Rasvamaksa vaanii lihavia ja tyypin 2 diabeetikkoja

Maksan rasvoittumista, joka ei liity lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön (nonalcoholic fatty liver disease, NAFLD), tiedetään liittyvän sekä tyypin 2 diabetekseen että lihavuuteen, mutta sen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Ektooppisen rasvan kertyminen maksaan häiritsee vakavasti maksan aineenvaihduntaa ja hoitamattomana se voi johtaa ei-alkoholiperäisen rasvamaksan tulehtumiseen (nonalcoholic steatohepatitis, NASH) ja lopulta maksakirroosiin. On jopa ennustettu, että lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen yleistymisen myötä ei-alkoholiperäinen rasvamaksa aiheuttaa suurimman osan maksansiirtojen tarpeesta vuonna 2020.

Ronald Borra

Tulehduksen merkitys keskosen aivoille

Istukan tulehdus on ennenaikaisen synnytyksen merkittävä riskitekijä. Aiemmin on myös esitetty, että se lisäisi sekä keskosten että täysiaikaisena syntyneiden lasten aivokomplikaatioita ja neurologisen kehityksen ongelmia. Keskushermostovaikutusten on ajateltu välittyvän tulehdusvälittäjäaineiden kautta. Sytokiinien tuotannon geneettinen säätely on toistaiseksi vähän tutkittu mahdollinen mekanismi keskushermostovaikutusten synnyssä.

Milla Reiman

TULE-oireet yleisiä koululaisilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten niska-, selkä- ja raajakipujen esiintyvyyttä, syytekijöitä ja ennustetta. Tutkimuksessa seurattiin neljän vuoden ajan yli 1 700:ta lahtelaista 10-12-vuotiasta koululaista ja arvioitiin kyselyiden avulla heidän tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivojaan. Lisäksi kysyttiin niiden aiheuttamia haittoja sekä muita vaivoja, kuten päänsärkyä, vatsakipua ja unihäiriöitä. Tutkimuksen alussa testattiin myös fyysistä kuntoa ja nivelten yliliikkuvuutta.

Ashraf el-Metwally

IgA-glomerulonefriitin ennustetekijät

Väitöskirjatyössä tutkittiin maailman yleisimmän primaarisen munuaiskerästulehduksen, IgA-glomerulonefriitin, uusia ennusteellisia tekijöitä. IgA-glomerulonefriitti kuvattiin ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla, mutta huolimatta intensiivisestä tutkimuksesta taudin syy tai optimaalinen hoito ei ole vielä selvinnyt. Nykykäsityksen mukaan IgA1-molekyylissä todetut useat poikkeavuudet johtavat sen saostumistaipumukseen munuaisissa ja sitä kautta munuaisvarioon. Taudin diagnoosi perustuu munuaiskoepalaan, jossa tyyppilöydöksenä todetaan mesangiaalista IgA-saostumaa immunofluoresenssinäytteessä, valomikroskooppinen löydös voi olla hyvinkin vaihteleva.

Kati Kaartinen

Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007

Suomessa on todettu alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn kohentuneen. Sitä vanhemmista tutkimustietoa ei ole ollut, ei varsinkaan yli 90-vuotiaista. Tässä tutkimuksessa kuvataan 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2007.

Marja Jylhä, Merja Vuorisalmi, Tiina Luukkaala, Tytti Sarkeala, Antti Hervonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25/2009 Kommentteja

Terveyskeskuksissa annettavan lääkärikoulutuksen laadun seurantaan on kehitettävä arviointi- ja palautejärjestelmä

Kaikki lääkärit osallistuvat ammatillisen jatkokoulutuksensa aikana koulutukseen terveyskeskuksessa. Arvioimme terveyskeskuksessa tapahtuvaa lääkärikoulutusta tavoitteena saada siitä kokonaiskuva Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen terveyskeskuksissa ja kehittää työkalu jatkuvaan arviointiin.

Annikki Savolainen, Irma Virjo, Kari Mattila, Doris Holmberg-Marttila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030