Peritoneaalidialyysi - aineenvaihduntaan ja vatsakalvon toimintaan vaikuttavia tekijöitä

10.6.2005 Helsingin yliopisto

Terhi Martikainen

TT-angiografia kaula- ja munuaisvaltimoiden valtimonkovettumistaudissa

10.6.2005 Kuopion yliopisto

Marja Berg

Perinnöllisten tekijöiden merkitys toistuvissa keskenmenoissa

10.6.2005 Oulun yliopisto

Jari Karhukorpi

Skitsofreniaa sairastavilla korkeat rasva-arvot

10.6.2005 Oulun yliopisto

Kaisa Saari

Immuunivasteen kypsyminen tyypin 1 diabeteksessa

10.6.2005 Tampereen yliopisto

Sanna Hoppu

Mielenterveyspotilaan hyvä kognitiivinen suorituskyky voi johtaa perheen negatiiviseen ilmapiiriin

10.6.2005 Turun yliopisto

Jyrki Heikkilä

Lyhyesti: Fondaparinuuksi saattaa sopia kun hepariini ei

Hepariinihoidon vaarallinen haittavaikutus on hepariinin indusoima trombosytopenia (HIT). HIT iskee n. viikon hepariinihoidon jälkeen: ensin tulee trombosytopenia. Trombosyytit aggregoituvat ja aktivoituvat ja seurauksena ovat, paradoksaalista kyllä, tromboosit. In vitro -tutkimusten mukaan uusi, selektiivinen aktivoituneen tekijä X:n estäjä fondaparinuuksi ei näytä indusoivan HIT-ilmiötä: 39 HIT-potilaan seerumit tutkittiin kolmessa eri laboratoriossa. Fraktioimattomassa hepariinissa 80 % HIT-näytteistä oli positiivisia, fondaparinuuksiliuoksessa 3 % (p < 0,001). HIT-potilaan hoitoa voitaisiin ehkä jatkaa fondaparinuuksilla, jos tarvitaan nopeaa ja vakaata antikoagulaatiota. Samalla HIT hoituisi.

Robert Paul

Lyhyesti: Sydäninfarktin hoito Sveitsissä 1997-2002

Sveitsiläiseen AMIS Plus -rekisteriin osallistuu 54 erikokoista sydäninfarktipotilaita hoitavaa sairaalaa, joissa hoidettiin vuosina 1997-2002 yhteensä 7 098 ST-nousuinfarktipotilasta. Vuosien aikana pallolaajennuksen käyttö lisääntyi selvästi (8 vs. 43 %) ja liuotushoidon osuus vastaavasti väheni jonkin verran (47 vs. 26 %), mutta vielä vuonna 2002 jäi lähes kolmannes potilaista kokonaan ilman reperfuusiohoitoa. Ruotsalaisen RIKS-HIA-rekisterin suuntaisesti sairaalakuolleisuus laski Sveitsissäkin merkittävästi (12,2 vs. 6,7 %) vuosien aikana. Ilman reperfuusiota jääneiden potilaiden kuolleisuus oli vielä lopussakin korkea, 13,2 %. Tutkimus osoittaa, että nykyaikainen reperfuusiohoito parantaa sydäninfarktin ennustetta. Valitettavasti melkoinen osa potilaista hakeutuu edelleen aivan liian myöhään hoitoon, jolloin hoitotulokset jäävät vääjäämättä epätyydyttäviksi.

Juhani Airaksinen

Naisen ympärileikkaus aiheuttaa hedelmättömyyttä

Laajuudeltaan vaihteleva naisen ympärileikkaus on yleinen Afrikan koillis- ja itäosissa. Ongelmaan törmätään aika ajoin myös Suomeen muuttaneen väestön keskuudessa. Tätä länsimaiselle ihmiselle vaikeasti ymmärrettävää tapaa vastaan on käynnistetty lukuisia, yhteiskunnallisiin, terveydellisiin ja uskonnollisiin taustatekijöihin kohdistuvia interventioita. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole ollut niin näkyvä kuin mitä voisi toivoa.

Pertti Kirkinen

Lisätietoa lääkkeiden tehosta lasten migreenin hoidossa

Lasten migreenin hoitotutkimuksista on tehty systemaattinen katsaus Hollannissa. Satunnaistettuja tutkimuksia löytyi 10, joissa oli yhteensä 1 575 lasta. Päävastemuuttujana oli päänsärky 1-2 tunnin kuluttua lääkityksestä. Kutakin lääkettä oli tutkittu pääsääntöisesti vain yksittäisissä tutkimuksissa, joten mitään varsinaista meta-analyysia ei pyrittykään tekemään, vain sumatriptaani-nenäsuihkeesta löytyi kolme lumekontrolloitua työtä. Lapset olivat keskimäärin 11,7-vuotiaita. Tulokset olivat varsin vaatimattomat: lumetta paremmin kipua hillitsivät parasetamoli (RR 1,5, 95 %:n lv 1,0-2,1), ibuprofeeni (RR 1,5, 95 %:n lv 1,2-1,9) sekä sumtriptaani-nenäsuihke (RR 1,4, 95 %:n lv 1,2 -1,7). Tehottomia olivat sumatriptaanitabletit sekä ergotamiini. Sumatriptaani-nenäsuihkeella sivuvaikutuksia oli selvästi lumetta enemmän, mutta onneksi useimmiten kyseessä oli vain paha maku.

Marjo Renko

Ylihoidammeko lievää astmaa?

