Aivovaltimon aneurysmasta uusi tutkimusmalli

Aivovaltimoaneurysman puhkeamisen aiheuttama subaraknoidaalivuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Vuodon saa noin tuhat henkilöä vuodessa ja vuotamaton aivovaltimoaneurysma löytyy 2-6 %:lta väestöstä. Sitä, mitkä aneurysmat tulevat vuotamaan ja mitkä eivät, ei toistaiseksi pystytä ennustamaan. Valtaosaa vuotamattomista aneurysmista on pidettävä potentiaalisesti hengenvaarallisina, ja ne on pyrittävä sulkemaan joko mikrokirurgisella leikkauksella tai endovaskulaarisella (suonensisäisellä) embolisaatiolla.

Johan Marjamaa

Koulun kosteusvaurio ja lasten oireet

Ylöjärven keskustan ala-asteen koulussa havaittiin vuonna 1993 laajalle levinnyt kosteusvaurio. Henkilöstöllä oli runsaasti poissaoloja ja lääkärissäkäyntejä. Toukokuussa 1995 rakennuksen teknisessä tutkimuksessa havaittiin laajoilla alueilla kosteusvaurioita. Tässä väitöstutkimuksessa sevlitettiin kosteusvaurioiden vaikutusta lasten terveydentilaan.

Risto Savilahti

Remodeling eteisvärinässä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin eteisvärinää eteisten uudelleenmuotoutumisen (remodeling) näkökulmasta tutkimalla magnetokardiografialla (MKG) mitattua eteissignaalia. Vaikka normaali sinusrytmi kyettiin palauttamaan sähköisellä rytminsiirrolla lähes kaikille potilaille, eteisvärinällä on suuri taipumus uusiutua rytmihäiriölääkityksestä huolimatta. Rytminsiirtoon pitäisi työn tulosten mukaan pyrkiä mahdollisimman nopeasti pitkäaikaistuloksen parantamiseksi. Verenpainepotilailla, joilla on vasemman kammion kuormittuneisuudesta johtuva paksuntuma, uuden eteisvärinän ilmaantuminen lisäsi merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta. Verenpaineen hoito angiotensiinireseptorin salpaaja losartaanilla vähensi eteisvärinän ilmaantumista 33 % verrattuna beetasalpaajahoitoon atenololilla.

Mika Lehto

Veren peptiditasot muuttuvat lihavuudessa

Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän seurauksena elimistössä tapahtuvia hormonaalisia muutoksia ei vielä täysin tunneta. Osittain siksi lihavuuden ja siitä aiheutuvien haittojen hoito on nykyisellään vaikeaa. Rasvakudoksesta ja suoliston alueelta on löydetty useita verenpainetta, ravinnonottoa, tulehdusta ja insuliiniherkkyyttä sääteleviä peptidejä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin elimistön tuottamien kolmen peptidin, apeliinin, oreksiini A:n ja greliinin, toimintaa lihavilla ja painoaan pudottaneilla.

Miika Heinonen

Diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin tausta

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin varhaislapsuuden virusinfektioiden, lehmänmaitopohjaisen äidinmaitovastikkeen ja geneettisen alttiuden merkitystä tyypin 1 diabetekseen liittyvän autoimmuniteetin syntymisessä.

Johanna Lempainen

Reumapotilaiden elämänlaatu

Nivelreumalla ja muilla tulehduksellisilla nivelsairauksilla on selvä vaikutus potilaiden elämänlaatuun heti sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi nivelsairaus aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Hoidon kehittymisen myötä keskeiseksi on tullut hoidon aloittaminen sairauden alkuvaiheessa, yhdistelmähoitojen käyttö ja ns. biologisten täsmälääkkeiden, mm. tulehduksen välittäjäaineiden (TNF-alfa) vaikutusta estävien lääkkeiden käyttö.

Karin Laas

Tyypin II kollageeni luunmuodostuksessa

Tyypin II kollageeni on rustokudoksen tärkein rakennusaine. Vaikka tyypin II kollageenia esiintyy luussa vain vähäisiä määriä, sillä on tärkeä merkitys luuston sikiökautisessa kehityksessä. Sen merkitystä luun aineenvaihdunnassa ei tarkasti tunneta, mutta sitä säätelevän Col2a1-geenin mutaatioiden on osoitettu aiheuttavan altistumista luuston kehityshäiriöille ja sairauksille.

Jyrki Nieminen

Raskausmyrkytys ja sydänriski

Raskausmyrkytykseen sairastuu noin 5 % raskaana olevista naisista. Viime vuosina on käynyt myös ilmi, että raskausmyrkytyksen sairastaminen lisää naisen kuolleisuusriskin sydän- ja verisuonitauteihin noin kaksinkertaiseksi, mutta syytä ei tarkkaan tiedetä. Näillä taudeilla on kuitenkin yhteisiä riskitekijöitä, ja lisäksi raskausmyrkytyksen taudinkuva muistuttaa metabolista oireyhtymää. Myös verisuonen sisäpinnan toiminnan häiriöt, jotka ovat keskeinen osa valtimonkovettumistaudin kehittymisessä, ovat nykykäsityksen mukaan raskausmyrkytyksen oireiden taustalla.

