Lyhyesti: Suonikohjuleikkaus ja syvien laskimoiden tukos

Prospektiivisessa työssä selvitettiin syvien laskimoiden tukoksia (DVT). Laskimoiden vajaatoiminnan takia leikatulla 377 potilaalla selvitettiin duplex-ultraäänitutkimuksella alaraajojen laskimoiden tila ennen leikkausta, 2-4 viikkoa sekä 6 ja 12 kk leikkauksen jälkeen. Mahdollinen tromboosiprofylaksia (s.c. kerta-annos minihepariinia) jätettiin kirurgin harkintaan. Potilaista 64,7 % sai tromboosiprofylaksian. Leikkaukset tehtiin nukutuksessa ja kaikille laitettiin tukisukat leikkauksen jälkeen. Varhaista liikkumista suositeltiin. 20 potilaalla (5,3 %) todettiin DVT. Heistä 8 oli oireisia ja 14 oli saanut tromboosiprofylaksian. Kukaan ei saanut keuhkoemboliaa. Puolelta potilaista tukos hävisi vuoden seurannassa.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Psykoottiseen masennukseen liittyy neuropsykologisia häiriöitä

Masennus aiheuttaa keskittymiskyvyn ja neuropsykologisten toimintojen häiriöitä, jotka usein kestävät pidempään kuin alentunut mieliala. Epäselvää kuitenkin on, miten häiriöt liittyvät masennukseen. Tutkijat vertasivat ensi kertaa masennukseen sairastuneiden neuropsykologisia testejä terveiden ja skitsofreniapotilaiden vastaaviin testituloksiin. Psykoottiseen masennukseen sairastuneiden neuropsykologinen suorituskyky oli yhtä huonoa kuin skitsofreniapotilailla, mutta ei-psykoottisten masennuspotilaiden suoritukset olivat lähes yhtä hyviä kuin terveillä verrokeilla. Tulos tuo korostetusti esiin sen tosiseikan, että masennuspotilaat ovat myös kognitiivisilta toiminnoiltaan hyvin erilaisia, ja että jos masennuspotilaalla esiintyy psykoottisia oireita, on hänen toipumisensa hitaampaa.

Raimo Kr Salokangas

Klamydian esiintyvyys Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön asiakkailla

Chlamydia trachomatis on yleisin seksitauteja aiheuttava bakteeri ja suurin ehkäistävissä oleva lisääntymisterveyden uhkatekijä. Selvitimme klamydiainfektion esiintyvyyttä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön asiakkailla.

Jorma Paavonen - Christian Malm - Robert Zilliacus - Anu Trontti, Eeva Auvinen - Olli Meurman - Matti Lehtinen - Marja Niemi

Tavallisimmat aikuisten gastrointestinaaliset stomiat Käyttöaiheet ja ongelmat

Avanteet ovat keskeinen osa gastrointestinaalista kirurgiaa.

Laura Seikku - Veikko Remes

Sepelvaltimotauti ja toimintakyky Miten kuolleisuuden, ilmaantuvuuden ja toimintakyvyn muutokset ovat muovanneet sairauden kokonaiskuvaa

Sepelvaltimotaudin aiheuttama hoidon ja avun tarve määräytyy väestön ikärakenteen kehityksen, taudin ilmaantuvuuden, ennusteen ja vaikeusasteen pohjalta.

Anna Kattainen - Antti Reunanen

Lasten keuhkokuume

Suomessa sairastuu vuosittain noin 20 000 lasta keuhkokuumeeseen.

Elina Lahti - Jussi Mertsola - Olli Ruuskanen

Tekonivelkirurgiaa keskitetysti Pirkanmaalla osakeyhtiömallin mukaan

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Wittgensteiner Kliniken AG Saksasta, Invalidisäätiön sairaala Orton Helsingistä, Mäntän, Valkeakosken ja Vammalan kaupungit sekä Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät perustivat vuoden 2001 keväällä Coxa Oy:n tuottamaan tekonivelleikkauspalveluja koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeisiin.

Matti Lehto - Jukka Huhtala - Lasse Kärki, Teemu Moilanen - Jorma Pajamäki - Tuula Rantala

Ryhmästä tiimiksi - vuorovaikutusta leikkaussalissa

Leikkaussalissa toimittaessa tarvitaan lääketieteellisen tiedon ja taidon lisäksi myös ryhmätyötaitoja. Tärkein hyvän tiimityön edellytys on toisten työn kunnioittaminen.

