Lyhyesti: Montelukasti vähentää astmaatikon eosinofiilista inflammaatiota

Uudella mantereella selvitettiin, vähentääkö leukotrieeniantagonisti montelukasti (10 mg/päivä) yskösten eosinofi-liaa oireisilla astmaatikoilla (n = 19), joita oli hoidettu vain hengitettävällä tarvittaessa otettavalla sympatomimeetilla. Neljän viikon hoidolla yskösten eosinofiilitaso laski 7,5 %:sta 3,9 %:iin montelukastia nauttineilla kun taas lumelääkettä saaneilla (n = 21) arvot nousivat 14,5 %:sta 17,9 %:iin. Lähtötasoissa oli siis jo eroa. Pienimpien neliösummien menetelmällä testattuna lääkkeen vaikutus oli merkitsevä (p = 0,026). Montelukastin todettiin niin ikään vähentävän veren eosinofiilitasoa, astmaoireita ja sympatomimeetin käyttöä sekä suurentavan aamun PEF-arvoa - kaikki hyviä asioita astmaatikolle. Mielenkiintoista tietoa ajatellen inflammaation osuutta astman oirekuvassa. Eur Respir J 1999;14:12-18 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Raseemisesta adrenaliinista sydäninfarkti lapselle

11-vuotias amerikkalaispoika hakeutui ensiapuun kuumeen aikaisen pahenevan sisäänhengitysvaivan vuoksi. Löydökset viittasivat virusperäiseen kurkunpäätulehdukseen ja lääkitykseksi annettiin tunnin aikana kolmesti 11 mg raseemista adrenaliinia lääkesumutteena. Hengitys parantui, mutta pojalle kehittyi kammiotakykardia ja ST-segmentin muutoksia EKG:hen. Seurasi paljon toimenpiteitä, mutta lopulta poika parantui täysin. Hänen seeruminsa kreatiniinipitoisuus lisääntyi merkittävästi, EKG:ssä näkyi sydäninfarktiin sopivat muutokset ja talliumkartoituksessakin todettiin infarktilöydös. Harvinainen, mutta mahdollinen adrenaliinilääkityksen komplikaatio. Pediatrics 1999; 104:http://www.pediatrics.org/ cgi/content/full/104/1/e9 (PA)

Per Ashorn

Fentanyylilaastari kroonisen syöpäkivun hoidossa

Depotlaastarin avulla annettava fentanyyli on uusi vaihtoehto opioidilääkitystä vaativan kroonisen syöpäkivun hoitoon. Sen soveltuvuutta arvioitiin avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa. Kivunlievityksessä oli mahdollista siirtyä suun kautta annetusta opiaattilääkityksestä fentanyylilaastariin, kunhan huomioitiin depotlaastarin vaikutuksen hidas alku. Potilaat arvostivat laastarilääkityksen helppoutta. Fentanyyli näytti aiheuttavan vähemmän ummetusta kuin morfiini tai oksikodoni. Fentanyylilaastarilääkitystä suositellaan nykyään yleisesti tilanteissa, joissa tavanomainen kipulääkitys suun kautta ei onnistu tai muista opiaateista aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Timo Leino, Eero Vuorinen, Raija Asola, Pentti Koistinen

Laktoosirasituskokeen vaihtelevat käytännöt - kyselytutkimuksen tulokset suomalaisista terveyskeskuksista

Suomalaisista lähes joka viidennellä on hypolaktasia, toisin sanoen heillä ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuus tai sen määrä on vähäinen. Osa saa suolisto-oireita nautittuaan laktoosia eli maitosokeria sisältäviä tuotteita. Potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi, ja osalla heistä todetaan laktoosi-intoleranssi. Terveyskeskuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä laktoosirasituskokeen tekemisessä ja tulosten tulkinnassa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että eri terveyskeskuksissa on huomattavia eroja potilaille annettavissa ohjeissa, glukoosin viitearvoissa ja suolisto-oireiden seurannassa. Kirjoittajat ehdottavat yhtenäistä ohjeistus- ja seurantakäytäntöä tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Katri Peuhkuri, Heikki Vapaatalo, Riitta Korpela

Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Reumataudeissa esiintyvät silmämuutokset

Moniin reumatauteihin liittyy tyypillisiä silmämuutoksia, jotka voivat esiintyä jopa ennen varsinaisia reumaoireita. Käytännön lääkärin työssä on tärkeä oppia tunnistamaan tietyt silmämuutokset, koska niiden ilmeneminen vaikuttaa paitsi silmän paikallishoitoon, myös systeemihoitoon. Jotkut taudeista eivät ole kovin tavallisia, mutta ne on hyvä oppia tuntemaan, koska hoitamattomana niillä on näkökykyä pysyvästi heikentävä ennuste. Monet silmämuutokset pitää hoitaa yhteistyössä osin reumatologisin, osin oftalmologisin indikaatioin.

