Uutta yskänlääkettä kehitysputkessa

Yskä, kuten tunnettua, on eräs tavallisimmista oireista, eikä sen lääkitsemiseen silti ole oikein kattavia vaihtoehtoja huolimatta miljardien taalojen ja eurojen lääkekäytöstä. Uutta saattaa olla löytymässä, mikäli uskoa tuoretta marsuilla tehtyä tutkimusta. Kyse on TRPV1-inhibiittorista (transient receptor potential vanilloid-1; reseptorin operoima ionikanava) jodo-resiniferatoksiinista (I-R

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nefrektomiaan johtava fulminantti pyelonefriitti

Saksalaisessa yliopistosairaalassa neljän ja puolen vuoden aikana hoidetuista yli 900 pyelonefriittipotilaasta jouduttiin yhdeksälle nais- ja yhdelle miespotilaalle tekemään alunperin komplisoitumattomana pidetyn sairauden johdosta nefrektomia. Potilaitten keski-ikä oli 36 vuotta. Seitsemällä syynä oli nopeasti kehittynyt urosepsis, muilla anuria, multippelit munuaisabskessit ja yleistilan huononeminen. Histologisesti jokaisessa preparaatissa todettiin akuutti, abskedoiva interstitielli nefriitti. Kaikki toipuivat leikkauksen jälkeen. Pyelonefriitin vaikeusasteesta riippumatta pitää aloitetun antibioottihoidon osoittaa tehonsa 24-48 tunnissa. Muussa tapauksessa on uhkaamassa paikallinen iskemia sekä sellulaarisen ja humoraalisen puolustusmekanismin romahdus ja tubulusvaurion kehittyminen. Erityisvaarassa osoittautuivat olevan yli viikon ajan oireilleet naispotilaat, jotka siirrettiin urologiselle osastolle jollain muulla osastolla tapahtuneen alkuhoidon jälkeen.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidihoidon kustannusvaikuttavuus vaihtelee

Monikansallisen START-tutkimuksen perusteella on tehty lääkityksen kustannusvaikuttavuusanalyysiä. Kyse oli kolmen vuoden tutkimuksesta, missä vastakkain alkuvaiheen astman hoidossa olivat budesonidi ja lumelääke. Analyysiin otettiin mukaan sekä terveydenhuollon että sosiaalipuolen menot ja arvioitiin hintaa oireettomille päiville, joita aktiivinen hoito lisäsi keskimäärin 14 kpl/vuosi. Australiassa budesonidihoito laski kokonaiskuluja, yhteiskunnalliset aspektit huomioiden myös Kanadassa ja Ruotsissa (maamme ei ollut mukana). Keskeistä oli se, mitä ollaan valmiita maksamaan oireettomudesta. Jos lisäkustannus jää pieneksi, hoito kannattanee selvästi.

Hamiltonin asteikko masennuksen seurannassa käyttökelpoinen yleislääkärin työkalu

Tuore masennuksen Käypä hoito -suositus pitää oiremittareita tarpeellisina myös perusterveydenhuollossa seurattaessa hoidon tehoa. Hamiltonin masennusasteikkoa pidetään käyttökelpoisena, mutta suomalaiset tutkimustulokset asteikon herkkyydestä ja tarkkuudesta puuttuvat.

Heimo Viinamäki - Kirsi Honkalampi - Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen - Antti Tanskanen - Leo Niskanen, Tommi Tolmunen - Jukka Hintikka

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 2/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Irinotekaanin farmakokinetiikkaa voidaan ennakoida midatsolaamitestillä

Irinotekaani on solunsalpaaja, jota käytetään suolistosyövän hoitoon. Osa potilaista saa hoidosta hankalia sivuvaikutuksia, kuten vaikean ripulin ja neutropenian. Irinotekaanin annostelu potilaan kehon pinta-alan mukaan ei vähennä irinotekaanin farmakokineetikan suurta yksilöllistä vaihtelua. Irinotekaani metaboloituu maksassa sytokromin P450 3A-entsyymiperheen ja UGT1A-entsyymijärjestelmän (uridine diphosphate glucuronosyltransferase) kautta. Suolistosyöpää tai keuhkosyöpää sairastavien 30 potilaan CYP3A-entsyymin aktiivisuutta mitattiin antamalla suoneen midatsolaamia ja mittaamalla midatsolaamin puhdistuma. UGT1A-entsyymien yksilöllisiä eroja selvitettiin määrittämällä potilaiden genotyypit. Potilaat saivat 600 mg:aa irinotekaania kolmen viikon välein. Midatsolaamitesti ennakoi luotettavasti irinotekaanin puhdistumaa verestä. Jatkotutkimuksia tietysti tarvitaan, mutta jo nyt näyttää ilmeiseltä, että irinotekaania ei ole syytä annostella kehon pinta-alan mukaan. Vakioannos irinotekaania voisi olla sopivampi lähestymistapa, tai jos halutaan optimoitu annos, pitäisi potilaan yksilöllinen farmakokineettinen status selvittää tekemällä midatsolaamitesti ja määrittämällä UGT1A-genotyyppi.

Sirkku Jyrkkiö

Hyvä suuhygienia vähentää iäkkäiden keuhkokuumeita

Japanilaiset selvittivät, voidaanko hyvällä suuhygienialla vähentää riskiä saada pneumonia. Tutkimuksessa oli mukana 59 hoitolaitoksessa asuvaa, jotka jaettiin sokkoutetusti kahteen ryhmään: tavanomaisen hoidon ja tehostetun hampaiden sekä ienten puhdistusten ryhmään. Suu hoidettiin joka ruokailun jälkeen. Yskärefleksin herkkyyttä määritettiin sitruunahappokokeella. Osoittautui, että interventioryhmässä yskärefleksin herkkyys parani merkitsevästi 30 päivän hoidon jälkeen, ja verrokkiryhmään nähden paranemisen riskisuhde oli 5,3. Sen sijaan kuukauden hoidolla ei muutoksia havaittu seerumin substanssi-P-pitoisuuden, kognitiivisen toiminnan tai päivittäisaktiviteettien suhteen (ADL). Yskärefleksin herkkyyden parantumisen katsottiin vähentävän keuhkokuumeherkkyyttä.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030