Masennuslääkkeet vähentävät sydämen rytmivaihtelua

Masennuspotilaiden sydämen lyöntitiheyden vähäinen vaihtelu johtuu valtaosin masennuslääkityksestä. Tämä kliinikon kannalta olennainen tieto ilmeni tutkimuksessa, jossa oli mukana lähes 800 masennuspotilasta ja yli 500 verrokkia.

Raimo K. R. Salokangas

Pallolaajennus entistä useammin myös vaikean sepelvaltimotaudin hoidoksi?

Pallolaajennuksen asema varsinkin yksinkertaisen päärunkoahtauman hoidossa vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla vahvistui nyt tehdyssä tutkimuksessa entisestään.

Juhani Airaksinen

Hitaat hiilihydraatit hyödyksi diabeetikolle

Hitaisiin hiilihydraatteihin perustuva eli matalan glykeemisen indeksin dieetti vaikuttaa Kanadassa tehdyn tutkimuksen perusteella edullisesti diabetespotilaiden glukoositasapainoon. Sekä tämä että vertailuna käytetty runsaasti kuituja sisältävä dieetti pudotti tutkittavien painoa, ja tämä hankaloittaa tulosten tulkintaa. Vaikka analyyseja vakioitiin painonpudotuksella, on vaikea arvioida, mikä osuus glukoositasapainon paranemisesta johtuu ruokavalion muutoksesta ja mikä laihtumisesta.

Tiina Laatikainen

Uhkaako rasvamaksa kansanterveyttä?

- Rasvamaksa yleistyy väestössä ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyessä.

Perttu E. T. Arkkila

Pulmonaalihypertension lääkehoito

- Keuhkovaltimoiden verenpainetaudin ennuste vaihtelee liitännäissairauksien ja potilaan suorituskyvyn mukaan, mutta yleensä se on ilman hoitoa huono.

Maija Halme

Raskaudenaikaiset muutokset laboratoriokokeissa

- Raskauden aikana mitattujen hemoglobiinipitoisuuksien viitealueet riippuvat raskauskolmanneksesta ja viitealueiden raja-arvot ovat matalammat kuin ei-raskaana olevilla. Hemoglobiinipitoisuuden pieneneminen alle raskausajan viitealueen on myöhäinen raudanpuutteen osoittaja.

Piia Vuorela, Lotta Joutsi-Korhonen, Tarja Tiippana-Kinnunen, Kristina Hotakainen

Oikaisu: Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

Lääkärilehdessä 7/2009 julkaistussa artikkelissa "Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?" (s. 597-600) oli virhe aikuisten rokottamista koskevassa suosituksessa. Artikkelissa todettiin, että niille rokotusohjelmien ulkopuolelle jääneille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa lapsuudessaan, suositellaan kahta annosta MPR-rokotetta kuukauden välein. Voimassa olevan suosituksen mukaan aikuisille kuitenkin suositellaan kahta MPR-rokotetta vähintään kuuden kuukauden välein, mutta mieluiten 2-3 vuoden välein.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Tapaturmat päivähoidossa Kouvolan seudulla Kahden vuoden seuranta internetpohjaisen ohjelman avulla

Suurin osa päivähoidon tapaturmista on lieviä. Päivähoidon vakavat tapaturmat saavat runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja niihin liittyvät oikeudenkäynnit ovat asianosaisille raskaita. Muista päivähoidon tapaturmista tiedetään Suomessa hyvin vähän.

Ilona Nurmi-Lüthje, Peter Lüthje

Kaliumkanavan salpaaja parantaa MS-potilaan kävelyä

Kaliumkanavan salpaaja fampridiini (4-aminopyridiini) paransi MS-potilaiden kävelyä merkittävästi. Nyt tehdyssä tutkimuksessa hoitovasteen sai kuitenkin vain osa potilaista.

Jaana Suhonen

Huomaa säteilyhygienia sepelvaltimoiden TT-kuvauksessa

Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvauksen käyttö merkittävän sepelvaltimotaudin poissulkututkimuksena on lisääntynyt maailmalla nopeasti. Samalla esiin ovat nousseet tutkimukseen liittyvät röntgensäteilyn pitkän aikavälin vaarat suhteessa saavutettuun hyötyyn. Perinteisillä kuvausmenetelmillä tutkimuksen on arvioitu lisäävän syöpäkuoleman vaaraa noin 0,02 %.

Juhani Airaksinen

Kasvohermohalvaus yleinen lasten neuroborrelioosissa

Kasvohermohalvaus ja aivokalvotulehdus ovat yleisiä neuroborrelioosin oireita lapsilla, ilmenee endeemiseltä punkkialueelta Norjasta julkaistusta lasten neuroborrelioosin taudinkuvaa käsittelevästä tutkimuksesta.

