Diabeteksen ja sen esiasteen tiedetään olevan lievän kognitiivisen heikentymisen (mild cognitive impairment, MCI) sekä muistisairauden riskitekijöitä. On kuitenkin ollut epäselvää, mitä tiedonkäsittelyn osa-alueita ne vaurioittavat, millä vauhdilla ja millä osa-alueilla se näkyy ensin.

Mayo-klinikan ison kohortin pitkittäistutkimuksessa selvitettiin näiden muuttujien vaikutusta keskimäärin 6,4 vuoden seurannassa. Mayo Clinic Study of Aging (MCSA) on tutkinut 50–91-vuotiaita vuosina 2004–2024. Tähän tutkimukseen tulivat mukaan ne, joilla ei ollut lähtötilanteessa MCI:tä tai muistisairautta.

Neuropsykologisia testejä tehtiin 15 kuukauden välein (muisti, tarkkaavaisuus/toiminnanohjaus, kielelliset ja visuospatiaaliset taidot). Diabeteksen määritelmänä oli kahtena eri kertana saatu paastosokerin tulos ≥ 7,0 mmol/l.

Diabetespotilaat olivat lähtötilanteessa vanhempia kuin ne, joilla ei ollut diabetesta (75 vs. 73 v). Heistä suurempi osa oli miehiä, ja he olivat sairaampia (Charlsonin sairausindeksi 5,0 vs. 2,0). Diabeteksen kesto oli keskimäärin 8,6 vuotta.

Diabeteksen esiaste (glykosyloitunut hemoglobiini HbA_1C 5,7–6,4 %) oli diabetesta sairastamattomista 25 %:lla. Lihavuus oli todella yleistä: diabetespotilaista 55 % ja muista 30 % oli lihavia (painoindeksi ≥ 30 kg/m²).

Jo lähtötilanteessa diabetesta sairastavat erosivat muista kognition kaikilla osa-alueilla. Diabetes nopeutti kognition heikkenemistä kielellisessä sujuvuudessa, toiminnanohjauksessa (Trail making test B) ja visuospatiaalisissa testeissä sekä myös kokonaiskognitiossa, kun se muutettiin z-pistemääriksi. Mitä pidempään diabetesta oli sairastettu, sitä nopeampaa oli heikkeneminen.

Myös diabeteksen esiasteeseen samoin kuin suurempaan HbA_1C-arvoon liittyi nopeutunutta kognition heikkenemistä. Naisilla se oli nopeampaa kuin miehillä.

Heikkenemisen suuruusluokka oli pieni, mutta väestötasolla ja pitkässä seurannassa asialla saattaa olla merkitystä. Miksi tiedonkäsittely sitten heikkenee verensokerin ollessa liian korkea? Tutkijat pohtivat syyksi insuliiniresistenssiä, joka voi koskea myös aivoja.

Tutkimus korostaa, että diabetes ja sen esiastekin tulisi hoitaa hyvin, jotta aivotoiminta säilyisi kirkkaana.

Pink A, Krell-Roesch J, Syrjanen JA ym. A longitudinal investigation of prediabetes, diabetes, HbA1C and cognitive trajectories among cognitively unimpaired individuals. J Am Geriatr Soc 2026;74:345–54. doi.org/10.1111/jgs.70231