Yrjö T. Konttinen, Osmo Kari, Kaisu Kotaniemi, Heikki Valleala, Visa Honkanen

Särkyykö masentuneen sydän? Masennus ja sepelvaltimotauti

Masennuksen ja sepelvaltimotaudin on todettu liittyvän toisiinsa. Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja masentuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin ei-masentuneiden. Tämän yhteyden tarkempi syy on epäselvä; taustalla on esitetty olevan hormonaalisia, immunologisia sekä autonomiseen hermostoon ja verihiutaleisiin liittyviä tekijöitä. Masennuksen hoito saattaa parantaa myös sepelvaltimotaudin ennustetta.

Sinikka Luutonen, Hannu Holm

Yleislääkäri ja somatisoiva potilas

Yleislääkäri on keskeisessä roolissa somatisoivan potilaan auttajana terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin silloin, kun hän työskentelee terveyskeskuksessa. Mielialahäiriöt ovat erityisen tärkeitä käytännön lääkärin työssä, koska sekä masennuksella ja ahdistuksella on keskeinen rooli psykiatrisessa sairastamisessa ja käsitteitä on runsaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan diagnostista monenkirjavuutta ja esitetään joitakin hallinnon järjestelyihin liittyviä ehdotuksia ja käytännön työn neuvoja.

Hannu Holm

Hoitoisuusmittausten kehitystyön tuloksia ja käyttökokemuksia Vaasan keskussairaalasta

Terveydenhuollon hallinnossa tarvitaan yhä enemmän luotettavaa, kvantitatiivista tietoa kaikilta tämän sektorin keskeisiltä osa-alueilta. Hoitohenkilökunnan työmäärän ja tarpeen mittaaminen on tässä suhteessa jäänyt lapsipuolen asemaan. Vaasan keskussairaalassa on tämän vuoksi vuodesta 1991 lähtien kehitetty erikoissairaanhoidon vuodeosastoille soveltuvaa hoitoisuusluokitusjärjestelmää. Se koostuu rutiinikäytössä olevasta kuusiosaisesta OPC-mittarista, jonka avulla voidaan laskea kunkin potilaan hoitoisuus ja koko osaston hoitoisuus hoitajaa kohden. Järjestelmän toinen osa on hoitajien professionaaliseen arviointiin perustuva PAONCIL-vertailumittari. Sen avulla voidaan löytää kunkin osaston optimaalinen OPC-hoitoisuuspistemäärä hoitajaa kohti. Tieteellisissä tutkimuksissamme järjestelmä on mm. validiteetin ja selitysosuuden osalta täyttänyt odotukset. Tämä RAFAELAksi ristimämme hoitoisuusluokitusjärjestelmä on ripeästi leviämässä laajaan käyttöön maamme erikoissairaanhoidossa.

Auvo Rauhala, Anna-Kaisa Rainio, Lisbeth Fagerström, Kaija Nojonen

Terveydenhuolto - pieni mutta kasvava lääketieteen erikoisala

Terveydenhuolto on suomalaisista lääketieteen erikoisaloista pienimpiä. Tämä on suurelta osin seurausta historiallisista syistä. Useissa maissa vastaavan koulutuksen saaneita lääkäreitä on enemmän ja terveydenhuollossa on myös enemmän tehtäviä, joiden hoitamisen edellytys on alan erikoiskoulutus. Suomen terveydenhuollon muutokset ja väestön terveyden edistämiseen liittyvien kysymysten korostuminen lisäävät tarvetta terveydenhuollon erikoislääkäreiden perinteisen asiantuntemuksen piiriin kuuluvien asioiden hallintaan myös meillä.

Ilmo Keskimäki, Taina Mäntyranta, Sirkku Vuorma, Arpo Aromaa, Mats Brommels

Helsinki kallein suurista kaupungeista Terveydenhuollon kustannusten kasvu hidastui

Helsinki osoittautui terveydenhuollon kustannuksiltaan jälleen kalleimmaksi maan suurista kaupungeista. Toiseksi kalleimmat asukasta kohden lasketut kustannukset olivat Oulussa. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten kasvu oli kaiken kaikkiaan kuitenkin selvästi hidastunut. Kustannusten kasvu oli viime vuonna asukasta kohden 0,7 %, kun se vielä vuotta aiemmin oli 2,7 %. Kuntaliitto vertaili jo kolmantena vuonna peräkkäin maan suurimpien kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia yhteistyössä kaupunkien kanssa.

Eeva Nikoskelainen kirjoittaa romaaneja mielikuvituksellisesta tosielämästä: Pitääkö budjettinsa ylittäneen lääkärin tuntea syyllisyyttä, että on pitänyt potilaansa elossa?

Eeva Nikoskelainen kirjoittaa sairaalasta, koska se on ainoa paikka, jonka hän tuntee tarpeeksi hyvin. Hän kirjoittaa, koska hänellä on tahto ja vimma. Hän on sydänjuuriaan myöten iloinen, että hänen kaksi kirjaansa on julkaistu - ja että hän uskalsi ryhtyä tähän kaikkeen.

Ulla Järvi

Finländsk doktor i teknologi leder yrkesmedicin på ILO

Tekn.dr Jukka Takala är chef för ILOs avdelning för yrkesmedicin och arbetarskydd (Occupational Safety and Health). Han bor och arbetar i Genève. Det är ett viktigt arbete: varje år dör 1,1 miljon människor på arbetsplatsen medan hundratals miljoner blir skadade eller drabbas av yrkessjukdomar och det gäller att minska dessa tal.

