Ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa

Laskimoläppien pettäminen aiheuttaa alaraajojen pintalaskimorunkojen vajaatoimintaa. Sen hoidossa käytetään yhä useammin vaahtoskleroterapiaa, jossa pyritään tukkimaan vajaatoimintainen pintalaskimorunko ruiskuttamalla siihen sklerosanttia.

Elina Eskelinen, Anders Albäck, Mauri Lepäntalo

Onko työperäistä anafylaksiaa?

- Anafylaktinen kohtaus on vaikea, yleistynyt ja nopeasti etenevä yliherkkyysreaktio, jonka hoito on aloitettava kliinisen epäilyn perusteella.

Paula Kauppi, Timo Hannu, Kristiina Alanko

Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina

- Muusikon kramppi eli paikallinen lihasjänteyshäiriö (dystonia) on harvinainen sairaus, jota esiintyy sekä ammattimuusikoilla että muilla muusikoilla.

Kimmo Oksanen, Mikko Kuoppamäki, Anna-Mari Tuokko, Tuula Oksanen, Martti Vastamäki

Olisiko glaukooman järjestelmällisestä seulonnasta hyötyä Suomessa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää, mikä olisi glaukooman järjestelmällisen seulonnan kustannusvaikuttavuus ja kustannusutiliteetti Suomessa.

Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, Anja Tuulonen, Pasi Aronen, Harri Sintonen, Liisa Suoranta, Niina Kovanen, Miika Linna, Esa Läärä, Antti Malmivaara

Dissosiaatio-oireet pohjoissavolaisilla

Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla mm. psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, itsen tai ympäristön kokeminen vieraaksi tai oudoksi tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina tai äänen tai näön menetyksenä. Dissosiaatio on ymmärretty adaptiiviseksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaviin voimakkaisiin kokemuksiin.

Päivi Maaranen

Pre-eklampsia ja istukan verisuonten kehitys

Munasolun kiinnittyminen aiheuttaa äidissä immunologisen reaktion, jonka voimakkuuden aste suurelta osin ratkaisee, syntyykö istukkaan normaalisti toimiva verisuonisto. Alkuraskauden sikiö kehittyy vähähappisessa ympäristössä. Sen jälkeen syntyy istukan alle väljiä valtimosuonia, jotka takaavat istukan riittävän verenkierron. Ellei näin tapahdu, istukan hapenpuute jatkuu ja voi kehittyä sekä äidille että sikiölle vaarallinen raskausmyrkytys.

Jouko Järvenpää

Perintö- ja ympäristötekijät MS-taudissa

Multippeliskleroosin puhkeamista ja yksilöllistä taudin kulkua on vaikea ennustaa. Riskitekijät ovat todennäköisesti perintö- ja ympäristötekijöiden yhdistelmiä, mutta toistaiseksi ne tunnetaan huonosti. MS-taudin vallitsevuus lisääntyy päiväntasaajalta napoja kohti, ja Suomessa se on maailman suurimpia (n. 100/100 000). Taudin ilmaantuvuus on suurentunut kaikkialla maailmassa viime vuosikymmenten aikana.

Hanna Kuusisto

Vartijaimusolmukebiopsia erilaisissa rintasyövissä

Rintasyövän hoidossa ympäröivien imusolmukkeiden tila on merkittävin potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Leikkaushoidon osana kainaloimusolmukkeiden poisto on merkittävästi parantanut rintasyöpäpotilaiden ennustetta poistaen syövän etäpesäkkeet ja lisäksi se tarjoaa tietoa liitännäishoitojen suunnittelua varten. Kainaloevakuatioon liittyy kuitenkin huomattavaa, etenkin yläraajaan kohdistuvaa sairastavuutta.

Junnu Leikola

Nuorten ylipaino ja lihavuus

Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Ylipainoisuus oli harvinaisempaa suurimmissa kaupungeissa asuvilla, lukiolaisilla, niillä jotka kokivat menestyvänsä koulussa keskitasoa paremmin sekä korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsilla. Näiden tekijöiden merkitys ei muuttunut tutkimusjakson aikana. Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. Samana ajanjaksona itsensä ylipainoiseksi kokeminen väheni sekä ylipainoisten että normaalipainoisten nuorten joukossa. Ylipainoisuus oli yleisempää erityisesti tytöillä, jotka käyttivät enemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä. Tulosten perusteella ei voi päätellä, oliko ylipainoisuus runsaamman television katsomisen ja tietokoneen käytön syy vai seuraus. Digitaalisten pelien pelaaminen ei ollut yhteydessä ylipainoisuuteen.