Heikki Arvilommi

Unihäiriö ennakoi uutta masennusta

Unihäiriö on yleinen masennuksen oire ja unihäiriön korjaantuminen hoidon myötä ennakoi yleensä myös masennuksen väistymistä. Toisaalta unihäiriö voi olla myös ennakko-oire masennuksen puhkeamiselle.

Raimo K. R. Salokangas

Vain lääkealtistus selvittää ihoreaktion todenperäisyyden

Lääkkeen aiheuttaman ihoreaktion luotettava selvittäminen vaatii valvottua lääkealtistusta.

Sirkku Peltonen

Maahanmuuttajataustaiset nuoret haaste kouluterveydenhuollolle

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat melko uusi asiakaskunta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta kouluterveystarkastuksia tekevän lääkärin näkökulmasta.

Elina Hermanson, Anni Lommi

Mitä HPV-rokotteilta voidaan odottaa?

- Kohdunkaulan syöpä on ehkäistävissä, mutta papa-seulonnoin toteutettavan sekundaariprevention tuloksia on vaikeaa enää parantaa organisoidun seulonnan maassa, kuten Suomessa.

Jorma Paavonen

Ryhmätulospalkkaus tehosti diagnoosien merkintää Espoossa

Espoon perusterveydenhuollossa otettiin vuonna 2005 käyttöön tuloskorttimenetelmä, jonka käytännön työkaluna on tuloksellisen toiminnan laatukriteeristö ja siihen liittyvät tulospalkkauksen perusteet. Yksi laatukriteereistä on diagnoosien kattava merkintä sairauskertomuksiin lääkärissäkäynneillä.

Tuomo Lehtovuori, Timo Kauppila

Näkövammaiset vanhukset käyttävät näönkuntoutuspalveluja vähän

Näkökyky on yksi merkittävimmistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Väestön vanhenemisen myötä erityisesti iäkkäiden näkövammaisten määrä lisääntyy. Heikentyneen näön aiheuttamat toiminnan rajoitukset lisäävät palvelujen ja apuvälineiden tarvetta sekä johtavat helpommin erityisesti iäkkäiden näkövammaisten laitoshoitoon. Näköongelmaisten henkilöiden elämänlaadun ja itsenäisen suoriutumisen parantamiseksi tarvitsemme nykyistä syvällisempää tietoa näön vaikutuksista toimintakykyyn. Palvelujen kehittämistyöhön tarvitaan nyt puuttuvat tiedot näkövammaisten määrästä, avuntarpeesta ja nykyisten palvelujen riittävyydestä.

Arja Laitinen

Luuston kasvu ja kehitys

Viime vuosikymmenen aikana monet luonnontieteelliset alat ovat olleet murrosvaiheessa uusien entistä hienostuneempien tutkimusmenetelmien kehityttyä. Geenien, molekyylien ja reseptorien tutkimisesta on tullut myös luututkimuksen pääsuuntaus. Usein tämä kuitenkin tuntuu tapahtuvan sen kustannuksella, että unohdetaan luuston perustehtävä liikkumisen mahdollistavana tukirankana ja siten sen tärkeimmät ominaisuudet: lujuus ja jäykkyys.

Olli Leppänen

Keuhkoverenkierron sairauksien geenitausta

Primaarinen pulmonaalinen hypertonia (PPH) eli nykyisen tautiluokituksen mukaan idiopaattinen pulmonaalinen hypertonia on harvinainen, etenevä keuhkoverenkierron sairaus, joka johtaa keuhkoverenpaineen nousuun ja sydämen oikean puolen vajaatoimintaan. Suurin osa sairastuneista sairastaa ns. sporadista tautimuotoa, mutta noin 6 %:ssa tapauksista samassa perheessä on useampia sairastuneita. Vuonna 2000 todettiin PPH:lle altistavia mutaatioita BMPR2-geenissä (bone morphogenetic receptor type 2) sekä sporadista että suvuittaista PPH:ta sairastavilla potilailla. BMPR2 koodaa BMPRII-reseptoria, joka on osa TGFβ-signalointireittiä (transforming growth factor β). Saman signalointireitin geenien, endogliinin ja ALK1:n (activin like receptor type I) mutaatioiden on todettu altistavan perinnölliselle hemorragiselle telangiektasialle (HHT), jonka oireita ovat mm. toistuvat nenäverenvuodot ja joissain tapauksissa myös pulmonaalihypertonia.

Marja Sankelo

Polven tekonivelinfektioiden esiintyvyys ja riskitekijät

Tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen, useimmiten nivelrikon tai nivelreuman aiheuttaman polvinivelvaurion hoitona. Vuonna 2006 Suomessa tehtiin 10 411 polven ensitekonivelleikkausta.

Esa Jämsen