Åke Landquist

Aikuisten bakteerisepsisten ennuste on parantunut

Bakteerisepsisten määrä on lisääntynyt moninkertaiseksi viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana kaikkialla teollisuusmaissa. Vaikka antibioottien keksimisen ja käyttöönoton jälkeen tällaisiin sepsiksiin liittyvä kuolleisuus on laskenut alle puoleen siitä kuolleisuudesta, joka niihin liittyi ennen antibioottihoidon mahdollisuuksia, aiheuttavat bakteerisepsikset vuosi vuodelta yhä enemmän kuolemantapauksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Arja Kuikka

Alipainoisena syntyminen merkittävä riskitekijä lapsen koulusuoriutumiselle

Alipainoisia (small-for-gestational-age, SGA) lapsia syntyy vuosittain maassamme noin 1 500, kun alipainoisuuden rajana käytetään syntymäpainoa, joka on kahden keskihajonnan verran sekä raskauden keston että sukupuolen mukaisen keskiarvopainon alapuolella kyseiseen väestöön pohjautuvassa kasvukäyrästössä. Sikiökautinen kasvuhäiriö (intrauterine growth retardation, IUGR) ilmenee joko vastasyntyneen poikkeuksellisena laihuutena tai lyhyytenä. Siten vastasyntyneen alipainoisuus ei välttämättä merkitse sikiön kasvuhäiriötä, kuten ei myöskään normaalipainoisena syntyminen sulje pois sikiökautisen kasvuhäiriön mahdollisuutta. Koska IUGR:n edellä mainitut kriteerit ovat vielä toistaiseksi tulkinnanvaraiset, kasvuhäiriödiagnoosiin päädytään yhä edelleen tavallisimmin lapsen syntymäpainon perusteella.

Outi Hollo

Sileän lihassolukon jakautumisvaste ja liikakasvu sepelvaltimoiden uudelleenahtautumisen syinä

Sepelvaltimoiden pallolaajennus on tehokas hoito sepelvaltimoiden kovettumatautiin liittyvään rintakipuoireistoon. Lyhyen aikavälin tulokset oikein valituilla potilasryhmillä ovat erinomaisia, mutta jo puolen vuoden sisällä toimenpiteestä 30-40 % pallolaajennetuista sepelvaltimoista ahtautuu uudelleen. Nykytietämyksen mukaan sepelvaltimoiden uudelleenahtautuminen, restenoosi aiheutuu endoteelivaurion aiheuttamasta valtimon seinämän sileän lihassolukon liiallisesta jakautumisvasteesta.

Marjukka Myllärniemi

Tenaskiini-C varhaisvaiheen rintasyövässä

Tenaskiini-C (Tn-C) on suurikokoinen soluvälitilan glykoproteiini, jota esiintyy ohimenevästi epiteelin ja mesenkyymin rajalla sikiökaudella ja paranevassa haavassa. Vahva Tn-C-ekspressio nähdään usein karsinoomien stroomassa. Väitöskirjatyössä tutkittiin Tn-C:n ekspressiota immunohistokemiallisesti kudosleikkeistä 159 pienessä kainalonegatiivisessa rintasyövässä. Kaikki potilaat oli leikattu rinnan säästävällä menetelmällä ja he olivat saaneet leikkauksen jälkeisen sädehoidon. Sytostaatti- tai hormonihoitoja ei oltu annettu.

Tiina Jahkola

Glukoosin omaseuranta parantaa glukoositasapainoa

Pohjoismaissa niin itsestään selvänä pidetty diabeetikkojen verenglukoosin omaseuranta on säästöjen vimmassa ollut ajoittain uhattuna sekin. Skotlannista raportoidaan mielenkiintoinen tutkimus, jossa suhteutettiin glukoositasapaino potilaiden käyttämien verenglukoosin määritysliuskojen määrään.

Robert Paul

Tying the conductor's arms

Olen tällä palstalla esitellyt useita tutkimuksia, joissa on kuvattu bakteerien ja virusten lähes uskomattoman ovelia keinoja väistää immuunipuolustusta. Englantilaisen tutkijaryhmän tulosten perusteella näyttää siltä, että malariaplasmodi tekee tässä lyömättömän ennätyksen. Se nimittäin häiritsee koko immuunivasteen orkesterinjohtajan eli dendriittisolun toimintaa - tästä jutun otsikko.

Matti Viljanen

Kotispirometrialla ja telemedisiinallako bronkioliittidiagnoosi tulevaisuudessa?

Obliteroiva bronkioliitti on edelleen keuhkonsiirron valitettava ja problemaattinen pitkäaikaiskomplikaatio, ja sen diagnostiikka ja hoito ovat niin ikään ongelmallisia. Diagnoosi perustuu oirekuvan lisäksi mm. spirometria-arvoihin sekä histologiaan. Varhainen diagnoosi auttaa pääsemään myönteiseen hoitotulokseen.

Hannu Puolijoki