Onko meillä EU:n taholta paineita maamme terveydenhuollon järjestämiseksi lähitulevaisuudessa?
Tärkein tieto
Euroopan unioniin liittymisen jälkeen 1995 monet direktiivit ovat vaikuttaneet suomalaisten lääkärien toimintaan.
Subsidiariteettiperiatteen mukaisesti kukin jäsenmaa järjestää kansalaistensa terveydenhuollon ja rahoittaa sen omien tarpeittensa mukaisesti.
Suomessa itsenäinen yleislääkärin ammatinharjoittamisoikeus on kytketty perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen, mikä poikkeaa muiden EU-maiden käytännöstä.
Eri maiden lääkärikoulutuksessa on yhteisistä minimitasoista huolimatta paljon eroja ja yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen on ongelmallista
Suomen yritykset saavuttaa kompromissi työaikadirektiivikiistassa eivät onnistuneet marraskuussa 2006 ja nähtäväksi jää, joutuuko Suomi useimpien muiden jäsenvaltioiden kanssa komission syyttämäksi nykyisen direktiivin rikkomisesta.
Raja kotimaisen ja ulkomaisen lainsäädännön välillä on nykyään hyvin keinotekoinen. Samoin lääkärien koulutukseen ja ammatinharjoittamiseen liittyvässä edunvalvonnassa on kyseenalaista enää puhua erikseen kotimaisesta ja ulkomaisesta toiminnasta. Suomalaisia lääkäreitä ja suomalaista…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
