Hermosoluvaurion merkit epileptisissä kohtauksissa

Kokeelliset tutkimukset ja myös kliiniset havainnot osoittavat, että epileptiset kohtaukset ainakin pitkittyessään voivat aiheuttaa hermosolujen vauriota. Esimerkiksi aivojen kiihdyttävien hermovälittäjäaineiden vapautuminen voi ylläpitää jatkuvaa sähköistä purkausta. Pitkittyneiden kohtausten on todettu aiheuttavan vaurioita erityisesti hippokampuksessa, muistitoiminnan kannalta tärkeässä aivorakenteessa. Tiedot lyhyen, komplisoimattoman kohtauksen vaikutuksista aivojen toimintaan ovat ristiriitaisia. Yksittäisen kohtauksen vaikutukset ovat todennäköisesti vastikään sairastuneilla erilaisia kuin pitkään vaikeahoitoista temporaaliepilepsiaa sairastavalla. Psykiatrisessa hoidossa käytettävä sähköhoito aiheuttaa aivoissa epileptistä kohtausta vastaavan sähköisen purkauksen. Sähköhoito voi aiheuttaa muistihäiriötä, joka voi ainakin pitkittyä. Sähköhoidon turvallisuuden kannalta on oleellista tutkia sen aivovaikutuksia.

Johanna Palmio

Nivelreumapotilaiden kuolemansyyt

Nivelreuma aiheuttaa nivelmuutoksia, mutta se myös lyhentää elinikää. Reumapotilaat kuolevat samoihin sairauksiin kuin väestö, mutta myös nivelreumaan. Vaikeassa reumassa toisinaan kehittyvä sekundaarinen amyloidoosi on tärkeä elinikää lyhentävä tekijä. Reumapotilaiden elinikä ei ole pidentynyt, toisin kuin väestön keskimääräinen elinikä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää reumapotilaiden lisääntyneeseen kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimalla reumapotilaiden kuolemansyitä pitkän ajanjakson aikana, kuolemansyydiagnoosien tarkkuutta, reumalääkityksen vaikutusta kuolemansyihin ja sitä kuinka kattavasti amyloidoosi oli diagnosoitu.

Riitta Koivuniemi

Parkinsonin taudin eläinmalli

Useimmat aikaisemmat Parkinsonin taudin eläinmallit perustuvat hermomyrkky 1-metyyli-4-fenyyli-1,2,3,6-tetrahydropyridiinin (MPTP) käyttöön. Monoamiinioksidaasi (MAO) muuttaa MPTP:n aivoissa myrkylliseksi MPP+-muodoksi, joka aiheuttaa keskiaivojen mustatumakkeen dopaminergisten solujen tuhon. Seeprakalaa on perinteisesti käytetty laajasti kehitysbiologian mallieläimenä, mutta sitä on alettu viime vuosina käyttää yhä enenevässä määrin myös mallintamaan sairauksia. Seeprakaloja on edullista ja helppoa ylläpitää, ne kehittyvät nopeasti ja ovat kehityksen ajan läpinäkyviä. Seeprakalat lisääntyvät nopeasti, poikueet ovat isoja, ja niitä on helppo manipuloida geneettisillä ja farmakologisilla menetelmillä. Kaiken lisäksi seeprakalat ovat selkärankaisia, joten niistä saadut tulokset ovat paremmin yleistettävissä, kuin selkärangattomista geneettisistä mallieläimistä (esim. sukkulamato ja banaanikärpänen).

Ville Sallinen

Uudet elvytysohjeet auttavat potilasta, mutta vain vähän

Uusien elvytysohjeiden käyttö parantaa puhallus-painantaelvytyksen laatua ja hieman jopa selviytymistä sydämenpysähdyksestä. Oslossa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että potilaista 13 % selvisi kotiin sairaalasta sydämenpysähdyksen jälkeen. Aiempien elvytysohjeiden aikana selviämisen todennäköisyys oli ollut 11 %. Tätä eroa ei kuitenkaan osoitettu tilastollisesti merkitseväksi.

Sanna Hoppu

Naprokseeniko turvallisin tulehduskipulääke sydänpotilaalle?

Tulehduskipulääkkeiden sydänturvallisuudesta on keskusteltu viime vuosina kiivaasti. Useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että etenkin eräiden koksibien käyttö lisää sydäntapahtumien vaaraa, vaikka toisaalta lääkeryhmä olisikin ruoansulatuskanavan vuotojen kannalta turvallinen vaihtoehto. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että eräät vanhatkin tulehduskipulääkkeet saattavat lisätä sydäntapahtumien vaaraa.

Juhani Airaksinen

Polyneuropatioiden oireet ja löydökset

Polyneuropatia on ääreishermoston sairaus, joka aiheuttaa laaja-alaisia, yleensä symmetrisiä vaurioita. Polyneuropatioihin johtavia syitä on monia, eri tekijät vahingoittavat erityyppisiä hermosyitä ja aiheuttavat siksi erilaisia oireita: puutumista, pistelyä, kipua, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Myös autonominen hermosto voi vaurioitua, ja tällöin oireena on esimerkiksi verenpaineen vaihtelu ja sydämen rytmihäiriöriskin lisääntyminen sykevaihtelun vähenemisen vuoksi.

Satu Laaksonen

Lupaava kohde glioomien hoitoon

Aivokasvaimet ovat vaikeasti hoidettava kasvainryhmä. Monien muiden kiinteiden kasvainten hoidot ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana merkittävästi, mutta glioomat ovat yhä yksi huonoennusteisimmistä kasvaintyypeistä. Edistysaskeliakin on saatu: tutkijat ovat onnistuneet saamaan uutta tietoa, jota käytetään diagnostisoinnissa ja ennusteen arvioinnissa, ja uusia hoitomenetelmiä on kehitetty. Kipeästi tarvittavat läpimurrot aivokasvainten hoidossa perustuvat toivottavasti näihin tutkimuksiin.

Sally Järvelä

Imusolmukesyöpien uusia merkkiaineita

Lymfoomien ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvanut; Suomessa todetaan vuosittain yli 1 100 uutta tautitapausta. Toisin kuin kiinteät syöpäkasvaimet, lymfoomat ovat erittäin herkkiä solunsalpaaja- ja sädehoidolle, ja monet potilaat voivat parantua taudistaan vielä uusiutumisen jälkeenkin. Tämän vuoksi potilaiden tehokas seuranta hoitojen jälkeen on tärkeää. Uusiutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä se onnistu riittävän hyvin nykyaikaisten kuvantamistutkimusten avulla. Siksi tarvitaan biologisia merkkiaineita suurimmassa uusiutumisvaarassa olevien potilaiden löytämiseksi sekä diagnoosivaiheessa että hoitojen jälkeen, jotta heidät voidaan hoitaa ajoissa ja riittävän tehokkailla hoidoilla.

Heli Kyllönen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030