Genotyyppi ei vaikuta astmapotilaan hoitoon

Astmaatikkoja hoitavilla lääkäreillä ei ole tavanomaisessa potilastyössä edelleenkään tarvetta genotyyppauksiin.

Hannu Puolijoki

Polikliiniset synnytykset haastavat henkilökunnan tarkkanäköisyyden

Lapsivuodepsykoosin riskiryhmässä olevien äitien tunnistaminen on polikliinisten synnytysten yleistyessä aiempaa tärkeämpää. Koska äiti ja vauva viipyvät tavallisestikin synnytyssairaalassa enää korkeintaan kolme vuorokautta, sekä riskiryhmät että psykoosia ennakoivat oireet olisi havaittava tänä aikana. Myös avoterveydenhuollon seurannan merkitys korostuu.

Pertti Kirkinen

Voisiko morfea sittenkin olla borrelioosin ilmentymä?

Borrelioosin osuudesta morfeaan eli orvaskeden arpeutumista aiheuttavaan ihotulehdukseen on saatu uutta näyttöä. Mikäli näin on, tuoretta tai edelleen aktiivisesti leviävää morfeaa kannattaisi ehkä sittenkin hoitaa antibiooteilla.

Sirkku Peltonen

Lasten keuhkokuume hoituu kehitysmaissa myös antibioottimikstuuralla

Pakistanilaisissa lastensairaaloissa tehdyn tutkimuksen mukaan lääkkeen annostelutapa ei vaikuta lasten vaikean keuhkokuumeen hoitotulokseen. Tuloksilla on merkitystä kehitysmaissa, joissa esim HiB-rokotuskattavuus ja diagnoosin tarkentamismahdollisuudet ovat huonot ja kuolleisuus keuhkokuumeeseen on suurta. Suomalaisiin lapsipotilaisiin tuloksia ei voi yleistää.

Marjo Renko

Sunitinibi voi aiheuttaa sydänongelmia

Sunitinibia saavien potilaiden verenpainetta tulee seurata ja hoitaa. Infarktin riski lisääntyy erityisesti niillä potilailla, jotka ovat saaneet sunitinibin lisäksi antrasykliinihoitoja tai sairastavat vaikeaa sepelvaltimotautia.

Sirkku Jyrkkiö

Nopea siedätys onnistuu klopidogreeli-allergiassakin

Valtaosa asetyylisalisyylihaposta tai klopidogreelista allergisia iho-oireita saaneista potilaista voi lyhyen polikliinisen siedätyshoidon jälkeen käyttää näitä lääkkeitä menestyksellisesti. Lääkkeitä on kuitenkin käytettävä siedätyksen jälkeen säännöllisesti, koska allerginen reaktio todennäköisesti uusii lääkkeen unohtamisen tai tauon jälkeen lääkitystä uudelleen aloitettaessa. Toisaalta käyttöpakko voi olla eduksi varsinkin lääkeverkkoputkia käytettäessä.

Juhani Airaksinen

Dyslipidemian hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä

Suuren riskin potilaiden dyslipidemian hoidolla voidaan estää valtimotautitapahtumia, mutta tehokkaista hoidoista huolimatta tavoitteisiin pääsy on monesta syystä ollut puutteellista. Pitkäaikaisissa hoidoissa hoitoon sitoutumisen merkitys korostuu.

Timo Strandberg

Miten aivolisäkekasvain voi yllättää?

Aivolisäkekasvaimen oireet johtuvat poikkeavasta aivolisäkehormonien erityksestä tai kasvaimen aiheuttamista paikallisoireista.

Camilla Schalin-Jäntti

Pakostakin paranee
Hyviä tuloksia kognitiivis-behavioraalisella perheterapialla lapsen pakko-oireisen häiriön hoidossa

Pakko-oireista kärsivä pyrkii neutraloimaan pakonomaisia ajatuksiaan erilaisin toiminnoin, joihin voi liittyä tarkistelua ja varmistelua, järjestämistä, laskemista, toistamista, puhdistamista ja keräämistä. Pakkotoiminnot helpottavat ahdistusta, mikä vahvistaa pakko-oireita.

Jaana Haapasalo, Matti Kaivosoja

Lääkäri 2003 -tutkimus
Muuttuuko lääkärin työ - ja mihin suuntaan?

Tutkimustietoa uranaikaisista muutoksista ei ole aiemmin kerätty. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaisia muutoksia kokeneet lääkärit ovat todenneet työssään uransa aikana.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Terveyskeskusten henkilökunta on kiinnostunut laajentamaan tehtäväkuvaansa lääkärivajeesta riippumatta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako lääkäritilanne terveyskeskusten toimintaan ja ammattiryhmien väliseen tehtävien jakoon sekä henkilökunnan täydennyskouluttautumiseen.

Pekka T. Jaatinen, Sirkka-Liisa Kivelä

Geenitesti on hyödyllinen keliaakikon sukulaisten keliakiariskin arvioinnissa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion yliopistossa tehdyssä keliakian perinnöllisyyttä koskevassa sukututkimuksessa löydettiin kaksi uutta keliakiaan liittyvää geenialuetta. Tutkimukseen osallistui 60 itäsuomalaista perhettä. Tutkimuksessa todettiin, että vähäoireinen keliakia on yleinen keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa ja että keliaakikkojen sukulaisten perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan kartoittaa HLA-geenimäärityksellä. HLA-geenien todettiin vaikuttavan keliakian taudinkuvaan.

