Onko uusi psykoosilääke sittenkään hintansa väärti?

Uusia psykoosilääkkeitä on markkinoitu niiden vanhoja vähemmillä sivuvaikutuksilla. Väitetään, että kalliimpi hinta tulee takaisin kokonaiskustannuksissa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa lähestyttiin molempia kysymyksiä. Skitsofreniapotilaat saivat 5-20 mg haloperidolia ja profylaktisesti 1-4 mg bentstropiinia tai olantsapiinia ja lumebentstropiinia 12 kuukauden ajan. Potilaista 59 % pysyi tutkimuksessa koko ajan ja 36 % osan aikaa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin mm. psykiatrisilla oireilla ja elämänlaadulla.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 1-2/2004 Kommentteja

Kotisiivoustyö lisää astmaoireita

Espanjalaiset tutkivat astmaoireiden esiintymistä siivoustyöntekijöillä. Aineistossa oli 4 521 barcelonalaista 30-65-vuotiasta naista, joista 593 (13 %) oli kotisiivoustyössä. Viimeksimanituilla astmaa esiintyi enemmän kuin muilla (OR = 1,46). Aiempi kotisiivoustyö oli vielä selvemmässä yhteydessä astman esiintymiseen (OR 2,09), kun sen sijaan aiempi muu siivoustyö ei omannut ko. yhteyttä. Vastaavaa yhteyttä todettiin myös muiden hengitystieoireiden (mm. krooniseen bronkiittiin sopivien) ja kotisiivoustyön suhteen. Entäpä muiden kuin ammattisiivojien työ, olisiko kotisiivous peräti vaarallista kaikille? Itse siivoustyön ongelmallisuudesta on hiljattain maastammekin julkaistu havaintoja (Karjalainen ym. Eur Respir J 2002;19:90-5).

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 1-2/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Sekä lääke että psykoterapia muuttavat ajattelua

Kognitiivisen teorian mukaan masennuksessa on kyse vääränlaisista ajatustottumuksista, joten terapiassa potilaalle opetetaan uusia, positiivisempia ajatustapoja. Mutta miten mielialalääke vaikuttaa ajatteluumme? Terveille vapaaehtoisille annettiin kaksoissokkoasetelmalla noradrenaliinin takaisinoton estäjää reboksetiinia 4 mg tai lumelääkettä, ja näytettiin eri-ilmeisten kasvojen kuvia sekä pyydettiin arvioimaan niiden takana oleva tunnetila. Vaikuttavaa lääkettä saaneet yliarvioivat onnellisuutta ilmentävien kasvojen onnellisuuden. Yliampuva onnellisuuden arvio koski skaalan alapäätä: lievästi iloiset kasvot saivat korkeampia arvoja lääkityistä kuin lumetta saaneilla. Voidaankin päätellä, että kun psykoterapeutti muuttaa mielen kautta ajatteluamme onnellisemmaksi, tekee lääke saman työn välittäjäaineiden kautta. Ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 1-2/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa myös bronkiaaliselle hyperreaktiviteetille

Lapsena saatu astma häviää osalta oireettomaksi murrosiässä. Korealaiset tutkivat 126:n jo vähintään kaksi vuotta oireettomana pysyneen ja heidän vanhempiensa bronkiaalista hyperreaktiviteettia (BRH). Näistä 69:llä (55 %) tätä oli ja juuri heidän vanhemmillaan myös oli korostuneesti BRH:ia (28 %), kun ilman BRH:ia olleen nuorten ryhmän osalta vain 17 % vanhemmista oli vastaava löydös. Toisinpäin, jos edes toiselta vanhemmalta löytyi BRH, oli nuorista (n = 56) 66 %:lla myös BRH-löydös. Vaikuttaisi siis siltä, että tässäkään (?!) suhteessa emme pääse geenejämme pakoon.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 1-2/2004 Kommentteja

Kliininen tiedonvälitys perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärien välillä

-Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen kliinisen tiedonkulun kannalta tärkeimpiä väyliä ovat muodoltaan määritellyt lähetteet ja epikriisit. Konsultaatioiden tuottaminen on kirjattu tiedonkulun tavoitteisiin, mutta niiden muoto vaihtelee. Muiden väliaikatietojen tuottamista ei yleensä ole kirjattu tavoitteisiin eikä niiden muodosta löydy yhtenevää ohjeistusta. Hoitoketjujen toimivuudesta Husissa ei ole mitään tietoa. Myös kliinisen viestinnän seurantavälineet puuttuvat.

Marianne Gripenberg-Gahmberg - Otto Lindberg, Timo Strandberg - Tuula Salonen
Terveyden­huolto 1-2/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030