Osasairauspäiväraha - uusi sairausvakuutusetuus työhön paluun tueksi

Vuoden 2007 alusta tulee käyttöön osasairauspäiväraha, jonka tarkoituksena on tukea työntekijän tai yrittäjän paluuta takaisin työelämään pitkältä sairauslomalta.

Heikki Palomäki, Suvi Onninen, Heikki Arola

Perusterveydenhuollon haasteet Euroopassa

Perusterveydenhuollon tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita ovat Euroopan unionin luoma yhtenäistymispaine, väestön ikääntyminen, kroonisten sairauksien lisääntyminen, maiden välinen ja sisäinen muuttoliike, erityisesti kaupungistuminen, sekä tietoyhteiskunta.

Hannu Vuori, Keith Barnard

S. aureus -bakteerin aiheuttamat verenmyrkytykset lisääntyvät väestön vanhetessa

Staphylococcus aureus on toiseksi yleisin sepsiksen aiheuttaja avohoito- ja sairaalapotilailla. Mikrobilääkehoidon kehityksestä huolimatta S. aureuksen aiheuttamaan sepsikseen liittyy edelleen suuri kuolleisuus. Suonensisäisten huumeiden käyttäjillä on vähemmän taudin komplikaatioita ja kuolleisuus sepsikseen vähäisempi kuin normaaliväestössä. Tässä väitöstutkimuksessa etsittiin syitä narkomaanien lievempään taudinkuvaan ja parempaan ennusteeseen vertaamalla S. aureuksen bakteerikantoja ja niiden virulenssitekijöitä sekä vasta-ainetuotantoa normaaliväestöön, erityisesti sydämen sisäkalvon tulehdukseen sairastuneilla. Lisäksi selvitettiin S. aureus -bakteerin aiheuttaman sepsiksen esiintyvyyttä Suomessa väestötasolla, hoitoa ja ennustetta.

Eeva Ruotsalainen

Äkillisen jaksoittaisen porfyrian neurologiset löydökset ja molekyyligenetiikka

Äkillinen jaksottainen porfyria kuuluu hemin biosynteesihäiriöihin, jotka ovat perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia. Lääkkeet, paasto tai hormonaaliset muutokset elimistössä lisäävät hemin muodostumista maksassa ja entsyymin puutteesta kärsivät potilaat keräävät porfyriinien esiasteita kehoonsa. Nämä esiasteet ovat myrkyllisiä hermokudokselle. Tauti ilmenee äkillisenä kohtauksena, joka alkaa usein lievillä psyykkisillä oireilla, kuten unettomuudella ja levottomuudella, ja etenee autonomisen hermoston häiriöihin, tyypillisimpänä oireena voimakas vatsakipu. Jos kohtaus etenee, potilaalle voi kehittyä lihasheikkoutta, kouristuksia ja tajunnan tason heikkenemistä, ja tilanne voi näin olla henkeä uhkaava.

Elena Pischik

Kehitysvammaisten lasten mielenterveyshäiriöt jäävät usein tunnistamatta

Mielenterveyshäiriöt ovat tavallisia kehitysvammaisilla lapsilla mutta niiden diagnosointi on vaativaa ja osa häiriöistä jää tunnistamatta. Strukturoituja arviointimenetelmiä käytetään osana muiden kuin kehitysvammaisten lasten mielenterveyshäiriöiden arviointia, mutta kehitysvammaisille lapsille on käytettävissä vain muutamia käyttäytymisen arviointiasteikkoja.

Terhi Koskentausta

Rintasyöpäpotilaan seurannan tehokkuus

Rintasyöpäpotilaan ennuste on hyvä ja seurannassa olevien potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Näiden potilaiden seurantaan kaivataan kustannustehokasta seurantamallia. Tässä väitöskirjatyössä arvioitiin rintasyöpäpotilaan seurannan tehokkuutta ja verrattiin neljää eri seurantamallia. Tutkimukseen osallistui 472 paikallista rintasyöpää sairastavaa potilasta alkuvaiheen hoidon jälkeen. Nämä potilaat satunnaistettiin neljään eri seurantaryhmään. Potilaita seurattiin ensimmäiseen uusimaan saakka tai viiden vuoden ajan Taysin syöpätautien klinikassa erilaisin seurantatiheyksin (lääkärin vastaanotot 3 tai 6 kk:n välein) ja seurantatutkimuksin. Kahdessa ryhmässä seurantatutkimuksia (keuhkojen röntgenkuva, ylävatsan kaikututkimus, luustokartta, verikokeet) tehtiin säännöllisesti ja kahdessa muussa ryhmässä vain tarvittaessa eli potilaan oireiden tai lääkärin toteamien löydösten perusteella. Lisäksi kaikilta potilailta kysyttiin oireet ja vointi puolen vuoden välein.

