Sairauspoissaolot masennushäiriöiden yhteydessä
Terveys 2000 -väestötutkimuksen tuloksia

Kelan korvaamien sairauspäivärahakausien yleisyyttä ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin väestöaineistosta työntekijöillä, joilla oli jokin masennusoireyhtymä (vakava masennustila, pitkäaikainen masennus tai lievä, subkliininen masennushäiriö).

Kirsi Ahola, Marianna Virtanen, Teija Honkonen, Erkki Isometsä, Arpo Aromaa, Jouko Lönnqvist

Nilkkamurtumien diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät potilasvahingot Potilasvakuutuskeskuksen korvaamat tapaukset vuosilta 2002-2007

Nilkkamurtumien diagnostiikka ja hoitolinjan oikea valinta on, lievimpiä murtumia lukuun ottamatta, vaativaa. Nilkkamurtumat ovat leikkaushoitoa usein tarvitsevista murtumista kaikkein tavallisimpia. Nilkka on myös altis postoperatiivisille infektioille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa ongelmat selvittämällä puutteet ja virheet näiden vammojen hoidossa ja siten löytää keinoja parantaa hoitotuloksia.

Eero Hirvensalo, Jarkko Pajarinen, Ari Majola, Jari Salo, Reima Palonen, Ole Böstman

Sukupuolitautien anturiverkosto 1995-2006:
Toistuvat sukupuolitautitartunnat ovat yleisiä

Klamydian esiintyvyyttä seurataan nykyään vain laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitusten avulla. Sukupuolitautien anturiverkosto kerää tartuntatautirekisteriä täydentävää tietoa klamydian ja muiden sukupuolitautien esiintyvyydestä sekä tartuntaan vaikuttaneista tekijöistä, kuten partnereista ja riskikäyttäytymisestä.

Eija Hiltunen-Back, Petri Ruutu, Hannu Kautiainen, Lars Ådahl, Raija Savolainen, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Elämänlaatu sepelvaltimo-toimenpiteen jälkeen

Sepelvaltimotaudin kajoavien hoitomuotojen, ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen, primaarisia tavoitteita on elämänlaadun paraneminen. Potilaat ovat kiinnostuneita saavutettavissa olevasta elämänlaadusta ja he arvostavat tätä päätetapahtumaa jopa enemmän kuin heitä hoitavat kliinikot. Potilaslähtöisellä arvioinnilla voi olla merkitystä valittaessa hoitoa sekä arvioitaessa hoidon tuloksellisuutta.

Pertti Loponen

Geeniterapialla uusia verisuonia hapenpuutteesta kärsivään sydämeen

Väitöstutkimuksessa kehiteltiin uusia, geeniterapiaan perustuvia hoitomuotoja sydäninfarktin ja alaraajojen verenkiertovajauksen hoitoon. Sydämeen siirrettiin adenovirusten välityksellä VEGF-perheen kasvutekijöitä, jotka kasvattivat uusia verisuonia verenkierron puutteesta kärsivään sydänlihakseen. Verisuonten kasvu paransi veren virtausta sydämessä ja sydämen pumppaustoimintaa. Tutkimuksessa löydettiin kaksi tapaa parantaa verisuonigeeniterapian turvallisuutta: VEGF-B-kasvutekijän todettiin kasvattavan verisuonia ainoastaan sydänlihaksessa, mikä vähentää sivuvaikutusten mahdollisuutta, ja lisäksi todettiin imusuonten kasvun vähentävän verisuonten kasvun sivuvaikutuksena syntyvää kudosturvotusta.

Johanna Lähteenvuo

Välilevyrappeuman tutkimukseen uusia magneettikuvaustekniikoita

Pitkittyneissä alaselkävaivoissa säteetön magneettikuvaus on usein ensisijainen kuvantamismenetelmä, koska sillä nähdään luotettavasti muutokset niin luissa kuin pehmytkudoksissakin. Se näyttää välilevyn rappeumamuutokset, kuten vesipitoisuuden vähentymisen ja välilevyn madaltumisen ja pullistumat. Sen avulla voidaan myös kuvata verisuonittumattomassa välilevyssä diffuusion välityksellä tapahtuvaa aineenvaihduntaa.

Jaakko Niinimäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030