Lyhyesti: Skitsofrenia ei vähene kaikkialla

Useissa maissa on todettu, että skitsofrenian ilmaantuvuus on viime vuosina pienentynyt. Syyksi on esitetty parantunutta äitiyshuoltoa ja raskauteen ja synnytykseen liittyvien komplikaatioiden vähenemistä. Yhtä Lontoon suurpiiriä 1965-97 tarkastelleessa tutkimuksessa tulos oli kuitenkin päinvastainen: skitsofrenian ilmaantuvuus kaksinkertaistui kolmen vuosikymmenen aikana. Voimakkainta lisäys oli alle 35-vuotiaina sairastuneilla. Tutkijat eivät kykene selittämään tulosta, mutta he tuovat painokkaasti esiin palvelujen tarpeen lisääntymisen, erityisesti nuorilla. Sama on ollut havaittavissa myös Suomessa, vaikka tutkimusten mukaan skitsofrenian ilmaantuvuus nuorilla on meillä pienentynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Harvinainen angiosarkooma säästävästi leikatuilla rintasyöpäpotilailla

Amerikkalaiskollegat muistuttavat säästävästi leikattujen ja sädehoitoa saaneiden rintasyöpäpotilaiden huonoennusteisista angiosarkoomista, joita sntyy hoidettuun rintaan. Krooninen lymfödeema on tunnettu raajan angiosarkooman riskitekijä. Imuteiden obstruktio näyttää olevan merkittävä syy angiosarkooman taustalla. Katsauksen mukaan rinnan angiosarkooman suhteellinen riski säästävästi leikatuilla ja sädehoitoa saaneilla rintasyöpäpotilailla on noin 16-kertainen verrokkiväestön riskiin nähden. Tavallisimmin tauti ilmenee noin 4 vuoden kuluttua hoidoista. Se on onneksi harvinainen; esiintyvyys on noin 5/10 000 hoidettua potilasta. Kolmasosa angiosarkoomista ei näy mammografiassa. Tauti oireilee yleensä punoittavina iholäiskinä. Säästävästi hoidetun rintasyöpäpotilaan uudet iho-oireet edellyttävät aina näytteenottoa.

Seppo Yt Junnila

Sukupuoli vaikuttaa sepelvaltimoiden läpimittaan

Naisten sepelvaltimot ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten, jopa ruumiinkoko huomioon ottaen. Suonten pientä kaliiberia on syytetty siitä, että naisten sepelvaltimoihin kohdistuvien toimenpiteiden tulokset ovat huonompia.

Juhani Airaksinen

Onko tuseeraus tarpeen radikaalin prostatektomian jälkiseurannassa?

On vaikeaa kuvitella eturauhassyövän diagnostiikkaa ilman tuseerausta. Vaikka PSA olisi viitealueella, osalta potilaista löytyy sormin tunnusteltaessa paikallinen prostatakarsinooma ja löydös johtaa tarvittaviin lisätutkimuksiin. Jos hoidoksi valitaan radikaali prostatektomia, jälkiseuranta perustuu yleensä tuseeraukseen ja PSA:n mittaukseen. PSA on osittautunut erittäin luotettavaksi tähänkin tarkoitukseen jo lähes 15 vuoden käyttökokemusten perusteella. Tuseerauksen merkityksestä prostatektomian seurannassa sen sijaan on vain hyvin vähän tutkimustietoa.

Ossi Lindell

Aineriippuvuuksilla yhteinen geneettinen tausta

Tutkimusten mukaan lääkeaine- ja huumeriippuvuuteen liittyy varsin selvä geneettinen alttius, joskin myös ympäristötekijöillä on vaikutusta. Mutta onko eri aineilla oma, niille spesifinen altistava geneettinen tai ympäristötekijä?

Raimo K.R. Salokangas

Bronkodilataatiovasteen puute ei kerro tiotropiumin pitkäaikaisvaikutuksesta

Keuhkoahtaumataudin määrittelyn ongelmat ovat olleet viime aikoina yhä enemmän esillä. On jopa puhuttu skitsofreenisestä suhtautumisesta: pitäisi löytyä ohimenevää keuhkoputkiston obstruktiota, mutta toisaalta sitä ei saisi ollakaan (vrt. astma).

