Epilepsian ja epilepsialääkityksen vaikutukset hedelmällisyyteen

Epilepsiaan on todettu liittyvän lisääntymishormonien säätelyn häiriöitä, jotka voivat ilmetä esimerkiksi kuukautiskierron muutoksina sekä hedelmällisyyden heikkenemisena. Häiriöt voivat olla epilepsian aiheuttamia, mutta myös epilepsialääkityksen tiedetään aiheuttavan lisääntymisterveyden muutoksia. Naisilla hormonaalisia muutoksia on tutkittu aiemmin erityisesti karbamatsepiinin ja valproaatin käyttäjillä, joista valproaatin on todettu liittyvän kuukautiskierron häiriöihin ja munasarjojen monirakkulataudin lisääntymiseen. Epilepsialääkityksen vaikutuksia miesten hedelmällisyyteen ei ole aiemmin selvitetty.

Eeva Löfgren

Kohdunkaulan syövän esiasteiden hoito ei poista syöpäriskiä

Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden patofysiologiaa on tutkittu viime vuosina runsaasti. Samalla on yleismaailmallisesti muutettu irtosolunäytteiden ja esiasteiden luokittelua ja diagnostisia määritelmiä. Taudilla on vahva yhteys papilloomavirusinfektioon ja tautiprosessi tapahtuu todennäköisesti epiteelin sisäisestä esiasteesta (CIN III, vaikea dysplasia tai ca in situ) invasiiviseksi syöväksi. Vuosien myötä on näiden esiasteiden hoitoa muutettu varsinkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla siten, että hysterektomian asemasta on tehty säästävämpi toimenpide, jossa pelkästään muutosalue poistetaan. Potilaita seurataan irtosolunäyttein vähintään 5 vuotta.

Pertti Kirkinen

Aiheuttaako kullattu sepelvaltimostentti allergiaa?

Kulta-allergia on nikkeliallergiaa harvinaisempi ja vähemmän tunnettu metalliallergia. Aiemmassa suomalaistutkimuksessa kulta-allergia todettiin 7,7 %:lla tutkituista. Kultaa käytetään myös sepelvaltimostenteissä, ja stenttien aiheuttama mahdollinen allergisoituminen kullalle on kiinnostanut ruotsalaistutkijoita nyt jo toisen julkaisun verran. Tutkimukseen saatiin mukaan 147 potilasta, joille oli asennettu kullattu sepelvaltimostentti. Heistä 37 % oli allergisia kullalle. Vertailumateriaalina tutkijat käyttivät klinikalla testattuja ihottumapotilaita, joista 19 %:lla oli kulta-allergia. P-arvoksi saatiin alle 0,001. Ero olisi ehkä ollut vielä suurempi, jollei kontrolliryhmä olisi koostunut ihottumapotilaista. Suomalaistutkimuksen prosenttiluvut voisivat siksi olla lähempänä hyvän kontrolliryhmän lukuja. Tutkimus oli retrospektiivinen ja viittaa siihen, että kullattu stentti voi aiheuttaa allergisoitumista. Tutkijat eivät kuitenkaan ottaneet kantaa siihen, voisiko allerginen reaktio stentin ympärillä vaikuttaa stentin auki pysymiseen. Toivottavasti joku ryhtyy tutkimaan asiaa.

Sirkku Peltonen

Aivoinfarktipotilaille toimintaterapiaa

Aivoinfarktin jälkeen toimintaterapiaa saaneet potilaat olivat itsenäisempiä päivittäisissä toiminnoissa kuin normaalin hoitokäytännön mukaan hoidetut potilaat, todettiin toimintaterapian vaikutusta aivoinfarktipotilaiden toimintakykyyn selvittäneessä meta-analyysissa. Potilaat olivat 55-87,5-vuotiaita ja aivoinfarktin aiheuttama vammautuminen vaihteli lievästä vaikeaan. Tutkijat toteavat, että kohdennettu toimintaterapia vähentää lisäksi esim. kuoleman tai jatkuvan avuntarpeen riskiä. Arvion mukaan 11 aivoinfarktipotilasta tulee hoitaa toimintaterapialla, jotta voidaan välttää yksi huono hoitotulos (NNT 11).

