Kouluikäisten astmaatikkojen seuranta perusterveydenhuollossa

Lasten astman diagnostiikan ja hoidon päävastuu on erikoissairaanhoidossa, mutta sen nykyiset resurssit eivät riitä kattamaan kasvavaa hoidon tarvetta. Lasten astman hoitoketjun toimintaa tehostettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä siirtämällä hyvässä hoitotasapainossa olevien kouluikäisten astmaatikkojen välikontrollit terveyskeskukseen.

Kirsti Kähärä - Mervi Vähälummukka - Tuula Keski-Pukkila -, Vesa Vähäsarja - Sirkku Rantanen - Juhani Grönlund
Terveyden­huolto 49-50/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Pitäisikö refluksitauti hoitaa lääkkeillä vai leikkauksella?

Tutkimuksessa verrattiin potilaan ilmoittamia oireita ja mitattua fysiologista vastetta ilman protonipumppuinhibiittori (ppi)-lääkitystä, ppi-lääkityksen aikana ja anti-refluksileikkauksen jälkeen. Yhteensä 70 potilaalle tehtiin ruokatorven 24 tunnin pH-mittaus ja DeMeester-oirearvio heidän ollessa ilman ppi-lääkkeitä, ppi-lääkityksen aikana sekä laparoskooppisen fundoplikaation jälkeen. Prosentuaalinen kokonaisaika, jolloin ruokatorven pH oli < 4 oli 9,5 % ilman lääkitystä, 4,3 % ppi-lääkityksen aikana ja 0,5 % leikkauksen jälkeen. 30 potilasta oli lääkityksellä oireettomia, vaikka 18:lla heistä oli edelleen patologinen refluksi pH-mittauksessa. Toisaalta 19 potilaalla oli oireita leikkauksen jälkeen, mutta vain kahdella heistä oli mitattavissa oleva happorefluksi.

Tom Scheinin
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Otsalohkon vaurio vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä

Keskushermoston vammat ovat yleisiä ja esim. liikenneonnettomuuksien takia niiden määrä kasvaa edelleen. Aivovammoihin liittyy myöskin käyttäytymisen häiriöitä, joista sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät ongelmat ovat usein varsin hankalia. Otsalohkon pohjaosaan liittyvät vammat ovat tässä suhteessa erityisen vaikeita. Eri kohtiin otsalohkoon vammautuneita potilaita tutkittaessa kävi ilmi, että sosiaalisten tilanteiden eri vivahteiden tajuaminen oli vakavimmin häiriintynyttä potilailla, joilla vaurio oli orbito-frontaalisella ja dorso-lateraalisella prefrontaalikorteksilla. Potilailta puuttui myöskin oivallus vajauksestaan.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Sairaalahoito lisää ikääntyneen toiminnanvajeiden kehittymistä

Geriatrit ovat havainneet, että ikääntyneet sopeutuvat usein epätarkoituksenmukaisella tavalla vaivoihinsa vähentämällä liikuntaa, ja tämä aiheuttaa lihaskatoa ja toimintakyvyn heikkenemistä. Yhdysvalloissa seurattiin viisi vuotta yhteensä 754:ää 70 vuotta täyttänyttä ikääntynyttä, joilla ei lähtötilanteessa ollut toiminnanvajeita päivittäisissä perustoiminnoissa. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, oliko heillä lähtötilanteessa haurautta (frailty), joka määriteltiin kävelykyvyn hidastumisena. Tutkittaville soitettiin kerran kuukaudessa ja selvittiin sairaalahoidot, liikkuminen ja toimintakyky

Kaisu Pitkälä
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Altistaako keisarileikkaus allergioille vai ei?

Hygieniahypoteesi on suosittu selitettäessä allergioiden syntyä. Sen mukaan riittävä mikrobialtistus varhaislapsuudessa jää puutteelliseksi ainakin hygieenisessä läntisessä maailmassa. Sikiö uiskentelee steriilissä ympäristössä, mutta joutuu todelliseen mikrobitungokseen alatiesynnytyksessä. Sen seurauksena tapahtuu nopea ruoansulatuskanavan ja muukin kolonisaatio. Keisarileikkauksessa näin ei käy. Eli looginen, vaikkakaan ei uusi kysymys kuuluu: Johtaako keisarileikkaus lisääntyneeseen allergiariskiin myöhästyneen ja erilaisen mikrobialtistuksen takia? Tuorein, tosin laimeahko yritys vastata tähän kysymykseen tulee Saksasta.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Mielialalääke vähentää myös terveiden negatiivisia tunteita

Serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät ovat yleisesti käytettyjä masennus- ja ahdistuslääkkeitä. Niitä on kutsuttu myös onnellisuuspillereiksi, eli ne voisivat lisätä perusteetonta onnellisuuden tunnetta. Masennusta voidaan tuloksellisesti hoitaa myös kognitiivisella psykoterapialla, jossa ei-farmakologisin keinoin pyritään korjaamaan negatiivisesti vääristynyttä informaatiota. Negatiiviset ajatukset ja emootiot ovatkin molempien hoitomenetelmien kohteena. Kiintoisa kysymys onkin, voidaanko mielialalääkkeen vaikutus negatiivisiin emootioihin todeta myös terveillä henkilöillä. Englantilaiset tutkijat antoivat terveille koehenkilöille viikon ajan kaksoissokeasti sitalopraamia 20 mg, reboksetiinia 8 mg päivässä ja lumelääkettä. Tämän jälkeen arvioitiin koehenkilöiden raportteja kasvojen ilmeistä ja emotionaalisesti ladattua pelästysreaktiota. Lääkityt raportoivat negatiivisista kasvojen ilmeistä vähemmän vihaa ja pelkoa ja palauttivat mieleen enemmän positiivista materiaalia. Sitalopraami vähensi lisäksi emotionaalisesti negatiivista pelästymisreaktiota. Tämän tutkimuksen perusteella on pääteltävissä, että sekä serotoniinin että noradrenaliinin takaisinoton estoon vaikuttavat mielialalääkkeet vähentävät terveillä henkilöillä negatiivisten emootioiden prosessointia suhteessa positiivisiin emootioihin. Niiden vaikutus ahdistuneisuus- ja masennushäiriöiden hoidossa näyttääkin välittyvän pitkälti samalla tavalla kuin kognitiivisessa psykoterapiassa: Mielialalääkkeet vähentävät negatiivisia emootioita, jolloin positiiviset emootiot saavat paremman otteen ja voivat ohjata ajattelua kokonaisuudessaan optimistiseen suuntaan. Tarkkaan ottaen kyse ei siis olisi onnellisuuden lisäämisestä, vaan sen vastakohdan vähentämisestä.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettaminen vähentää hengitysteiden yliärtyvyyttä

Hollantilaiset tutkivat 14/33 tupakoivan COPD-potilaan kohdalla, mitä vuoden tupakoimattomuus saakaan aikaan hengitysteiden ärtyvyyden osalta. Tätä mitattiin (suoralla) metakoliinialtistuksella sekä epäsuoralla menetelmällä, adenosiini-5'-monofosfaattiärsytyksellä (AMP). Molempien mittausmenetelmien tulosten perusteella tupakoinnin lopettaminen vähensi hengitysteiden yliärtyvyyttä. Ventilaatiofunktioihin tupakoimattomuus ei vaikuttanut tällä seurantajaksolla. Myönteinen vaikutus perustunee ärsytysreseptorien vähempään stimulaatioon, limanerityksen vähenemiseen sekä ilmateiden seinämämuutoksiin.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Häädetäänkö mustelmiakin?

Ei liene yleisesti tiedossa (ei ollut ainakaan minulla), että helikobakteeri-infektio olisi liittynyt idiopaattiseen trombosytopeeniseen purppuraan (ITP). ITP:n ajatellaan olevan autoimmuunipohjalla syntyvä tauti ja helikobakteeri voisi olla osallisena taudin laukaisussa. Tällaisia viitteitä kirjallisuudesta löytyy. Nyt on Japanissa tehty tutkimus, jossa bakteerin häätö nosti trombosyyttien lukua ITP-potilailla.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Varo harhaanjohtavia tutkimuksia

Erilaiset intressit voivat vaikuttaa tutkijoiden tuloksistaan vetämiin johtopäätöksiin. Kliinikolle suojautuminen tutkimustulosten virhetulkinnoilta tuottaa pulmia. Nyt kliiniset epidemiologit antavat asiaa koskevan ohjepaketin. Keino suojautua manipuloiduilta johtopäätöksiltä on lukea artikkelista vain menetelmä- ja tulososa. Kannattaa tutustua evidence based medicine- tai Cochrane-asiantuntijaryhmän kriittisiin arvioihin mielenkiinnon kohteena olevasta tutkimuksesta, mikäli sellainen on käytettävissä. Satunnaistettujen tutkimusten yhteydessä on hyödyllistä miettiä, onko vertailukohde oikein valittu. Skeptisyys on paikallaan, jos tutkimuksen päätetapahtuma on moniosainen yhdistelmä, kuten esimerkkitapauksessa kuolema, loppuvaiheen munuaissairaus ja seerumin kreatiniiniarvon kaksinkertaistuminen diabeettisen nefropatian lääketutkimuksessa. Harhaanjohtavia voivat olla myös vähäiset hoitovaikutukset ja tutkimuspopulaation alaryhmäanalyysien perusteella vedetyt johtopäätökset.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Anoreksia aiheuttaa emfyseemaa

Jo toisen maailmansodan aikana Varsovan ghetossa havaittiin nälkiintymisen ja emfyseeman olevan yhteydessä. Nyt tehdyssä kanadalais-japanilaisessa tutkimuksessa oli kohteena 21 anoreksia nervosasta kärsivää ja 16 verrokkia. Emfyseeman esiintymista tutkittiin tietokonetomografialla kolmesta keuhkon eri kohdasta. Emfyseemalöydös anorektikoilla verokkeihin nähden oli selvä (p < 0,001). Niinikään todettiin korrelaatiota painoindeksin (BMI), diffuusiokapasiteetin sekä emfyseemalöydösten välillä. Tulokset osoittivat, että krooninen aliravitsemus aiheuttaa emfyseemamuutoksia keuhkoihin.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030