Katja Lampinen

Miesten syömishäiriöt ja tyytymättömyys vartaloon

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämystä poikien ja miesten syömishäiriöistä. Aineistona olivat Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kaksostutkimuksen kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset (noin 2 000 poikaa ja 2 000 tyttöä) ja vuosina 1974-79 syntyneet kaksoset (noin 2 000 miestä ja 2 000 naista) FinnTwin12- ja FinnTwin16-kohorteista. Heitä arvioitiin postikyselyin ja osaa vuosina 1974-79 syntyneistä myös diagnostisen haastattelun avulla.

Anu Raevuori

Liukenevia stenttejä sepelvaltimoihin?

Elimistössä vähitellen hajoavista stenteistä saadut ensimmäiset kokemukset vaikuttavat lupaavilta.

Juhani Airaksinen

Metabolinen hoitovaste ennakoi lymfooman taudinkulkua

Hoitovaste voidaan arvioida luotettavasti TT-PET-tutkimuksen avulla matalan ja keskikorkean riskin Hodgkinin taudissa muutaman ensimmäisen hoitokuurin jälkeen. Sen sijaan diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa varhaisen hoitovastetutkimuksen merkitys on tuoreen meta-analyysin mukaan epäselvä.

Sirkku Jyrkkiö

Masennuslääkkeen valinnalla on väliä

Essitalopraami ja sertraliini osoittautuivat nyt tehdyssä meta-analyysissa sekä tehokkuutensa että siedettävyytensä kannalta parhaiksi vaihtoehdoiksi akuutin unipolaarisen masennuksen hoidossa.

Raimo K. R. Salokangas

Liikunnan lisääminen kannattaa keski-iässäkin

Liikunta on ihmiselle monella tavoin hyödyksi, mutta kannattaako liikunnan aloittaminen vähän kypsemmässä iässä? Ruotsalaistutkimuksessa seurattiin yli 35 vuoden ajan 2 205 miestä, jotka olivat osallistuneet terveystutkimukseen 50-vuotiaina 1970-luvun alussa. Miehet tutkittiin uudelleen 60, 70, 77 ja 82 vuoden iässä.

Katariina Korkeila

8-sikiöinen raskaus herätti viranomaiset säätelytoimiin

Los Angelesissa IVF-hoidolla aikaansaatu kahdeksansikiöinen raskaus on lisännyt sekä lääkärijärjestöjen että viranomaisten mielenkiintoa hoidon ongelmiin. Usean alkion siirto parantaa kalliin hoidon onnistumismahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan monisiköisen raskauden suuret riskit, erityisesti vaikean keskosuuden ongelmat.

Pertti Kirkinen

Skitsofreniapotilaat tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa

Sairaalahoidon määrä on tärkeä skitsofrenian hoitoa ja hoidon kustannuksia kuvaava kriteeri. Runsas sairaalahoito voi olla merkki riittämättömästä tai tehottomasta avohoidosta.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Kallonsisäiset verenvuodot vaativat nopeaa arviointia ja hoitoa

- Spontaanissa intraserebraalivuodossa tärkeimmät potilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat tajunnan taso, vuodon määrä ja sijainti. Nopea diagnoosiin pääsy on olennaista, koska oireiden eteneminen ensimmäisten tuntien aikana on tavallista.

Jaana Autere, Tero Niskakangas, Juha Öhman

Transkraniaalinen magneettistimulaatio

- Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on kivuton diagnostinen tekniikka, jolla voidaan tutkia aivojen fysiologiaa, erityisesti laskevien pyramidiaaliratojen toimintaa kajoamattomasti.

Esa Mervaala, Petro Julkunen, Sara Määttä, Mervi Könönen

Ortogeriatria - hankkeesta käytäntöön Etelä-Pohjanmaalla

- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin viisi vuotta sitten geriatrinen toiminta uutena erikoisalana. Lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun kehittämishanke aloitti ortogeriatrisen yhteistyö.

Maria Nuotio, Pekka Jokipii, Hanna Viitanen, Pirkko Jäntti

Veren proteiinikoostumus ennakoi pre-eklampsiaa

Tutkimuksessa löydettiin uusia merkkiaineita myöhemmin kehittyvälle raskausmyrkytykselle sekä saatiin keinoja sikiön hyvinvoinnin seurantaan istukan vajaatoiminnassa.

Anna Girsén

Hiirimallilla borrelioosia vastaan

Lymen borrelioosiin sairastuneista suurin osa paranee täysin terveeksi antibioottihoidon avulla. Kuitenkin jopa 10 % oireilee suositusten mukaisesta hoidosta huolimatta. Pitkittyneen oireilun on ajateltu johtuvan mm. infektion laukaisemasta autoimmuunitaudista tai pitkittyneestä infektiosta, mutta teorioiden tueksi ei ole kyetty esittämään kiistattomia todisteita. Todennäköisesti oireilun takana onkin useampia mekanismeja.

Heta Yrjänäinen