Jaana Suhonen

Terveydenhuollon strategiat eivät ohjaa käytännön työtä

Sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan vuosittain useita alueellisia ja valtakunnallisia strategiahankkeita. Hyvin laaditun strategian tarkoitus on koota keskeiset tavoitteet ja keinot pitkäjänteiseksi toimintasuunnitelmaksi. Käytännössä strategiatyöhön liittyvä terminologia, käsitteet ja kieli ovat monille työntekijöille vaikeaselkoisia.

Mirja Tuomiranta, Raija Poutanen, Leena Silvennoinen-Nuora, Heimo Hemminki

Sydän- ja verisuonitautien ehdokasgeenit

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selventää viiden ehdokasgeenin osuutta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä. Aihetta lähestyttiin väestötasolla, kookkaita pohjoismaisia väestöotoksia ja ehdokasgeeniasetelmaa hyödyntäen. Kirjan ensimmäinen osatyö keskittyi trombomoduliinigeeniin (THBD), jota tutkittiin kahdessa suuressa suomalaisessa väestöotoksessa (FINRISKI-92 ja FINRISKI-97). Yhteyttä THBD-geenin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei kuitenkaan havaittu.

Kirsi Auro

Aivosähkötoiminnan hidastuminen hyväksi skitsofreniapotilaalle?

Väitöskirjan osatutkimuksissa tarkasteltiin klotsapiinihoitoa saavien skitsofreniapotilaiden aivosähkötoimintaa ja neuroimmunologisia tekijöitä, niiden korrelaatiota keskenään sekä kliiniseen vasteeseen. Tutkimuksessa selvisi, että klotsapiinin aiheuttama aivosähkötoiminnan hidastuminen ja vapaiden happiradikaalien tuotannon supistuminen korreloi positiivisesti lääkityksen tehoon. Klotsapiinin vaikutusta aivosähkötoimintaan on pidetty kliinisessä työssä merkkinä sen toksisuudesta ja aivotoimintaa haittaavana ilmiönä. Tässä tutkimuksessa kuitenkin selvisi melko yksiselitteisesti, että klotsapiinin aiheuttama hidasaaltojen lisääntyminen korreloi nimenomaan positiivisesti kliiniseen vasteeseen. Klotsapiinin aiheuttamien neurofysiologisten muutosten myötä voi myös arvioida lääkityksen tehokkuutta.

Andres Gross

Synnynnäisen kloridiripulin pitkäaikaisennuste

Synnynnäinen kloridiripuli on harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus, joka aiheutuu kromosomissa 7q22.3-31.1 sijaitsevan SLC26A3-geenin virheistä. Geenivirheet johtavat suoliston tärkeimmän kloridi-bikarbonaattikuljettajan toiminnan häiriintymiseen. Suolojen ja veden imeytymisen estyminen aiheuttaa kloridiripulille tyypillisen ripulioireen ja johtaa hengenvaarallisiin suola- ja happo-emästasapainon häiriöihin. Vaikka Suomessa 1960-luvun lopulla kehitetyn suolakorvaushoidon ansiosta potilaat jäivät ensimmäistä kertaa henkiin ja hoidon todettin mahdollistavan normaalin lapsuusiän kasvun ja kehityksen, taudin pitkäaikaisennusteesta ei ole ollut tietoa.

Satu Wedenoja

Ksenonanestesian vaikutukset aivoihin

Ksenon on jalokaasu, jolla on anesteettisia ominaisuuksia. Sen käyttö kliinisessä anestesiologiassa on kuitenkin jäänyt vähäiseksi aineen harvinaisuuden ja erittäin korkean hinnan takia. Mielenkiinto ksenonia kohtaan on kuitenkin viime aikoina kasvanut, koska sillä on todettu olevan huomattavia hermosoluja suojaavia ominaisuuksia. Nämä ksenonin anesteettiset ja hermosoluja suojaavat ominaisuudet liittyvät todennäköisesti sen aivojen aktivoivia N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) reseptoreita estävään vaikutukseen. Tässä suhteessa ksenon on poikkeuksellinen anestesia-aine, sillä suurin osa kliinisessä käytössä olevista anestesia-aineista vaikuttaa voimistamalla aivojen estäviä gamma-aminovoihappo tyypin A (GABAA) -reseptoreita.

Ruut Laitio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030