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kaikille eläinlajeille oma viivakoodi

Kanadalainen tutkijaryhmä on löytänyt mitokondrion DNA:sta 650 emäksen pituisen pätkän, jonka sekvenssin perusteella eläinlajit voidaan erottaa toisistaan. Havainto mahdollistaa oman viivakoodin laatimisen todennäköisesti kaikille eläinlajeille. Toistaiseksi menetelmää on testattu yli 2 000 lajiin ja se on toiminut lähes sataprosenttisesti oikein. Vain muutamien amebojen suhteen ilmeni ongelmia. Varsinkin museoihmiset ovat uudesta systeemistä innoissaan ja kannattavat kaikkien tunnettujen miljoonan eläinlajin viivakoodaamista. Tämä urakka kestää kuitenkin parikymmentä vuotta ja maksaa yli 2 miljardia dollaria.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tuberkuloosialttius ja gammainterferonia koodaavan geenin homotsygotia

Useita geenejä tai niiden virheitä on syytetty tuberkuloosialttiuden aiheuttajiksi. Espanjalaiset tutkivat 113:n bakteriologisesti varmistetun keuhkotuberkuloosipotilaan, 207 lähikontaktin (näistä 125 tuberkuliinipositiivisia) sekä 100 terveen tuberkuliininegatiivisen verrokin aineiston. Niillä, jotka olivat homotsygootteja gammainterferonia koodaavan geenin (+874) A-alleelin suhteen, oli 3,75-kertainen keuhkotuberkuloosiin sairastumisen riski terveiden riskiin nähden. Perifeerisen veren lymfosyyttien gammainterferonin muodostamiskyky oli heillä niin ikään heikentynyt. Vaikka tutkijat eivät suoralta kädeltä usko tämän geenilöydöksen selittävän koko alttiutta, havainto on mielenkiintoinen. Myös Suomesta voisi löytyä tältä pohjalta kiinnostavaa aineistoa eri alueiden tuberkuloosin ilmaantuvuutta ajatellen.

Hannu Puolijoki

Suomalaisten lääkärien tupakointi vuosina 1990-2001 sekä suhtautuminen tupakointiin potilastyössä

Lääkärien päivittäinen tupakointi väheni 1990-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2001 päivittäin tupakoi 7 % mieslääkäreistä ja 4 % naislääkäreistä. Lääkärit kehottivat aktiivisesti savuttomuuteen potilaita, joilla jo oli tupakointiin liittyvä sairaus, mutta terveitä tupakoitsijoita kehotettiin lopettamaan harvemmin. Naislääkärit kehottivat useammin kuin mieslääkärit raskaana olevia ja ehkäisypillereitä käyttäviä potilaita luopumaan tupakasta. Tupakoivat lääkärit kehottivat potilaitaan lopettamaan polttamisen harvemmin kuin tupakoimattomat. Lääkärien osallistuminen terveyskasvatukseen vaikuttaa melko vähäiseltä, vaikka suurin osa arvioi tietonsa ja taitonsa riittäviksi.

Noel C. Barengo, Tuulikki Uusitalo, Markku Myllykangas, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan diagnosointi ja hoito Yhteenveto Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) suosituksesta

Sydämen vajaatoiminnan kansanterveydellinen merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrän kasvaessa. Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) vuonna 2001 julkistamissa ohjeissa korostetaan sydämen vajaatoiminnan toteamista objektiivisin keinoin, ensisijaisesti sydämen kaikukuvauksen avulla. Hoidossa sovelletaan elämäntapoihin kohdistuvaa neuvontaa, lääkehoitoa, mekaanisia laitteita ja kirurgisia hoitomuotoja. Lääkehoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Lääkehoidossa tulee pyrkiä sellaisiin annoksiin, joiden on voitu osoittaa parantavan potilaiden ennustetta.

Tiina Heliö, Jyrki Olkinuora, Lasse Lehtonen, Jyri Lommi, Markku S. Nieminen

Ateroskleroosin varhaismuutokset lapsilla ja nuorilla

Valtimokovettumataudin riskitekijät ennustavat jo lapsuudessa varhaisia valtimomuutoksia ja riskitekijöihin voidaan vaikuttaa lapsuusiässä suoritetuilla interventioilla. Varhaisia valtimomuutoksia voidaan tutkia ultraäänimenetelmien avulla myös lapsilla ja siten arvioida yksilöllistä riskiä. Kun halutaan tutkia oireettomien henkilöiden ateroskleroosia, käytettävissä ovat valtimoiden endoteelitoiminnan tutkiminen ja verisuonten seinämäpaksuuden mittaaminen. Tulevaisuudessa noninvasiiviset ultraäänitutkimukset saattavat helpottaa päätöksiä hoidon aloittamisesta.

