Lyhyesti: Tupakoinnin vähentäminen näkyy keuhkosyöpäriskissä

Tupakoinnin vähentämisen ja keuhkosyöpäriskin yhteyttä selvitettiin tanskalaisessa lähes 20 000 henkilön seurantatutkimuksessa, jossa 31 vuoden aikana diagnosoitiin 864 keuhkosyöpätapausta. Keuhkosyöpäriski aleni noin 25 % niillä, jotka vähensivät tupakointinsa noin kymmeneen savukkeeseen vuorokaudessa verrattuna henkilöihin, jotka jatkoivat noin 20 savukkeen päivävauhtia. Vaikka tupakoinnin lopettaminen on tavoite, läheskään kaikki eivät siinä onnistu. Tällöin potilasohjannassa olisi tärkeää muistaa myös tupakoinnin vähentämisestä koituvaa hyötyä.

Aulikki Nissinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Myös fytoestrogeenit vaikuttavat keuhkosyöpäriskiin

Toisessa tanskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravinnosta saatavien fytoestrogeenien vaikutusta keuhkosyöpäriskiin. Tapaus-verrokkiasetelmassa (1 674 tapausta ja 1 735 verrokkia) selvitettiin tutkimukseen tulleiden ruokavalio edeltävän vuoden ajalta. Tulosten mukaan fytoestrogeenien saanti vähensi lineaaristi keuhkosyöpäriskiä aina 46 %:iin saakka. Vaikka fytoestrogeenien suojaava vaikutus oli suurempi tupakoimattomilla kuin tupakoijilla, ravintoneuvontaa tulisi tutkijoiden mukaan tehostaa erityisesti tupakoijille, jotka eivät onnistu tupakoinnin lopettamisessa. Fytoestrogeeneja on mm. soijatuotteissa, viljassa, porkkanassa, pinaatissa, hedelmissä ja marjoissa. Tutkimusasetelmaan liittyvistä heikkouksista huolimatta tutkimus lisää tietoa kasvispitoisen ruokavalion monipuolisista hyödyistä.

Aulikki Nissinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2005 Kommentteja

Diabeettisen nefropatian ennuste luultua parempi

Kovatasoinen suomalaistutkijaryhmä raportoi JAMAssa terminaalisen uremian ilmaantuvuudesta suomalaisten tyypin 1 diabeetikoiden keskuudessa. Tähänastiset pienehköt seurantatutkimukset ovat viitannet siihen, että terminaalinen uremia kehittyy jopa 20 %:lle 20 vuoden sairastamisen jälkeen. Kattavat suomalaisrekisterit ovat sallineet aikaisempiin raportteihin verrattuna huomattavasti laajemman ja tarkemman selvitystyön.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2005 Kommentteja

Saako yksimunuaisinen lapsi harrastaa kontaktiurheilua?

Yhdysvalloissa ollaan alttiita käräjöimään, ja aina korkeinta oikeutta myöten on käsitelty sitä, voidaanko yksimunuaisista poikaa peluuttaa koulun jalkapallojoukkueessa. Vanhemmat ja lääkärit ovat kaivanneet selkeitä ohjeita lasten eri urheilulajien harrastamisesta. Eri mekanismeilla syntyvien tylppien munuaisvammojen seurausten selvittämiseksi USA:n kansallisesta lasten vammarekisteristä analysoitiin 92 traumaklinikalta vuosina 1995-2001 kerätty 49 651 potilaan materiaali. Munuaisvammoja oli 813. Liikenneonnettomuudet ja putoamiset aiheuttivat useimmat nefrektomiat (21/28). Kontaktiurheilussa syntyneiden vammojen johdosta ei menetetty yhtään munuaista. Neljä nefrektomiaa liittyi kuitenkin urheiluun, niistä kaksi kelkkailuun, yksi hiihtoon ja yksi rullaluisteluun. Yksi hiihtovamma ja vesiskootterivamma johti kuolemaan. Ratsastusvamman seurauksena jouduttiin tekemään kolme nefrektomiaa, yksi potilaista kuoli. Korkein oikeus antoi oppilaalle luvan pelata jalkapalloa, ja American Academy of Pediatrics Committee on Sports Medicine and Fitness joutunee revidoimaan tähän asti kielteistä asennettaan yksimunuaisisten lasten osallistumisesta kontaktilajeihin.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2005 Kommentteja

