Keuhkoahtaumataudin valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma puolivälissä - miten sairaalahoidon tarve on muuttunut?
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 1998 kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman 1998-2007. Ohjelma asetti erääksi tavoitteekseen, että keuhkoahtaumataudin sairaalahoidon kokonaismäärä vähenisi 25 %. Keuhkoahtaumataudin hoito-ohjelman ohitettua ajanjaksoltaan puolivälinsä voidaan Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella todeta taudista aiheutuneiden hoitopäivien määrän vähentyneen joko ohjelman ansiosta tai siitä riippumatta. Väestön tupakointitavat ja ikääntyminen huomioon ottaen keuhkoahtaumatauti ei näytä Suomessa vähenevän, joten sairaalahoitoa korvaaviin hoitomuotoihin, erityisesti tuettuun kotihoitoon, on panostettava tupakasta vieroituksen lisäksi.
Keuhkoahtaumatauti on tavallinen ja terveydenhuoltoa runsaasti kuormittava maailmanlaajuinen ongelma. Iäkkäillä suomalaisilla sen vallitsevuus on 12,5 % miehillä ja 3 % naisilla (1). Ruotsissa keuhkoahtaumataudin hoidon kokonaiskustannukset vuonna 1999 olivat lähes miljardi euroa, mistä vaikeaa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