Leila Niemi-Murola

Fokaaliadheesioproteiini FAP52:n rakenteen ja toiminnan tutkiminen

11.11.2004 Oulun yliopisto

Marko Nikki

VAP-1 veressä kiertävänä liukoisena molekyylinä

12.11.2004 Turun yliopisto

Riikka Kurkijärvi

Sfingosini-1-fosfaatin merkitys kiveksen itusoluapoptoosin säätelyssä

12.11.2004 Helsingin yliopisto

Laura Suomalainen

Monileiketietokonetomografia akuuteissa nivelmurtumissa

12.11.2004 Helsingin yliopisto

Ville Haapamäki

Geenien ilmentymiskirjo hydrostaattiselle paineelle altistetuissa rustotyyppisissä soluissa

13.11.2004 Kuopion yliopisto

Reijo Sironen

Skitsofrenian geneettisten tekijöiden yhteys lääkevasteeseen ja sairastumisikään

19.11.2004 Tampereen yliopisto

Sami Anttila

Lyhyesti: Isän ikä lisää lapsen skitsofreniariskiä

Ruotsalaiset tutkijat ovat selvittäneet vuosina 1973-1980 syntyneiden noin 750 000 henkilön riskiä sairastua yli 16-vuotiaana skitsofreniaan. Tutkijat yhdistivät syntymärekisterin tiedot viiden muun valtakunnallisen rekisterin tietoihin. Tulosten mukaan isän ikä lapsen syntyessä oli yhteydessä lapsen sairastumisalttiuteen; taudin riski kasvoi 1,47-kertaiseksi jokaista isän kymmentä lisääntyvää ikävuotta kohti. Äidin iälle lapsen syntyessä ei löydetty samaa yhteyttä. Useiden riskitekijöiden (kuten synnytyskomplikaatioiden, sosioekonomisten tekijöiden, psykoosien esiintymisen suvussa ja vanhempien varhaisen kuoleman) vakiointi mahdollistaa johtopäätöksen, että syntyvän lapsen isän ikä on itsenäinen skitsofrenian riskitekijänä. Koska riski oli suurempi lapsilla, joilla ei ollut skitsofreniaa suvussa, löydös tukee olettamusta, että de novo -mutaatiot siittiöissä lisäävät skitsofrenian riskiä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Mikä ihmeen Pneumocystis jirovecii?

Pneumokystisinfektiot ovat kirjallisuudesta tuttuja mm. AIDSiin liittyen, mutta tällöin aiheuttajaksi on aiemmin kirjattu Pneumocystis carinii. Siksi Thoraxin asiaa koskeva pääkirjoitus saattaa herättää kummastusta, mutta siitä selviää, että kyse on ihmisellä tätä tautia aiheuttavan olion uudesta nimeämisestä tsekkiläisen parasitologin Otto Jírovecin mukaan. Carinii kun ei siis aiheutakaan infektioita ihmisillä vaan rotilla, jirovecii ihmisillä. PCP-lyhennettä suositellaan edelleen käytettäväksi kirjallisuudessa tarkoittamaan PneumoCystis Pneumoniaa. Osin nimien tarkennuksella halutaan välittää informaatiota siitä, että eläinkunnasta peräisin oleva parasiitti ei olekaan ihmisten ongelmana.

Hannu Puolijoki

Rintasyövän geeniekspressio ennakoi taudinkulkua

Syöpää hoitavat lääkärit ja syöpää sairastavat potilaat tietävät, että syövän käyttäytymistä on vaikea ennakoida. Taudinkulku on aina yksilöllinen. Käytössä olevat ennustetekijät ovat vain suuntaa antavia.

Sirkku Jyrkkiö

Kystektomian jälkeinen ylävirtsateiden uroteelituumori: ketkä vaaravyöhykkeessä?

Ylempiin virtsateihin kehittyvä uroteelituumori on harvinainen virtsarakon karsinooman takia tehdyn radikaalin kystektoprostatektomian jälkeen. Riskitekijöitä ovat leikkauspreparaatissa todettu tuumorikasvu distaalisessa ureterissa ja uroteelituumori prostatassa sekä in situ-tyyppinen rakkokarsinooma.

Ossi Lindell

Optimistinen asenne vähentää vanhusten kuolleisuutta

Usein kuulee sanottavan, että pitkään eläneen vanhuksen pitkän elämän salaisuus oli optimistinen elämänasenne. Voidaan tosin epäillä, että positiivinen mieliala on helpompi säilyttää ja elää pidempään, jos ei ole vaikeita, elämää lyhentäviä sairauksia. Pitkän aikavälin seurantatutkimuksilla asiaa voidaan tutkia.

Raimo K.R. Salokangas

Uutta yskänlääkettä kehitysputkessa

Yskä, kuten tunnettua, on eräs tavallisimmista oireista, eikä sen lääkitsemiseen silti ole oikein kattavia vaihtoehtoja huolimatta miljardien taalojen ja eurojen lääkekäytöstä. Uutta saattaa olla löytymässä, mikäli uskoa tuoretta marsuilla tehtyä tutkimusta. Kyse on TRPV1-inhibiittorista (transient receptor potential vanilloid-1; reseptorin operoima ionikanava) jodo-resiniferatoksiinista (I-R

Hannu Puolijoki