Mikko Järvisalo, Olli Raitakari

Rokotukset raskauden aikana

Suomen oloissa on harvoin välttämätöntä rokottaa odottavaa äitiä. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia raskaudenaikaisista immunisaatiokäytännöistä ei ole tehty, ja sen vuoksi odottavan äidin rokottamista erityisesti eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävillä rokotteilla suositellaan välttämään. On kuitenkin tilanteita, joissa raskaana olevan naisen rokottamisesta saatava hyöty on suurempi kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat, kuten altistuminen tetanukselle, rabiekselle ja B-hepatiitille tai matkustaminen keltakuume-endeemiselle alueelle. Vastasyntyneen vakavien pneumokokki-, meningokokki-, RSV- ja hemofilustautien ehkäisemisestä äidin immunisaation avulla on saatu osin lupaavia tuloksia.

Marja-Liisa Eloranta, Seppo Heinonen

Yleislääketieteen erikoislääkärien arvioita erikoislääkärikoulutuksestaan ja erikoisalavalinnastaan - vertailu muihin erikoislääkäreihin

Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, eroavatko yleislääketieteen erikoislääkäreiden kokemukset oman erikoislääkärikoulutuksensa ja oman erikoisalansa valinnan suhteen muiden erikoislääkärien kokemuksista. Artikkeli perustuu 1 836 erikoislääkärin antamiin vastauksiin Lääkäri 98 -tutkimuksen postikyselyssä. Yleislääketieteen erikoislääkäreistä 55 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa erikoislääkärikoulutukseen, muista erikoislääkäreistä tyytyväisiä oli 61 %. Yleislääketieteeseen erikoistuneet arvioivat erikoislääkärikoulutuksen eri osa-alueista mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön selvästi huonommaksi kuin muut erikoislääkärit.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Kari Mattila

Kuopion yhteispäivystystutkimus Asiakastyytyväisyys

Kuopion yhteispäivystyksen toimintatutkimuksessa viikolla 20/2002 asiakkaat arvioivat yleislääkäripäivystyksen asiakaspalvelua. Asiakastyytyväisyyttä mittaaviin kysymyksiin vastasi 43 % ja vapaamuotoisia kommentteja saatiin 25 %:lta asiakkaista. Miehet pitivät ilmoittautumisen sujuvuutta, hoitajien asiantuntevuutta ja jatkohoidossa opastamista erittäin hyvänä useammin kuin naiset. Asiakkaiden sanalliset kommentit kuvastivat tyytymättömyyttä palvelujen organisointiin, mutta varsin suurta tyytyväisyyttä henkilökunnan toimintaan.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Hoidon odotusaikojen raportointi ja seuranta läpinäkyvää Australiassa

Hoidon ja palvelujen saatavuus on maasta riippumatta aina tärkeä ja ajankohtainen terveyspoliittinen kysymys. Suomessa odotusaikojen ja hoitoa odottavien määrien vertailu on vaikeaa, koska tietosisällöt eivät ole standardoituja, läpinäkyviä eivätkä reaaliaikaisia. Tilastotietoja ei voi suoraan käyttää päätöksenteossa tai ohjausvälineenä. Näistä syistä monissa maissa on päädytty kehittämään hoidon odotusaikatietojen raportointia ja seurantaa vertailukelpoiseen, läpinäkyvään ja reaaliaikaiseen suuntaan.

Marja Blom

Tupakkalain vaikutukset ja toteutuminen työpaikoilla

6.6.2003 Tampereen yliopisto

Antero Heloma

Kiinteiden rintamuutosten täydentävä kuvantaminen

6.6.2003 Oulun yliopisto

Heli Reinikainen

Hakolantaudin kaksi geeniä

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Juha Paloneva

Kliinisesti epäillyn akuutin sisäsynnytintulehduksen diagnoosi ja hoito

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Pontus Molander

Vehnän gliadiini rasitusanafylaksian ja lasten vehnäallergian aiheuttajana

6.6.2003 Helsingin yliopisto

Kati Palosuo