Vähentyneen verenkierron merkitys alaselän kivuliaassa välilevyvauriossa

23.5.2003 Oulun yliopisto

Mauno Kurunlahti

Adrenergisen alfa2B-reseptorin geenivaihtelun merkitys sydäninfarktin ja verenpainetaudin riskitekijänä

23.5.2003 Turun yliopisto

Amir Snapir

Kokeellinen tutkimus istukan geeninsiirrosta ja geenien ilmentymisestä pre-eklampsiaistukassa

23.5.2003 Kuopion yliopisto

Annaleena Heikkilä

STAT6-välitteisen transkription säätely IL-4-signaloinnissa

23.5.2003 Tampereen yliopisto

Marko Pesu

Geenimonistus bakteeri- ja sieni-infektioiden diagnostiikassa

28.5.2003 Turun yliopisto

Kaisu Rantakokko-Jalava

Lyhyesti: Rajatilapotilaan impulsiivisuus vähenee iän myötä

Pienimuotoisessa tutkimuksessa analysoitiin avohoidossa psykoterapiaan otettujen rajatilapotilaiden psykopatologisten piirteiden yhteyttä ikään. Impulsiivisuus oli sitä yleisempää, mitä nuorempi potilas oli (p = 0,002). Sen sijaan affektiiviset, kognitiiviset tai ihmissuhteissa ilmenevät häiriöt eivät olleet yhteydessä ikään. Tutkimus vahvistaa kliinisen kokemuksen, että epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän rajatilapotilaan hoitovaikeudet hellittävät vaihdevuosien jälkeen ja varsinkin itsetuhoisuus vähenee. Hoidon yksi tehtävä onkin pitää potilas hengissä yli kuohuvimman keski-iän.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Diabetes altistaa ventilaatiofunktioiden heikkenemiselle

Diabetekseen on todettu liittyvän myös ventilaatiofunktioiden muutoksia. Framinghamin tutkimuksen tähän liittyvässä osassa oli mukana 3 254 henkilöä, joista poimittiin erilleen diabeetikot (n = 280). Aineisto kerättiin vuosina 1971-75 ja ventilaatiofunktiot määritettiin vuosina 1991-94. Luokittelu tehtiin myös tupakoinnin osalta ja ventilaatiofunktiot suhteutettiin ikään, sukupuoleen ja ruumiinrakenteeseen; vertailuaineistona olivat tupakoimattomat ei-diabeetikot. Sekä kohonnut paastosokeriarvo että diabeteksen diagnoosi olivat yhteydessä viitetasoa matalampiin ventilaatiofunktioiden (FEV1, FVC ym.) arvoihin. Yhteys voimistui, jos henkilö tupakoi tai oli joskus tupakoinut. Kirjoittajat pohtivat mm. havainnon yhteyttä keuhkoahtaumataudin syntymekanismeihin.

Hannu Puolijoki

Mammografiaseulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta

Joka kymmenes nainen sairastuu rintasyöpään elämänsä aikana. Taudin varhaisdiagnostiikkaa on pidetty tarpeellisena, mutta mikä on sen merkitys ennusteen kannalta?

Sirkku Jyrkkiö

Psykoosipotilaan sydäninfarktia ei hoideta kunnolla

Psykiatristen potilaiden kuolleisuus on suurempi kuin normaaliväestön. Ero ei johdu pelkästään väkivaltakuolemista (itsemurhat ja onnettomuudet) vaan myös somaattisista sairauksista johtuvista kuolemista.

Raimo K.R. Salokangas

Fytoestrogeeneilla on vain lumevaikutus kuumiin aaltoihin

Kasvituotteista saatavilla fytoestrogeeneilla on oletettu olevan estrogeenin kaltaista vaikutusta vaihdevuosioireisiin, samalla kun niiden käytön uskotaan pienentävän hormoniriippuvaisen rintasyövän esiintymistä. Soijatuotteet sisältävät runsaasti fytoestrogeeneihin kuuluvia isoflavoneja. Postmenopausaalisille, kuumista aalloista kärsiville naisille tehtiin satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu tutkimus soijatuotteista valmistettujen isoflavonien vaikutuksen mittaamiseksi.

