Luteinisoivan hormonin vaikutus lisääntymistoimintoihin

18.6.2005 Turun yliopisto

Tomi Pakarainen

Työikäisten sepelvaltimotaudin erityispiirteitä

21.6.2005 Tampereen yliopisto

Markku Sumanen

Niskan retkahdusvammat liikenneonnettomuuksissa

22.6.2005 Kuopion yliopisto

Timo Miettinen

Uusi lähestymistapa työterveyshuoltoon ja työikäisten kuntoutukseen

22.6.2005 Oulun yliopisto

Jorma Mäkitalo

Lyhyesti: Useat tekijät ennakoivat lapsen liikkuvuutta

Kaikkiaan kahdeksalle 25 mahdollisesta riskitekijästä löydettiin tilastollinen yhteys lasten lihavuuteen brittiläisessä, yli 8 000 lasta käsittävässä seurantatutkimuksessa. Nämä olivat vanhempien lihavuus (riski lisääntyi, jos molemmat vanhemmat olivat lihavia), lapsen lihavuus ennen kolmatta ikävuotta sekä television katselu yli kahdeksan tuntia viikossa ja alle 10 ja puolen tunnin yöuni kolmen vuoden iässä. Muut tekijät liittyivät suureen syntymäpainoon ja painon normaalirajat ylittävään kehitykseen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Myös äidin tupakointi raskauden 28. ja 32. viikon välillä oli merkitsevä riskitekijä. Rintaruokinta suojasi lihavuudelta vain niitä lapsia, joiden äidit eivät tupakoineet raskauden aikana. Tulokset ovat järkeenkäypiä; seuraava kysymys onkin, miten pienten lasten lihavuutta ehkäistään käytännössä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Terveystietoverkko maksaa 2% terveysmenoista

Harvardin yliopiston koordinoimassa hankkeessa arvioitiin niin hyvin kuin ikinä mahdollista, mitä kattava terveydenhuollon tietojärjestelmä tulisi maksamaan USA:ssa. Järjestelmä käsittäisi potilaan varman tunnistamisen, potilaskertomukset avohoidossa ja sairaaloissa, laboratorio- ja kuvantamistulokset, tarvittavat taulukot, tietoturvallisen sähköpostiosoitteen potilaan ja terveydenhuollon välille sekä lääkemääräysliikenteen. Arvio perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin ja nykytietoon kustannuksista. Päädyttiin siihen, että järjestelmä tulisi maksamaan 156 miljardia dollaria, mikä vastaa 2 % USA:n terveysmenoista 5 vuoden aikana. Päättäjien vastuulle jää arvioida kannattaako satsaus. Ainakin Suomen kansallisen terveyshankkeen päättäjien kannattaa lukea artikkeli.

Robert Paul

Liikunnan väheneminen tärkeä syy BMI:n kasvuun tytöillä

Lihavuuden syynä on energian saannin ja sen kulutuksen epäsuhta; kaloreista on tieteellistä näyttöä huomattavasti enemmän kuin liikunnasta. Liikunnan tärkeydestä nuoruusiän lihavuuden ehkäisemiseksi saadaan vasta nyt vakuuttavaa tietoa amerikkalaisesta, musta- ja valkoihoisten tyttöjen seurantatutkimuksesta. Kaikkiaan 2 300 tytölle tehtiin vuosittain liikuntaan, ravintoon ja kasvuun liittyvät mittaukset 9-10 vuoden iästä 18-19 vuoden ikään. Monipuolisesti vakioitujen tulosten mukaan viikottaisen liikunnan väheneminen 10 MET:llä (metabolinen ekvivalentti; 10 MET:iä vastaa 2-3:a reipasta kävelykertaa), oli yhteydessä BMI:n nousuun, joka oli mustilla 0,14 ja valkoisilla 0,09 kg/m2. Kymmenen vuoden seurannassa BMI kasvoi mustilla vähiten liikkuvilla tytöillä 2,98 kg/m2 verrattuna eniten liikkuvien ryhmään, joilla kasvu jäi 1,91 kg/m2:iin. Valkoisilla tytöillä vastaavat luvut olivat 2,1 ja 1,4 kg/m2. Vähemmän liikkuvat olivat siis selvästi lihavampia noin 20 vuotiaina.

Aulikki Nissinen

Ihotesteistä apua lääkeallergian selvittelyssä

Lääkkeiden käyttöön liittyvät ihoreaktiot ovat yleisiä, ja useimmiten ne herättävät epäilyn allergiasta. Allergia on kuitenkin mekanismina vain pienessä osassa tapauksista. Allergisten ja muilla tavoin syntyvien ihoreaktioiden erottaminen toisistaan kliinisen kuvan perusteella ei aina ole helppoa. Allergiset reaktiot yleensä toistuvat, jos samaa lääkettä käytetään uudelleen ja ne voivat myös olla henkeä uhkaavia. Tästä syystä tarvittaisiin luotettavia testejä, joilla allergiset reaktiot voitaisiin poimia esiin vaarattomista sivuvaikutuksista.

Sirkku Peltonen

HIV-infektion leviäminen ja yhteiskunnallinen murros

Lontoolaissosiologit ehdottavat käsitteen riskiympäristö käyttöönottoa puhuttaessa HIV-epidemian laajenemiseen vaikuttavista muutoksista. Ympäristön muutokset ovat vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin yksilön riskikäyttäytyminen. Vuosikymmen sitten tapahtui tällaisia jyrkkiä ja nopeita muutoksia mm. Itä-Euroopassa ja Länsi-Balkanilla ja kirjoittajat esittävät, että näihin ympäristömuutoksiin liittyy myös HIV-epidemian räjähtäminen.

