Nefriini diabeteksessa ja diabetekseen liittyvissä tiloissa

17.9.2005 Helsingin yliopisto

Anu Pätäri

Silmän luisen seinämämurtuman korjaaminen

23.09.2005 Helsingin yliopisto

Risto Kontio

Paikallispuudutusleikkaus tähystinkirurgiaa tehokkaampi naisten virtsankarkailun hoidossa

30.9.2005 Oulun yliopisto

Antti Valpas

Sytokiinisignaloinnin säätely makrofagierilaistumisen ja -aktivaation aikana

30.9.2005 Tampereen yliopisto

Ilkka Junttila

Lyhyesti: Nitropäänsärky = terveet sepelvaltimot?

Kliinikoiden tietotoimiston mukaan potilaan rintavaiva ei todennäköisesti ole sydänperäinen, jos vaivaan otettu nitro aiheuttaa päänsärkyä. Nyt asiaa on tutkittu 118:n tuoretta rintakipuoiretta valittaneen potilaan otoksessa. Nitro helpotti rintavaivaa kymmenen minuutin kuluessa kaikilla potilailla, mutta aiheutti päänsärkyä 36 prosentille potilaista. Kaikille potilaille tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus kuukauden kuluessa nitrokokeilusta tavanomaisilla kliinisillä indikaatioilla. Kolmenkymmenen potilaan sepelvaltimoissa ei todettu ahtaumia ja 73 prosentilla heistä ilmeni nitropäänsärky, kun taas sepelvaltimotautisilla nitro aiheutti päänsärkyä vain 23 prosentilla potilaista. Näyttää siis siltä, että nitron vaikutuksesta terveemmät valtimot laajenevat enemmän pääkopan sisällä, ja nitropäänsärky kallistaa todellakin erotusdiagnostiikan vaakaa hieman ei-sepelvaltimoperäisen rintakivun suuntaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astrosytooman postoperatiivinen sädehoito ei lisää elinaikaa

Matalasti malignin astrosytooman postoperatiivisen hoidon merkityksestä ei ole oltu varmoja. Tässä satunnaistetussa sädehoitotutkimuksessa 157 potilasta sai leikkauksen jälkeen 50-54 Gy:n sädehoidon. Toinen ryhmä (n = 157) jäi seurantaan. Heille sädehoito annettiin vasta taudin progredioidessa. Aika taudin etenemiseen oli 2 v pidempi niillä, jotka olivat saanet heti leikkauksen jälkeen sädehoidon (5,3 vs. 3,4 v). Elinaikaeroa ryhmillä ei ollut (7,4 vs. 7,2 v). Elämänlaatua ei tutkittu. Matalasti malignin astrosytooman sädehoitoa ei välttämättä tarvitse toteuttaa heti leikkauksen jälkeen. Seuranta on edelleen mahdollinen vaihtoehto. Leikkauksen jälkeen annettu sädehoito lisää tautivapaata aikaa, mutta ei elinaikaa.

Prostatektomia ja peniksen koko

Peniksen leikkauksenjälkeinen kutistuminen nakertaa monen prostatektomiapotilaan itsetuntoa. Ilmiö esiintyy yhtä hyvin erektioon kykenevillä kuin erektiohäiriöisilläkin. Ongelmaa on tutkittu olemattoman vähän verrattuna postoperatiivisiin erektio-ongelmiin ja virtsainkontinenssiin: asiasta on vain kolme julkaisua.

