Lehti 39: Katsausartikkeli 39/2009 vsk 64 s. 3187 - 3195

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2005-2007

- Myrkytyskuolemien lukumäärä on vakiintunut korkealle tasolle. Toistaiseksi suurin tapausten määrä todettiin vuonna 2006, jolloin myrkytykset aiheuttivat yhteensä 1 228 kuolemaa. Lasten tapaturmaisia myrkytyskuolemia ei ollut lainkaan vuosina 2005-2007.

- Voimakkain kasvu on tapahtunut lääkeaineiden aiheuttamien myrkytyskuolemien kohdalla. Erityisen nopeasti kasvanut ryhmä on opioidit. Toiseksi suurin myrkytyskuoleman aiheuttaja on masennuksen hoidossa käytetyt lääkeaineet. Tärkeimmät löydökset vuonna 2007 olivat kodeiini, tramadoli, amitriptyliini, buprenorfiini, tsopikloni, doksepiini ja levomepromatsiini. Yllättävänä asiana ilmeni ongelmattomana epilepsia- ja kipulääkkeenä pidetyn pregabaliinin esiintyminen opioideja väärinkäyttävien nuorten näytteissä. Väärinkäyttäjät ovat selvästi löytäneet uuden lääkeaineen.

- Vuoden 2004 alkoholin veronalennuksen seurauksena lisääntyivät alkoholin kulutus ja alkoholimyrkytyskuolemat rajusti. Naisia oli neljäsosa tapauksista vuonna 2006, muina vuosina viidesosa. Alkoholimyrkytykseen kuolleiden miesten keski-ikä oli 52-53 vuotta ja naisten 54-56 vuotta. Alle 20-vuotiaita kuoli vain kaksi. Metanoli on edelleen tärkeä myrkytyskuoleman aiheuttaja, ja myrkytyksen vakavuutta sekä diagnostista vaikeutta korostaa se, että lähes kolmasosa kuolemista tapahtuu terveydenhuollon toimintayksiköissä.

- Huumausainelöydökset ovat edelleen lisääntyneet. Tyypillisesti vainajasta löydetään samanaikaisesti useita eri huumausaineita ja lääkeaineita. Yleisimmät huumausaineet olivat buprenorfiini, kannabinoidit ja amfetamiinit, jotka kaikki ovat yhtä tavallisia löydöksiä. Suomessa onkin selvästi tapahtunut opioideja sisältävien lääkkeiden siirtymistä huumausainekäyttöön. Lääkkeet pääsevät katukauppaan lääkemääräyksillä apteekeista, mikä korostaa lääkärien ja terveydenhuollon vastuuta lääkkeitä määrättäessä ja toimitettaessa.

Erkki VuoriIlkka OjanperäJari NokuaRiitta-Leena Ojansivu

Kuolemansyyn selvittäminen voi olla joko oikeuslääketieteellinen tai lääketieteellinen (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973). Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen yhteydessä voidaan ottaa näytteitä oikeuskemiallisiin tutkimuksiin, mutta lääketieteellisen avauksen yhteydessä ei näin voi…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat