Lyhyesti: Vaiti hississäkin!

Viisi lääketieteen opiskelijaa seurasi kahden viikon ajan erään sairaalan hisseissä tapahtuvia keskusteluja. Otokseen tuli 113 hissikyytiä, ja näissä lääkärit keskustelivat muiden kuullen potilasasioista 11 kertaa, muut terveysalan ammattilaiset 7 kertaa. Neljästi mainittiin potilaan nimi. Selvitys osoittaa, miten tavallista on, että potilasasioista puhutaan hisseissä muiden kuultavaksi. Cavete collegae!

Robert Paul

Nöyryyttävä ero myrkkyä mielelle

Rasittavat elämänmuutokset altistavat masennus- ja ahdistusepisodille. Yli 7 000 kaksosta käsittävässä tutkimuksessa elämänmuutokset luokiteltiin neljään ryhmään: menetys, nöyryytys, ansa ja vaara. Psyykkinen häiriö luokiteltiin puhtaaksi masennukseksi (M), puhtaaksi ahdistukseksi (A) ja niiden yhdistelmäksi (M+A). Seurantahaastattelun perusteella menetys ja nöyryytys lisäsivät kuukauden sisällä tapahtumasta M- ja M+A-episodien riskin moninkertaiseksi. Kuolema tai itse aiheutettu ero johtivat usein puhtaaseen masennukseen. Erityisen suuri masennuksen riski oli silloin, kun elämänmuutoksessa oli sekä menetyksen että nöyryytyksen piirteet. Tästä malliesimerkki oli toisen aiheuttama ero. Ansaan joutuminen lisäsi ainoastaan M+A-episodin ja vaaran kokeminen A-episodin riskiä. Tutkimus osoitti teoreettisesti, että puhtaan masennuksen ja puhtaan ahdistuksen aiheuttajat eroavat kohtuullisen selvästi toisistaan, mutta että puhtaan masennuksen ja ahdistuksen sävyttämän masennuksen aiheuttajat ovat pitkälti samanlaisia. Käytännön kannalta tärkeämpi havainto oli, että nöyryytetyksi joutuminen osoittautui yhtä depressiogeeniseksi kuin menetys. Kumpikin yksinään lisää masennuksen riskin noin 10-kertaiseksi, mutta jos menetys on samalla nöyryyttävä, on riski jo 20-kertainen. Tätä sietäisi kaikkien eroa harkitsevien jo etukäteen ajatella.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Ikä, miessukupuoli ja geenit altistavat tuberkuloosille?

Gambian kaltaisissa suuren riskin maissa riittää materiaalia tuberkuloosialttiuden tutkimiseen. Kohteena oli 315 ysköspositiivista perheineen, verrokkiperheet (n = 305) saatiin muusta väestöstä. Tuberkuliinipositiivisuus iholla (TST) oli luonnollisesti potilaiden kontaktihenkilöillä vahvempaa, ja riippui myös tapauksen vakavuudesta, kuten basillierityksestä, mutta ei esim. hiv-positiivisuudesta. Kontaktihenkilöiden TST+-riskiä lisäsivät ikä, miessukupuoli, samassa taloudessa asumisen aika, mutta yhteyttä kalmetointiarpeen ei sen sijaan todettu (Gambiassa toteutettu rokotus v. 1984-, peitto n. 96 %!). Ensiasteen sukulaisuus näytti lisäävän jonkin verran riskiä, joten geeneilläkin lienee osuutensa sairastumisalttiudessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vahingoittaako alkoholi naisten aivoja eri tavalla?

Tutkijat määrittivät juomaputkesta toipuneiden sekä raittiiden naisten ja miesten aivojen otsalohkon harmaan ja valkean aineen hermovauriota tai -katoa osoittavan N-asetylasparaatin pitoisuuden. Terveisiin verrattuna oli alkoholistinaisten ja -miesten valkean aineen N-asetylasparaattipitoisuus selvästi alentunut viitaten samanlaiseen valkean aineen vaurioon. Sen sijaan harmaan aineen alueella alkoholistinaisten ja molempien miesryhmien N-asetylasparaattipitoisuudet olivat samalla tasolla, mutta terveillä naisilla selvästi muita korkeammat. Joko naiset ovat miehiä herkempiä alkoholin aiheuttamille harmaan aineen vaurioille tai terveiden naisten harmaan aineen hermokapasiteetti on miehiä suurempi. Joka tapauksessa, runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy kiistatta hermokudoksen vaurioita, mikä olisi hyvä muistaa, kun korkkia aletaan kiertää.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030