Hannele Karinen

Valtimo-laskimofisteli alaraajan verisuonten ohitusleikkauksissa

Alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yksi valtimonkovettumistaudin ilmenemismuodoista. Väestön vanhetessa ja diabeteksen yleistyessä alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yhä tavallisempia. Ns. kriittisessä iskemiassa potilaan huono verenkiertotilanne johtaa raajan menetykseen ilman verenkiertoa korjaavia toimenpiteitä. Alaraajan ohitusleikkausten tavoitteena on raajan säästäminen ja potilaan liikuntakyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen.

Katariina Laurila

Luotettava menetelmä pienten rintamuutosten diagnostiikkaan

Rinnan pienet kasvaimet tai mikrokalkkimuutokset, joina etenkin syövän esiasteet usein ilmenevät, huomataan yleensä seulontamammografiassa jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Yleensä ne eivät tunnu käsin rintaa tunnustelemalla eivätkä tavallisesti erotu luotettavasti myöskään kaikututkimuksessas, jota käytetään kookkaampien kasvainten näytteenoton ohjauksessa. Mammografiaohjattua näytteenottoa varten on kehitetty stereotaktinen menetelmä, jossa tietokoneohjelma määrittää kahdesta mammografiakuvasta rintamuutoksen tarkan sijainnin. Näytteenottoneulan sijainti suhteessa muutokseen tarkistetaan vielä ennen näytteenottoa varmennuskuvin.

Anna Sutela

Verisuonten uudismuodostus ja syövän lääkehoito

Verisuonten uudismuodostus on tärkeä tapahtuma syövän kasvussa sekä leviämisessä. Siihen liittyvien molekulaaristen mekanismien tuntemus on johtanut verisuonten uudismuodostusta ja syövän kasvua estävien uusien lääkeaineiden kehittämiseen.

Erika Iivanainen

Seulakysymyksillä virtsatieinfektion jäljille

40 % antibioottikuureista jää kirjoittamatta, kunhan lääkäri selvittää kolme olennaista asiaa epäillessään potilaaltaan virtsatieinfektiota. Seulakysymyksiksi osoittautuivat virtsaamiseen liittyvä kirvely tai epämukavuus ja valkosolut tai nitriitit virtsassa. Jokainen yksinäänkin oli yhteydessä positiiviseen bakteeriviljelyyn, mutta todennäköisyys lisääntyi positiivisten vastausten myötä (0+: 23 %, 1+: 43 %, 2+: 69 %, 3+: 89 %). Jos positiivisia vastauksia ei ole tai on vain yksi, kirjoittajat suosittelevat tilanteen varmistamista bakteeriviljelyllä ennen antibioottikuurin määräämistä. Kanadalaiset yleislääkärit kartoittivat tutkimuksessaan 422:n virtsatieinfektiosta kärsivän naisen oireita ja virtsalöydöksiä.

Katariina Korkeila

Avoin soikea ikkuna aivohalvausriski iäkkäilläkin?

Avointa soikeaa ikkunaa ja paradoksaalista embolisaatiota on pidetty merkittävänä nuorten salasyntyisen aivohalvauksen syynä. Baselissa selviteltiin perusteellisesti 503 peräkkäisen aivohalvauspotilaan vaaratekijöitä. Avoin soikea ikkuna oli huomattavasti yleisempi löydös salasyntyisen aivohalvauksen yhteydessä (n = 227) kuin niillä potilailla, joiden aivohalvaukselle löytyi muu aiheuttaja. Yli 55-vuotiaillakin ero oli huomattava (28 % vs. 12 %,) ja vielä selvempi ero ryhmien välillä oli, jos aukkoon liittyi eteisväliseinän aneurysma (15 % vs. 4 %). Molemmat löydökset säilyivät monimuuttujamalleissakin itsenäisinä aivohalvauksen vaaratekijöinä myös iäkkäillä potilailla. Löydökset viittaavat siihen, että paradoksaalinen embolisaatio saattaa aiheuttaa osan aivohalvauksista iäkkäilläkin potilailla. Embolisaation mahdollistavan eteisväliseinäaukon sulku katetritoimenpiteellä on helppo ja pieniriskinen toimenpide, mutta pitävää näyttöä sen hyödyistä ei vielä ole.

Juhani Airaksinen

Nollatoleranssi tavoitteeksi synnytyssalissakin

Erilaisiin synnytyksen aikaisiin tapahtumiin tarvitaan selkeät toimintaohjeet, todetaan synnytysasfyksioihin johtaneita tapahtumia selvittäneessä ruotsalaistutkimuksessa. Käytännön yhteistyö olisi suunniteltava ja harjoiteltava tarkoin, eikä turvallisuusohjeiden ja hälytysjärjestelmien merkitystäkään pidä aliarvioida. Kirjoittajat huomauttavat, että synnytyssaleissa olisi paljon oppimista lentoliikenteen turvallisuuskulttuurista.

Pertti Kirkinen

ST-nousuinfarktin työdiagnoosi on usein väärä

Joka seitsemäs ST-nousuinfarktin työdiagnoosi osoittautui vääräksi, kun diagnoosin osuvuutta selvitettiin 1 335:n päivystykselliseen pallolaajennukseen peräkkäin lähetetyn potilaan joukossa Minnesotassa.

Juhani Airaksinen

Äkillinen virtsaumpi, pitäisikö hälytyskellojen soida?

Äkillinen virtsaretentio eli virtsaumpi on urologinen hätätila, joka pitää hoitaa viipymättä tyhjentämällä potilaan virtsarakko katetrilla. Yleensä taustalla on eturauhasen liikakasvun aiheuttama virtsatietukos. Äkillisellä virtsaummella on kuitenkin havaittu yhteyksiä myös muihin, vakavampiin sairauksiin, joiden olemassaolosta se saattaa olla ensi varoitus.

Ossi Lindell