Pertti Kirkinen

Uusia tuloksia montelukastista astman ylläpitohoidossa

Leukotrieenien estäjien asema astman ylläpitohoidossa on vilkkaan tutkimuksen kohteena. Nyt julkaistiin kaksi suurta tutkimusta ja niiden antaman informaation arviointi pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Astma voi näyttää sepelvaltimotaudilta

Rintakehän sisäisiä sairauksia ei aina ole oirekuvan perusteella helppo erottaa toisistaan (gastroesofageaalinen refluksi, astma, angina pectoris). Itävallassa tutkittiin 41 rintakipupotilaan oirekuvaa ja löydöksiä sen jälkeen, kun lääkkeellä tehostettu (dobutamiini, dipyridamoli) sydämen kaikututkimus oli osoittautunut normaaliksi. Peräti 21:llä potilaista todettiin bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Rintakivun vuoksi tutkimuksiin hakeutuvilla oirekuvan takana voi siis olla muukin kuin sepelvaltimotauti - potilaat kun kuvaavat oireitaan vaihtelevasti.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Transkraniaalinen magneettistimulaatio auttaa kuuloharhoissa

Toistuvasti annettua transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS) on käytetty mm. masennuksen hoidossa, joskin tehosta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa hoitoa kokeiltiin kuuloharhoihin. Vasempaan ohimo-päälakilohkoon suunnattua stimulaatiota päivittäin saaneilla skitsofreniapotilailla kuuloharhat vähenivät viikon kestäneen hoitojakson aikana merkitsevästi (p < 0,001) mutta lumehoitoa saaneilla eivät. Hoitovaikutus säilyi 52 %:lla vähintään 15 viikon ajan eikä neuropsykologisia haittavaikutuksia havaittu. Toistuva TMS johtaa kohdealueen aivokudoksen aktiviteetin heikkenemiseen (hermosolujen ärtyvyyskynnys kohoaa). Kun TMS suunnataan aivojen ohimo-päälakialueelle, johon lokalisoituu puheen havainnointi, näyttää sisäisenä puheena generoituva harha-aistimus heikkenevän ja häviävän. Tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, mutta TMS näyttää tuovan oleellista helpotusta huonosti lääkehoitoon reagoivien ääniharhojen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

Nikotiinikorvaushoidon kustannustehokkuus 35-65-vuotiailla tupakoijilla Suomessa

Tupakoinnin lopettamisyrityksiä nikotiinikorvaushoidon avulla ja ilman sitä sekä lopettamiseen liittyviä kustannuksia ja säästöjä arvioitiin mallintamalla kirjallisuuden ja kliinisten tutkimusten perusteella 35-65-vuotiaiden suomalaisten tupakoijien ryhmässä. Tutkimuksessa tupakoinnin lopettamistehokkuutta ja lopettamisella säästettyjä elinvuosia sekä kustannussäästöjä on verrattu nikotiinikorvaushoidon käytön kustannuksiin. Nikotiinikorvaushoito todettiin erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi säästää elinvuosia. Nikotiinikorvaushoidon nettokustannustehokkuus oli miehillä keskimäärin 700-1 000 euroa ja naisilla 1 300-2 700 euroa säästettyä diskontattua lisäelinvuotta kohti.

Elina Eskola, Kristiina Patja

Erektiohäiriöiden lääkehoito

Erektiohäiriöistä kärsii jopa 35 % keski-ikäisistä miehistä. Hoito on nykyisin helppoa suun kautta otettavien erittäin tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Häiriön taustan mukaan vaihdellen 50-90 % potilaista saa avun näistä lääkkeistä. Pistoshoito on kuitenkin edelleen ainoa tehoava hoito noin 20 %:lle potilaista. Hoidon nopeasta kehityksestä huolimatta on aina syytä tutkia potilas perusteellisesti ja harkita, olisiko erektio-ongelma hoidettavissa vaikuttamalla perussairauteen, lääkitykseen tai elämäntapoihin.