Riitta Kokko

Jalan ja nilkan rasitusvammat

Jalkaterän luuston rasitusvammojen diagnoosi tehtiin ennen ensisijaisesti röntgenkuvien avulla, mutta nykyisin rasitusvammojen diagnostinen tutkimus on magneettikuvaus. Vaikka vammatyyppi on melko hyvin dokumentoitu aiemmassa kirjallisuudessa, telaluun ja kantaluun rasitusvammojen paranemisesta on olemassa vain vähän tietoa.

Markus Sormaala

Hemodynaamiset muutokset hypertensiivisessä ja normotensiivisessä raskaudessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää verenkierrollisia eroja hypertensiivisissä, pre-eklampsiaa tai kroonista verenpainetautia sairastavien naisten raskauksissa ja normotensiivisissä raskauksissa. Erityisenä tutkimuksen kohteena olivat sydämen rasittuneisuutta kuvaavien natriureettisten peptidien ja hemodynamiikan yhteys, verenkierrolliset erot raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen kroonista verenpainetautia sairastavilla ja terveillä naisilla sekä keisarileikkaukseen liittyvien verenkierrollisten reaktioiden erot pre-eklampsiassa ja terveissä raskauksissa.

Kati Tihtonen

Tolvaptaani, selektiivinen V2-reseptoriantagonisti hyponatremian hoitoon

Hyponatremia on yleisin elektrolyyttihäiriö sairaalapotilailla. Sydämen vajaatoimintaa ja maksakirroosia sairastavilla potilailla hyponatremia (S-Na < 135 mmol/l) ennustaa kuolleisuutta, mutta on yleensä vaikea korjata eikä siihen löydy tehokkaita lääkkeitä. Tolvaptaani on uusi oraalinen selektiivinen vasopressiini V2-reseptoriantagonisti, joka lisää elektrolyyttivapaan veden poistumista munuaisista.

Camilla Schalin-Jäntti

Googlaten diagnoosiin

Internetissä on julmetusti tietoa. Nyt selvitettiin, voisiko lääkäri saada apua diagnoosin tekemiseen näppäilemällä keskeiset oireet hakukoneeseen, esimerkiksi Googleen. Kimmoke tutkimukseen tuli ensin New England Journal of Medicine -lehdestä, jossa kerrottiin lääkäristä, joka oli ällistyttänyt kollegansa lataamalla ongelmapotilaalle diagnoosin suoralta kädeltä. Lääkäri tunnusti, että diagnoosi tuli Googlesta. Toinen kokemus oli peräisin praktiikasta: potilaana oli vesipalloa pelaava poika, jolla oli vena subclavian tromboosi. Kun lääkäri selitti potilaan isälle hyytymän moninaisia syitä, isä puuskahti pojan ilmiselvästi potevan Paget-von Schröderin oireyhtymää. Isä myös selvitti lääkärille tilan patofysiologian ja oikean hoidon. Ei ihme, että tuli halu tutkia googlauksen käyttökelpoisuutta diagnostiikassa.

Heikki Arvilommi

Mikseivät PSA-määrityksen suositukset ja käytäntö ole linjassa?

Rutiiniluoteinen PSA-seulonta hyödyttää harvaa miestä, jos odotettavissa oleva elinaika on alle 10 vuotta. Useimmat seulontasuositukset eivät puollakaan PSA-määritystä, jos jäljellä oleva elinaika on lyhyt.

Ossi Lindell

Pitkän terveen elämän salaisuus - taas kerran terveet elintavat

Pitkän terveen elämän salaisuutta on tutkittu Yhdysvalloissa ja Japanissa syntyneiden miesten kohorttiaineiston avulla. Miehiä on seurattu 1960-luvun puolivälistä lähtien rekisteritietojen ja seurantatutkimusten - joista viimeisin tehtiin vuonna 2005 - avulla. Analyyseihin poimittiin miehet, jotka olivat alkututkimuksessa terveitä. Lopputarkastelussa miehet jaettiin "ei selviytyjiin", jotka siis olivat kuolleet, "normaaleihin selviytyjiin" ja "erinomaisesti selviytyneisiin". Normaaleja selviytyjiä olivat ne, joilla loppututkimuksessa oli jokin krooninen sairaus ja erinomaisesti selviytyneitä ne, jotka olivat edelleen terveitä, eli heillä ei ollut kroonisia sairauksia eikä merkittäviä kognitiivisia häiriöitä. Seurantaa jatkettiin joko kuolemantapaukseen tai 85. ikävuoteen saakka.