Ossi Lindell

Avioero johtaa masennusoireiluun - riitaisissakin liitoissa

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että parisuhteen päättyminen lisää eronneiden puolisoiden riskiä masennukselle. Toisaalta on väitetty, että riitaisan liiton purkautuminen on pikemmin helpotus kuin rasitus puolisoille. Englantilaisessa väestötutkimuksessa seurattiin vuoden ajan yli 8 000:ta naista ja selvitettiin heidän masennusoireilunsa. Seuranta-aikana 2,7 % tutkittavista päätyi eroon. Eron kokeneista 56 %:lla depressiivisyys lisääntyi, mutta 21 %:lla väheni. Ei-eronneilla noin kolmasosa tuli kumpaankin ryhmään. Depressiivisyyden lisääntyminen oli suurinta naimissa olleilla, mutta avoliitossa olevilla muutos oli olematon. Jos liitto oli "harmoninen", depressiiviset oireet kohosivat enemmän kuin jos liitto oli ollut riitaisa, mutta riitaisankin eron jälkeen masentuneisuusoireet lisääntyivät merkitsevästi. Tutkimus vahvistaa aiempaa näkemystä, jonka mukaan avioero aiheuttaa enemmistöllä naisista masentuneisuutta. Pienellä osalla oireilu lievenee, mutta ehkä hieman yllättäen avoliiton särkyminen ei johtaisi depressiivisyyden lisääntymiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Suojaava avanne matalan peräsuolisyövän hoidossa

Suolisauman vuotaminen kuuluu vaikeimpiin leikkauskomplikaatioihin matalaa peräsuolen syöpää leikattaessa. Saumavuoto todetaan 3-30 %:lla leikatuista, ja se johtaa potilaan menehtymiseen 6-22 %:ssa tapauksista. Yleensä on suositeltu suojaavan ohut- tai paksusuoliavanteen tekoa, mikäli leikkaus on ollut hankala, kasvain on sijainnut matalalla tai jos potilas on huonokuntoinen. Huonona puolena on avanteen sulkuun liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuuskin.

Tom Scheinin, Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Hopeanitraattia kipeisiin aftoihin

Suun limakalvolle tulevat kipeät, toistuvasti ilmaantuvat aftat ovat joskus hankala hoito-ongelma. Aftat alkavat pienestä, punaisesta näppylästä, joka tuntien kuluessa kehittyy aristavaksi pinnaltaan nekroottiseksi haavaumaksi. Pienet aftat paranevat yleensä 7-10 päivän aikana. Aftojen hoitoon on kehitetty mm. kortikosteroideja ja paikallispuudutteita sisältäviä paikallishoitovalmisteita. Jos aftojen taustasyytä ei ole saatu selville ja potilaasi on jo ehtinyt kokeilla kaiken mahdollisen, harkitse vielä lapistusta. Tämän artikkelin kirjoittajat valmistivat tikun, jonka pää oli puhdasta hopeanitraattia eli lapista. He puuduttivat ensin aftan painamalla sitä lidokaiiniin kastetulla vanupuikolla ja sitten koskettivat aftaa lapistikulla muutaman sekunnin ajan. Jos haavauma-alue oli laaja, se "maalattiin" tikulla. Tämän jälkeen potilas huuhtoi suutaan vedellä 5 minuutin ajan. Lapistus poisti välittömästi aftan kivun, mutta paranemisnopeuteen hoidolla ei ollut vaikutusta.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Herkkä CRP yhteydessä ei-allergiseen astmaan

Reykjavikista, Upsalasta ja Tartosta kerättiin analysiin 1 289 astmaatikon verinäytteet ja niistä analysoitiin erityisesti herkän CRP:n pitoisuudet. Taustalla on ajatus siitä, että tämä voisi olla inflammaation merkkiaineena samaan tapaan kuin kardiovaskulaarisissa sairauksissa. Todettiin, että ruumiinpaino oli yhteydessä CRP:n pitoisuuteen (r = 0,41, p < 0,0001), kuten myös tupakointi (p = 0,02). Selvä yhteys todettiin myös CRP-pitoisuuden ja hengityselinoireiden kuten vinkumisen, rasitusastman ja yöllisen yskän välillä (p < 0,0001). Ei-allerginen astma oli selvästi todennäköisempi, jos potilaan CRP-arvo kuului ylimpään ryhmään, samanlaista yhteyttä ei todettu allergisen astman tai bronkiaalisen hyperreaktiviteetin suhteen.

Hannu Puolijoki

Sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatu hoitotoimenpiteiden jälkeen

Pitkäaikaistietoja hoitotoimenpiteiden vaikutuksista sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun on vähän. Tämän prospektiivisen pitkittäistutkimuksen tarkoituksena on arvioida sepelvaltimotautiin sairastuneiden terveyteen liittyvää elämänlaatua ja sen muutoksia 8 vuoden seurannassa.