Juhana Piha

Unitutkimus kotona

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvät apneajaksot voidaan jo luotettavasti osoittaa unen kotirekisteröinnillä, samoin asennon vaikutus löydöksiin. KYS-piirissä potilas hakee 4-kanavaisen kotirekisteröintilaitteen sairaalasta ja saa samalla käytönohjauksen. Laite palautetaan sairaalaan näytekuljetusten mukana, ja lääkäri analysoi verkkopalvelimelle siirretyn rekisteröinnin. Uusilla 8-kanavaisilla kotirekisteröintiin sopivilla laitteilla voidaan havaita myös lisääntynyt ylähengitystievastus ja unen motoriikan häiriöitä. Sairaalassa kokeilukäytössä olevalla 16-kanavaisella laitteella saadaan lisäksi EEG, jonka avulla voidaan todeta yölliset havahtumiset ja piirtää univaiheprofiili. Monipuolisella laitekannalla päästään kustannustehokkaaseen unihäiriödiagnostiikkaan.

Juhani Partanen

Äitiysneuvolakäynnit lisääntyvät jatkuvasti - olisiko aihetta toiminnan arviointiin?

Äitiyshuolto kuuluu perinteisesti preventiiviseen lääketieteeseen, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa myös taloudellisista syistä. Maassamme äitiysneuvolakäyntien määrä on huippuluokkaa maailmassa ja ohittanut jo vuosia sitten valtakunnalliset suositukset. Käynnit myös lisääntyvät tasaisesti edelleen. Käyntien määrä vaihtelee suuresti eri puolilla maata, mutta vaihtelulle ei löytyne lääketieteellisiä perusteita. Suurten käyntimäärien taustalla saattavat olla niin synnyttäjäjoukon rakenteelliset kuin järjestelmän organisatoriset muutoksetkin. Neuvolakäyntimäärän räätälöinti kunkin asiakkaan kohdalla on mahdollista.

Anna-Liisa Hartikainen

Hoidon saatavuus perusterveydenhuollon näkökulmasta

Valtioneuvosto teki 11.4.2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksen tavoitteena on mm., että pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon turvataan kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Nykyisessä lääkäritilanteessa kategorinen vaatimus lääkärin suorittamasta ensiarviosta määräajassa saattaa joillakin paikkakunnilla olla mahdoton toteuttaa. Käsityksemme mukaan ensiarvio voi olla myös terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa tapahtuva vuorovaikutteinen puhelinkontakti, jossa sovitaan menettelystä potilaan ongelman hoitamiseksi.

Markku Sirviö, Antti Turunen

Tutkimuksen harhat meta-analyysissa nuoren tutkijan haasteena

Ensimmäinen vaihe väitöskirjatyötä on alan kirjallisuuteen tutustuminen. Helpoin tapa lähestyä aihetta on perehtyä tutkimusalueesta julkaistuihin kirjallisuus- katsauksiin. Meta-analyysit ovat systemaattisia kirjallisuuskatsauksia, joissa useiden alkuperäisjulkaisujen tulokset on yhdistetty kvantitatiivisin menetelmin. Vaikka meta-analyysien tulokset tulkitaan yleensä tieteellisesti valideiksi, piilee harhan mahdollisuus myös näissä julkaisuissa. Erityisesti nuoren tutkijan on hyvä tutustua meta-analyysien metodeihin ja oppia sen myötä tulosten kriittistä arviointia.

Taina Lupsakko, Kaisa Haatainen, Jukka Salmi

Suurentunut veren insuliinipitoisuus sydän- ja verisuonitautien vaaran ennustajana

9.5.2003 Kuopion yliopisto

Marja Pyörälä