Tiina Laatikainen

Synnytyksen jälkeinen masennus suvuittaista

Aiemmin sairastettu masennus ja lähisuvun masennukset lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. 120 masennuksen sairastaneen sisarusparin tutkimuksessa heitä seurattiin synnytyksen jälkeen. Jos sisarella oli esiintynyt synnytyksen jälkeinen masennus, oli indeksihenkilön riski sairastua siihen ensimmäisen synnytyksen jälkeen 42 %. Jos taas sisarella ei masennusta synnytyksen jälkeen ollut, oli riski vain 12 %. Lähisuvun masennus siis lisää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Riski oli suurin ensimmäisen 4 viikon aikana synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen perusteella synnyttäneitä äitejä tulisi tavata neuvolassa jo synnytyksen jälkeisen ensimmäisen kuukauden aikana. Nopea tapaaminen on tarpeen erityisesti silloin, jos äidillä tai hänen lähisuvussaan on esiintynyt masennusta.

Raimo K. R. Salokangas

Helikobakteerista on haittaa ja hyötyä?

Helicobacter pylori mahalaukun limakalvolla altistaa mahalaukun syövälle. Äskettäin julkaistun meta-analyysin mukaan sairastumisriski mahalaukun syöpään on jopa kolminkertainen, jos veressä on Helikobacter pyloriin vasta-aineita osoituksena infektoitumisesta. Innokkaimmat ovat jo ehdottaneet, että helikobakteeria pitäisi ryhtyä eradikoimaan väestöstä.

Sirkku Jyrkkiö

Ylähengitystiesairaudet ovat usein pitkittyneen yskän taustalla - mutta harvoin yksin

Pitkittynyttä yskää aiheuttavat tavallisesti tulehdukselliset nenä- ja sivuontelosairaudet, astma ja refluksitauti. Aikuisilla aiheuttajia ovat lisäksi tupakointi (krooninen bronkiitti) ja ACE:n estäjälääkitys. Lapsilla pitkittynyttä yskää voivat aiheuttaa myös infektiot, vierasesine hengitysteissä, synnynnäinen rakennepoikkeavuus tai tapayskä. Usein yskän aiheuttajia on kaksi tai useampia.

Sanna Toppila-Salmi, Toni Kiljander, Anna-Liisa Karvonen, Merja Kajosaari, Leenamaija Kleemola, Sirja Airola, Veli-Pekka Joki-Erkkilä

Kuinka edistämme kuivana pysymistä?

Virtsankarkailun konservatiivisen hoidon toteutumista edesauttaa asiaan koulutetun hoitohenkilökunnan ja lääkärin yhteistyö.

Pauliina Aukee, Pirkko Kinnunen, Tiina Huhtala, Pirkko Åkerman, Seppo Lundsted, Matti V. Kairaluoma

Hoitotahto iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelussa

Hoitotahto on yksi mahdollisuus hoitojen suunnittelulle ja omien hoitotoiveiden ilmaisulle.

Marja-Liisa Laakkonen, Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Lääkärivaje ja ostopalvelut kasvoivat edelleen

Lääkärivaje on kasvanut perusterveydenhuollossa vuosittain. Kunnilla on ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä terveyskeskuksiin. Työvoiman vuokraus on helpottanut terveyskeskusten lääkärivajetta.

Piitu Parmanne, Jukka Vänskä

Lähete erikoissairaanhoitoon Lääkäripaneelin arvio lähetteiden laadusta, seuraamuksista ja niiden tuottamasta hyödystä potilaalle

Erikoissairaanhoitoon lähetetään potilaita, joiden oikea paikka olisi perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon lähetetyn potilaan lähetteen tuottamat seuraamukset, saatu hyöty ja siihen yhteydessä olevat tekijät.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Onko meillä EU:n taholta paineita maamme terveydenhuollon järjestämiseksi lähitulevaisuudessa?

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen 1995 monet direktiivit ovat vaikuttaneet suomalaisten lääkärien toimintaan.

Hannu Halila