Hannele Lukkarinen, Maija Hentinen

Miksi naisen sepelvaltimotaudin diagnosointi on vaikeaa?

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin vanhempina kuin miehet, mutta sairaus on nykyään yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla. Vuonna 2000 naisten hoitoon kului Suomessa lähes 60 % sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyistä sairaalahoitopäivistä.

Sinikka Pohjola-Sintonen

Perkutaaninen trakeostomia

Trakeostomia voi olla tarpeellinen avoimen ilmatien turvaamiseksi tai pitkäaikaisen ventilaattorihoidon toteuttamiseksi.

Tarja Randell

Liikunnan merkitys ikääntyneiden ihmisten toimintakyvylle ja avuntarpeelle

Liikunnan monipuolisista terveyshyödyistä on kiistaton tieteellinen näyttö - myös ikääntyneiden osalta.

Kaisu Pitkälä

Tutki vitiligolapsen kilpirauhanen

Vitiligoa eli iholle ilmaantuvaa pigmenttikatoa on noin 1 %:lla väestöstä. Vitiligon ajatellaan syntyvän autoimmuunimekanismilla, sillä potilailta on voitu osoittaa verestä vasta-aineita ja T-soluja, jotka regoivat melanosyyttien antigeenien kanssa. Toisinaan vitiligoon liittyy autoimmuunityreoidiitti, mutta tähän asti tutkimukset ovat keskittyneet aikuisväestöön. Nyt julkaistu Kreikassa tehty tutkimus on selvittänyt autoimmuunityreoidiitin yleisyyttä vitiligoa sairastavien lasten keskuudessa. Tutkituista 54:stä vitiligoa sairastavasta lapsesta autoimmuunityreoidiitti löytyi 13:lta eli 24 %:lta vitiligopotilaista. Tämä oli 2,5 kertaa enemmän kuin ikävakioidussa noin 300 terveen lapsen kontrolliväestössä. Tutkimus ei paljastanut yhteyttä tyreoidiitin esiintymisen ja vitiligon tyypin (yleistynyt vai paikallinen) välillä. Vitiligon alkamisikään tai sen kestoon ei myöskään voitu osoittaa yhteyttä. Tyreoidiitti oli yleensä puhjennut vasta vaaleiden ihoalueiden ilmaantumisen jälkeen. Alle 12-vuotiaista tyreoidiitti löytyi pojilta kaksi kertaa useammin kuin tytöiltä. Yli 12-vuotiailla tytöillä sen sijaan tyreoidiitti oli kuusi kertaa yleisempi kuin pojilla. Kirjoittajat ehdottavat, että vitiligoa sairastavilta lapsilta pitäisi tutkia kilpirauhasvasta-aineet ja TSH vuosittain mahdollisesti vaivihkaa kehittyvän tyreoidiitin havaitsemiseksi.

Sydäninfarktidiagnoosin luotettavuus hoitoilmoitus- ja kuolemansyyrekisterissä vuosina 1988-2002

Tarkentunut diagnostiikka ja kehittyneet hoidot ovat antaneet aiheen sydäninfarktin diagnostisten kriteerien tarkistamiselle.

Pia Pajunen, Heli Koukkunen, Matti Ketonen, Tapani Jerkkola Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Markku Mähönen Matti Niemelä, Kari Kuulasmaa, Jorma Torppa, Tapio Vuorenmaa Aapo Lehtonen, Heikki Miettinen, Juha Mustonen, Pertti Palomäki Matti Arstila, Jaakko Tuomilehto, Y. Antero Kesäniemi Kalevi Pyörälä, Veikko Salomaa

Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset Lapsikeskeinen näkökulma psykiatrisessa sairaalassa - Osa 2

Pohjois-Pohjanmaan alueella aikuispsykiatrissa on lapsikeskeinen työtapa vakiintumassa hoitoyksiköiden käytäntöihin.

Leena Väisänen, Mika Niemelä

Synnytyksen jälkeinen masennus - salpautunut ilo

19.8.2005 Oulun yliopisto

Hannele Ylilehto

Adrenergisten reseptorien salpaajat ja verenkierron säätely

19.8.2005 Tampereen yliopisto

Tuomo Nieminen