Astman hoitoa on tutkittu viime vuosina innokkaasti, ja aivan viime aikoina ovat painoa saaneet inhaloitavaa steroidia ja pitkävaikutteista bronkodilataattoria sisältävien yhdistelmävalmisteiden säännöllisen käytön tutkimukset. Lievän, harvoin oireilevan astman suhteen on kuitenkin kliinikolla toisinaan käsitys, että usein suositeltua säännöllistä hoitoa ei välttämättä tarvittaisi, ja potilaat itsekin ovat vähentäneet lääkityksen käyttöä omin päin.

Hannu Puolijoki

Nykykäsitys inkontinenssiproteesista

Virtsainkontinenssin hoitoon tarkoitettu proteesi on ollut käytössä yli 30 vuotta. Se on läpikäynyt monta eri kehitysvaihetta. Nykyisin käytössä olevaa mallia (AMS-800) on modifioitu viimeksi vuonna 1987. Laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella kontinenssi saadaan proteesilla aikaan 73 %:lle (61-96 %) hoidetuista. Laiteperäisiä komplikaatioita kehittyy 12 %:lle, varhaisesta infektiosta tai kudoseroosiosta johtuvia 4,5-67 %:lle ja myöhäiseroosiosta johtuvia 15 %:lle. Prostatektomian jälkeisen inkontinenssin hoidossa yli 90 %:lle saadaan aikaan toivottu tulos. Laite soveltuu parhaiten käytettäväksi ponnistusinkontinenssissa silloin, kun ongelman syy on sulkijalihaksen heikkous. Myös neurogeenisessa rakon toiminnan häiriössä se on indisoitu, kunhan ennen laitteen implantointia on varmistettu, että rakko on stabiili ja sen volyymi riittävä. Tarkka potilasvalinta on hyvän tuloksen tae.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Myös työstressi voi laukaista masennuksen

On epäselvää, missä määrin työrasituksen kaltainen normaali stressi laukaisee depressiota. Kanadalaisessa ei-depressiiviseen, työssä käyvään väestöön kohdistuneessa haastattelututkimuksessa selvisi, että ylimmässä stressiryhmässä masennusta esiintyi yli kaksinkertainen määrä muihin verrattuna. Monimuuttuja-analyysissä ylin työstressiryhmä säilyi riskiryhmänä. Muita masennuksen riskiä lisääviä tekijöitä olivat alhainen koulutus, pitkäaikaiset sairaudet sekä lapsuuden ja aikuisiän traumaattiset tapahtumat. Tutkimuksen tulosta arvioitaessa on huomattava, että tutkimus kohdistui masennuksen osalta terveisiin työntekijöihin ja että työstressi kohosi muiden tekijöiden huomioonottamisen jälkeen itsenäiseksi riskitekijäksi. Työstressin masennusta aiheuttava vaikutus ei kuitenkaan ole lineaarinen, vaan keskittyy korkeimman stressin ryhmään. Tämä havainto luo hyvät mahdollisuudet myös työolosuhteiden kehittämiseen siten, että työntekijät pysyvät mieleltään terveinä ja työkykyisinä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Jotain hyvääkin...

40-vuotias mies sairastui krooniseen myelooiseen leukemiaan ja hoidettiin asianmukaisesti kantasolusiirroin. 29-vuotiaasta hänellä oli ollut alopecia universalis. Kun siirrosta oli kulunut n. 7 viikkoa, karvoitusta ilmaantui parrankasvualueelle, silmäripsiin ja päälaelle. Immuunisupressiota jouduttiin keventämään puolen vuoden kohdalla ja karvoitus harveni jälleen. Kun immuunisuppressiota taas jatkettiin ja on jatkettu nyt pari vuotta, potilaalla on hiukset päässä ja hän kasvattaa normaalia partaa. Kaikkien ihokarvojen puuttumista on luultu hoidolle reagoimattomaksi tilaksi. Tapaus osoittaa, että parantumaton se ei kuitenkaan ole.

Robert Paul

Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005

Suomessa ei ole aiemmin tehty kansallista sairaalainfektioiden prevalenssitutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaalainfektioiden esiintyvyyttä.

Outi Lyytikäinen, Mari Kanerva, Niina Agthe, Teemu Möttönen

Keuhkoparenkyymisairauksien diagnostiikka ja hoito

Keuhkoparenkyymisairaudet ovat varsin monimuotoinen ryhmä harvinaisia keuhkosairauksia, joiden etiologia on epäselvä.

Marjukka Myllärniemi, Ulla Hodgson, Pentti Tukiainen, Vuokko Kinnula

Milloin ja miten hoidan vanhuksen kohonnutta verenpainetta?

Pieniannoksinen diureettihoito on osoittautunut vanhusten kohonneen verenpaineen hoidossa tehokkaaksi ja halvaksi hoidoksi. Diureettihoitoa tulisikin aina harkita lääkehoidon ensimmäisenä vaihtoehtona.

Reijo Tilvis

Viinaa lääkkeeksi? Alkoholineuvontaa vanhuksille - mutta minkälaista?

Alkoholinkäyttö on yleistä myös eläkeiässä, joskin epidemiologista tutkimustietoa aiheesta on vähän.

Marja Aira

Kelan vammaisetuudet

Kelan vammaisetuuksia ovat lapsen hoitotuki, vammaistuki ja eläkkeensaajien hoitotuki. Ne ovat verottomia etuuksia, joiden saamiseen eivät vaikuta hakijan tulot tai varallisuus.

Raili Pirttimäki

Kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju Hyvinkään sairaanhoitoalueella

Kehitysvammaisten palvelukokonaisuuden puutteet vaikeuttavat hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemistä. Siksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella kehitysvammaisen lapsen ja nuoren hoitoketju päätettiin uudistaa.

Sanna-Leena Vanhanen, Anu Vähä-Jaakkola