Lupaava papilloomavirusrokote

Kohdunkaulan syöpä aiheuttaa maailmassa eniten naisten syöpäkuolemia rintasyövän jälkeen. Tiettyjen papilloomaviruskantojen (HPV) katsotaan olevan tärkein ja käytännössä ainoa syövän aiheuttaja, mutta suinkaan kaikki genitaalialueen HPV-infektiot eivät johda kohdunkaulan syövän kehittymiseen. Iästä ja asuinpaikasta riippuen genitaalialueen HPV-infektion prevalenssi naisilla vaihtelee. Korkean riskin HPV-kantoja tavataan kehitysmaissa jopa 18 %:lla naisista, ja Euroopassakin lähes 5 %:lla. Näistä syistä on viime vuosina kehitetty HPV-rokotteita ja käynnistetty niitä koskevia laajoja monikeskustutkimuksia.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Tulehdus jäykistää valtimoita

Aortan jäykkyys on itsenäinen valtimosairauksien vaaratekijä. Jo aikaisemmin on havaittu, että aortan jäykkyys ja tulehdusmerkkiaineet ovat toisiinsa tilastollisessa kytköksessä. Mahdollisen syy-yhteyden dokumentoimiseksi tutkittiin 100 terveellä vapaaehtoisella salmonellarokotuksen vaikutusta aortan jäykkyyteen satunnaistetussa sokkoutetussa tutkimusasetelmassa. Osoittautui, että oikea rokotus jäykisti aorttaa merkittävästi (p < 0,01) muutaman tunnin kuluttua rokotuksesta ja aiheutti selkeän nousun tulehdusmerkkiaineissa (mm. CRP ja interleukiini). Valerokotuksen jälkeen ei vastaavia muutoksia havaittu. Ennen oikeaa rokotusta annettuna 1 200 mg asetyylisalisyylihappoa poisti kokonaan nämä lyhytkestoiset aortan toimintamuutokset viitaten siihen, että kyseessä olisi todellinen syy-seuraussuhde.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Amantadiini estää olantsapiinin aiheuttamaa painonnousua

Varsinkin toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy painonnousua sekä glukoosi- ja rasva-ainemetabolian muutoksia. Ruokavalion ohella onkin etsitty lääkkeellisiä keinoja ehkäisemään näitä haittavaikutuksia. Avoimissa tutkimuksissa lupaavia tuloksia on saatu dopamiinin agonistilla amantadiinilla, jota käytetään mm. influenssan hoidossa. Lumekontrolloidussa kaksoissokkokokeessa olantsapiinihoidossa olevien potilaiden painonnousu estyi amantadiinia (ad. 300 mg vuorokaudessa) saaneilla, mutta ei lumetta saaneilla potilailla. Sen sijaan glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnassa ei eroja havaittu. Amantadiini tarjoaakin yhden mahdollisuuden estää psykoosilääkkeiden painonnousua. Vasta jatkotutkimukset kuitenkin osoittavat, ulottuuko sen vaikutus myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.

Raimo Kr Salokagas
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2005 Kommentteja

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa nuorten syömiskäyttäytymisessä ilmenevien häiriöiden havaitsemisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoitoon ohjauksessa. Artikkelin tarkoituksena on kuvata syömishäiriön puhkeamista ennakoivan, nuorten itse ilmoittaman oireilun esiintyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä murrosikäisten nuorten keskuudessa.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Aija-Mari Väänänen, Aleksi Jalava, Antti Väinälä, Simo Saarijärvi
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2005 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030