Robert Paul

Seminooman liitännäishoidoksi karboplatiinia

Noin 60 % kaikista kivessyövistä on puhtaita seminoomia. Tauti on paikallinen 70-80 %:lla potilaista. Yli viidenkymmenen vuoden ajan on ollut tapana antaa leikkauksen jälkeen para-aorttaalialueen imusolmukkeiden sädehoito. Näin hoitaen lähes kaikki paranevat; 80 % potilaista paranee jo leikkauksella ja oikeastaan vain 20 % tarvitsisi liitännäishoidon.

Lyhyesti: Milloin beetasalpaaja leikkauspotilaalle?

Beetasalpaajia käytetään yleisesti perioperatiivisen infarktin estoon suurten leikkausten yhteydessä, vaikka satunnaistettujen tutkimusten tulokset ovat olleet vaihtelevia. Arvostettu New England Journal of Medicine julkaisi yllättäen retrospektiivisen analyysin beetasalpaajahoidon perioperatiivisista vaikutuksista lähes 800 000 suuressa leikkauksessa olleen potilaan aineistossa. Vajaa viidennes potilaista käytti beetasalpaajaa ja analyysin perusteella suuren operatiivisen riskin potilaat hyötyivät hoidosta, mutta pienen tai keskisuuren riskin potilailla ei hyötyä havaittu. Suurempien satunnaistettujen tutkimusten tuloksia odotellessa lehden pääkirjoitus suositteli beetasalpaajia suuren leikkauksen yhteydessä sepelvaltimopotilaille, etenkin jos heillä lisäksi on diabetes, munuaisten vajaatoiminta tai muita valtimotaudin ilmentymiä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Pidempi antikoagulanttihoito eduksi alaraajan uuden laskimotukoksen estossa

Alaraajan laskimotukoksen antikoagulanttihoidon pituudesta on taitettu peistä pitkään. Nyt julkaistiin meta-analyysi, missä oli mukana 15 kriteerit täyttävää tutkimusta (potilaiden mediaanilukumäärä 345), ja keskeisenä tavoitteena verrata hoidon pituuden (lyhyen hoidon keston mediaani 1,75 ja pitkän 6,0 kk) estovaikutusta ja riskejä. Uuden tukoksen ilmaantuvuus pieneni pitkällä hoidolla: 0,02 vs 0,126 tapahtumaa/potilasvuosi. Jos hoito pitkässä terapiassa keskeytyi, vaikutus laimeni. Vuotokomplikaatioiden määrä oli samaa tasoa molemmissa ryhmissä. Tutkijat suosittelevat pidemmän kaavan mukaan toteutettua uuden trombin estoa.

Hannu Puolijoki

Pikkulasten rokotusohjelma toteutuu edelleen hyvin

Laaja rokotuskattavuus estää ja hillitsee rokotuksin estettävissä olevien tautien epidemioita. Kansanterveyslaitos seuraa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta rokotuskattavuutta Suomessa.

Jaana Joensuu, Eeva Koskenniemi, Terhi Hulkko, Terhi Kilpi

Lapsen rokottaminen ja rokottamatta jättäminen - yksilön ja yhteisön edut ristikkäin?

Rokottaminen on erittäin tehokas tapa suojata yksilöä tarttuvilta taudeilta. Tartunnan ehkäiseminen yksilöltä johtaa myös hänen ympärillään olevien suojaamiseen. Laajalti rokotetussa väestössä rajallinen määrä ihmisiä voi nauttia suojaa rokottamattomina.

Tuija Leino, Terhi Kilpi

Ulkosynnyttimien syöpä - missä syy diagnoosin viivästymiseen?

Ulkosynnyttimien syöpiä on vain 3-5 % kaikista genitaalialueen syövistä. Valitettavan usein diagnoosi tehdään vasta, kun tauti on jo levinnyt.

Päivi Pakarinen, Risto Sankila, Arto Leminen

Psykiatria kipupotilaan tutkimisessa ja hoidossa

Kroonisella kivulla ja mielenterveyden häiriöillä on paljon yhtymäkohtia, mutta ainakin kliinisessä työssä niitä on syytä pitää eri sairauksina.

Veikko Granström

FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja aivohalvauskuolleisuus ovat vähentyneet myös yli 74-vuotiaassa väestössä

75-vuotiaan suomalaisen keskimääräinen jäljellä oleva elinikä on noin kymmenen vuotta. Viimeisten elinvuosien elämänlaatua huonontaa usein aivohalvaus, joka on yleinen vanhimmissa ikäluokissa, vaikeuttaa itsenäisenä selviytymistä ja kuormittaa terveydenhoitoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida aivohalvauksen ilmaantuvuuden, kuolleisuuden ja ennusteen kehityssuuntaa yli 74-vuotiaiden ikäryhmässä.

Aapo Lehtonen, Veikko Salomaa, Pirjo Immonen-Räihä, Cinzia Sarti Markku Mähönen, Jorma Torppa, Juhani Sivenius

Kuntoutuksen vaikuttavuus - mitä se tarkoittaa ja onko näyttöä?

Kuntoutuksella, joka nojaa lääketieteen lisäksi useaan muuhun tieteeseen, on arvioitu olevan yhä enemmän tarvetta ja siltä on vaadittu vaikuttavuuden osoittamista.

Timo Pohjolainen

Laihdutuksen ja lääkehoidon vaikutukset maksan rasvapitoisuuteen, insuliiniresistenssiin ja rasvakudoksen geenien ilmentymiin

11.6.2005 Helsingin yliopisto

Mirja Tiikkainen

Munuaiskeräsen epiteelisolujen merkitys lasten nefroottisessa oireyhtymässä

17.6.2005 Helsingin yliopisto

Anne-Tiina Lahdenkari