Susanna Kautiainen

Orgaaniset pölyt ja syöpävaara

Orgaaniset pölyt ovat tavallisia elintarviketeollisuuden ja maatalouden altisteita. Ne aiheuttavat yleisesti hengitysteiden ja ihon ärsytystä ja allergioita. Altistuminen orgaanisille pölyille ei näytä olevan merkittävä syövän riskitekijä. Eläin- ja kasviperäisille pölyille altistuminen saattaa jopa suojata keuhkosyövältä ja mahdollisesti joiltakin muilta syöviltä.

Aarne Laakkonen

Shwachman-Diamondin oireyhtymä

Shwachman-Diamondin oireyhtymä on harvinainen autosomissa peittyvästi periytyvä sairaus, jonka pääpiirteet ovat imeytymishäiriöön johtava haiman ulkoeritystoiminnan vajaatoiminta sekä verenkuvamuutoksiin, tulehdusherkkyyteen ja kohonneeseen leukemiariskiin johtava luuytimen häiriö. Oireyhtymään liittyvä geeni (SBDS-geeni) kromosomissa 7q11 on hiljattain tunnistettu ja siinä on kuvattu useita mutaatioita.

Sanna Toiviainen-Salo

Verensokerin vaikutus nuoren diabeetikon verisuoniin

Tyypin 1 diabetekseen liittyy selvästi lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Tavanomaiset riskitekijät, kuten hyperkolesterolemia, verenpainetauti, lihavuus ja tupakointi, eivät kuitenkaan täysin selitä suurta kuolleisuutta tässä potilasryhmässä. Huono sokeritasapaino on liitetty mikrovaskulaarisiin lisäsairauksiin, mutta näyttö sen osuudesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä puuttuu. Ei ole myöskään selvitetty, onko akuutti vai krooninen hyperglykemia olisi keskeisempi diabeteksen komplikaatioiden synnyssä.

Daniel Gordin

Kuntoilu ei vähennäkään psyykkistä oireilua

Uusi tutkimus kyseenalaistaa kuntoilun aseman ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden hoitokeinona. Epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa kuntoilun on havaittu yhdistyvän vähäisempään oireiluun ja myös vähentävän oireita. Taustalla saattaakin olla kolmas tekijä - geneettinen herkkyys - joka selittää tulokset ja muuttaa niiden merkityksen tulkintaa.

Raimo K. R. Salokangas

Tarkkaile myös vajaatoimintapotilaan troponiinia

Troponiinipitoisuuden nousu on osoittautumassa huonon ennusteen merkiksi myös sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla. Troponiinien tärkein käyttöalue on sydänlihasvaurion osoittaminen sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä, mutta pitoisuuden nousu on tärkeä huonon ennusteen merkki myös muilla sydänpotilailla.

Juhani Airaksinen

Metyylinaltreksoni helpottaa opioidien aiheuttamaa ummetusta

Opioidit ovat korvaamaton lääkeryhmä syövän ja muiden pitkäaikaissairauksien aiheuttaman kivun hoidossa, mutta niiden sivuvaikutukset saattavat heikentää potilaan elämänlaatua merkittävästi. Metyylinaltreksonin on nyt osoitettu helpottavan opioidien aiheuttamaa ummetusta.

Sirkku Jyrkkiö

Ikigai pitää hengissä

Tunne elämisen arvoisesta elämästä näyttää pitävän ihmisen hengissä. Japanilaisessa kulttuurissa tätä tunnetta varten on termi, ikigai, ja sillä mitataan hyvinvointia.

Katariina Korkeila

Superkylmä voi rauhoittaa atooppista ihottumaa

Atooppiseen ihottumaan liittyvä kutina ja tulehdus voivat helpottua pakkashoidossa.

Sirkku Peltonen

Diabeetikon jalkahaavaumia ehkäistävä nykyistä tehokkaammin

Tyypin I diabeetikoilla on edelleen jopa 86-kertainen riski alaraajan amputaatioon taustaväestöön verrattuna. Riski on suuri siitä huolimatta, että viime vuosina amputaatioiden määrä on selvästi vähentynyt. Positiivinen kehitys selittyy todennäköisesti tehostuneella ennalta ehkäisevällä hoidolla.

Camilla Schalin-Jäntti

Verenpainetaudin hoitotasapaino ei ole Suomessa vieläkään hyvä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä lääkitystä käyttävien verenpainepotilaiden hoitotasapaino on tällä hetkellä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös verenpainepotilaiden muiden sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden tilanne.

Juha Varis, Heljä Savola, Risto Vesalainen, Ilkka Kantola

Miten nuorten päihteiden käyttöön voi puuttua?

- Varhain aloitettu päihteiden käyttö ja nuoruusiän päihdehäiriöt ennakoivat myöhempiä päihdeongelmia. Näillä nuorilla myös tapaturmat, rikokset ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä.

Solja Niemelä, Kari Poikolainen, Andre Sourander