Elämäntapojen ja geenien yhteisvaikutus muistisairauden ilmaantuvuuteen

Elämäntapojen ja geenien yhteisvaikutus muistisairauden ilmaantuvuuteen

Suomalainen Kivipellon ryhmä oli ensimmäisten joukossa osoittamassa epäterveellisten elämäntapojen yhteyden Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen. Elämäntapamuutosten vaikuttavuutta testanneessa FINGER-tutkimuksessa monitekijäisellä interventiolla saatiin kognitio paranemaan lyhyessäkin seurannassa. Nyt iso englantilainen kohorttitutkimus selvitti vanhuusiän muistisairauden tunnettujen riskigeenien ja elämäntapojen yhteisvaikutusta muistisairauden ilmaantuvuuteen keskimäärin kahdeksan vuoden seurannassa.

Kaisu Pitkälä

Vaikea hemolyysi ja munuaisvaurio punasolusiirtojen jälkeen

Vaikea hemolyysi ja munuaisvaurio punasolusiirtojen jälkeen

Punasolusiirtojen tunnetuin haitta on välitön hemolyyttinen verensiirtoreaktio. Sen oireet alkavat usein jo verensiirron aikana. Viivästyneen reaktion oireet ovat yleensä lievempiä ja jäävät usein kokonaan toteamatta. Kuvaamme potilaan, jolla viivästynyt hemolyyttinen verensiirtoreaktio johti dialyysihoitoja vaatineeseen mu­­nuaisvaurioon. Koska oireiden yhteyttä äskettäiseen verensiirtoon ei heti osattu epäillä, diagnoosi viivästyi, aiheutui invasiivisia tutkimuksia ja munuaisten toipuminen vaarantui.

Pia Hynynen, Susanna Sainio, Anne Räisänen-Sokolowski, Kati Kaartinen

Satunnaistetun kliinisen tutkimuksen tulos voi olla hauras

Satunnaistetun tutkimuksen tilastollisesti merkitsevän tuloksen p-arvoksi on yleensä sovittu alle 0,05. Vaikka kriittinen p-arvo saavutettaisiinkin kliinisessä kolmannen vaiheen tutkimuksessa, voivat hoidolla saavutettavissa oleva elinaikaetu ja kliininen hyöty olla marginaaliset. Haurausindeksi (fragility index) kuvaa tapausmäärää, joka tarvitaan, jotta p-arvo muuttuu tilastollisesti merkitsevästä ei-merkitseväksi. Uusien syöpälääkkeiden tutkimuksissa se osoittautui varsin pieneksi.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030