Nuorten naisten migreeni ja aivohalvausriski

Migreenipäänsärky on varsin tavallinen nuorilla naisilla, aivohalvaus ei. Silti jälkimmäistäkin esiintyy: neljässä vuodessa hoidettiin 72 alle 45-vuotiasta naista suur-Pariisin alueella aivohalvauksen vuoksi. Aivohalvaus varmistettiin aivojen tietokone- tai magneettikuvauksella. Nämä potilaat olivat kohderyhmänä ja heille valittiin 173 verrokkia, jotka olivat samassa sairaalassa hoidettavana jostain muusta kuin neurologisesta syystä.

MRSA avohoidossa

MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus on sairaaloiden peikko kaikkialla maailmassa. Siihen puree käytännössä vain yksi mikrobilääke, vankomysiini. Vankomysiinin käyttöä pitäisi taas rajoittaa vankomysiinille resistenttien enterokokkien pelossa, koska niihin ei tehoa enää mikään lääke.

Vankomysiinihoidon aikainen ripuli

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli voi liittyä lähes kaikkien mikrobilääkkeiden käyttöön. Hoitona käytetään lääkityksen lopettamista sekä C. difficilen häätöä metronidatsolilla tai jos sillä ei onnistuta niin suun kautta otettavalla vankomysiinillä.

Klaritromysiinihoidon indusoima psykoosi

Klaritromysiini kuuluu uusiin makrolidiryhmän lääkkeisiin. Makrolidit ovat yleisesti varsin turvallisia lääkkeitä. Uusien valmisteiden suurimmat haitat ovat olleet lääkeaineinteraktioita.

Sukralfaatin ja perusvoiteen vaikutus ihon sädereaktioihin

Suurienergiaisilla laitteilla annetut sädehoidot aiheuttavat harvoin iholle sädevaurioita. Iho voi vaurioitua silloin, kun hoidettava kasvainalue sijaitsee lähellä pintaa. Vaurioitumisherkkyys on potilaskohtaista, ja sitä voidaan vähentää sädehoidon oikealla jaksotuksella. Sädevaurioiden ehkäisemiseksi tai oireiden lievittämiseksi on olemassa erilaisia ihonhoito-ohjeita, joita on tieteellisesti tutkittu vain vähän.

Kirsi Nicklén, Päivi Simonen, Risto Johansson

Jatkuva inhalaatio astmakohtauksen hoidossa: onnistuu aikuisillakin, mutta tarvitaanko sitä?

Ylipainehengitys ei lisää inhaloitavien lääkkeiden tehoa hengenahdistuksen hoidossa. Tilalle ovat tulleet halvat, hapella tai paineilmalla toimivat lääkesumuttimet. Lapsiastmaatikkojen hoidossa käytetty jatkuva inhalaatio onnistuu myös aikuisilla. Se osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin perinteinen hoitotapa, vaikka lääkeainepitoisuus oli alle 30 % ja lääkkeiden kokonaismäärä puolet tavanomaisessa hoidossa kuluneesta. Aikuisille hoito kannattanee aloittaa tavanomaisilla annoksilla, mutta tarvittaessa inhalaatiota voidaan turvallisesti jatkaa laimealla liuoksella esimerkiksi matkalla terveyskeskuksesta sairaalaan.

Vesa Vilkka, Ritva Kauppinen

Lääkehoidon asema prostatahyperplasian hoidossa

Eturauhasen liikakasvun hoitoon käytetään lääkkeinä hormonituotantoa ja -vaikutuksia estäviä aineita sekä alfa-adrenergisten reseptorien salpaajia. Vaikka lääkehoidon tulokset eivät välttämättä ole yhtä hyvät kuin leikkaushoidon, voidaan lääkkeillä usein saada prostatahyperplasian oireet helpottamaan riittävästi, kun kyse on lievästä tai keskivaikeasta liikakasvusta, johon ei liity komplikaatioita.

Ossi Lindell

Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistäminen - kasvava haaste kliinisessä syöpätutkimuksessa

Röntgensäteiden keksimisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Säteilyä alettiin käyttää hoidossa jo vuoden kuluttua säteiden keksimisestä. Sädehoito on saavuttanut vahvan aseman syövän hoidossa, ja sen merkitys parantavana hoitona on toiseksi tärkein, leikkauksen jälkeen. Nyt tutkitaan, miten sädehoito voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin parhain tuloksin. Noin puolet syöpäpotilaista voidaan parantaa, ja heistä neljäsosa paranee sädehoidon ja solunsalpaajahoidon avulla. Kliininen syöpätutkimus on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä syövän hoitoa, koska in vitro -tulokset eivät aina toimi käytännössä. Uusien hoitojen soveltuvuus on tutkittava potilailla suhteessa tavanomaiseen hoitoon.

Eeva Salminen, Liisa Elomaa, Eeva Nordman

Potilaan kuntoutuminen selän nikamavälilevyn esiinluiskahduksen jälkeen

On arvioitu, että 5-10 % pitkäkestoisista iskiasvaivoista kärsivistä potilaista tarvitsee selkäleikkausta. Suurin osa potilaista paranee nikamavälilevyn esiinluiskahduksesta hyvin spontaanistikin: puolet paranee kuukauden kuluessa, kolmessa kuukaudessa jo 90 %. Kuvantamistutkimuksissa on pystytty varmentamaan, että prolapsi myös todella merkittävästi pienenee. KELA:n selkäprojekti kuitenkin osoitti, että jälkioireita esiintyy vuosienkin kuluttua ja että työkyvyttömien osuus oli merkittävä. Psykososiaaliset seikat vaativat huomiota iskiaspotilaan kaikissa tutkimus- ja hoitovaiheissa. Koska suurin osa vaikeistakin selkävaivoista kärsivistä potilaista hoidetaan konservatiivisesti, sairaalahoidolle on katsottu tarvittavan vaihtoehtoja: tehostettua kotihoitoa, päiväsairaalatyyppistä toimintaa tai selkähoitokeskuksia.

Finn Nykvist

Urheiluvammat eri lajeissa

Kävely, hölkkä ja hiihto ovat urheilua turvallisimmillaan. Kontaktilajeissa, kuten karatessa ja jääkiekossa, vammariski on noin kolminkertainen muihin lajeihin verrattuna, ja kilpailuissa noin 4-5-kertainen harjoituksiin verrattuna. Urheiluvammojen ennaltaehkäisy pohjautuu lajille tyypillisten vammojen ja vammamekanismien tuntemukseen. Ennaltaehkäisyyn kuuluu mm. turvallisen liikuntamuodon valinta, harjoittelun maltillinen aloitus, asianmukainen varustus ja suojukset sekä sääntöjen noudattaminen ja hermojen hillintä pelin tuoksinassa.

Urho Kujala, Simo Taimela

Influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien terveydenhuoltoa

Viimetalvinen influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien sairaanhoitoa tuntuvasti. Influenssavirukset A ja B sekä adenovirukset aiheuttivat epidemian, jonka aikana sairastui noin 12 500 varusmiestä. Myös pelättyjä meningokokki-infektioita esiintyi tavallista runsaammin, lähes kymmenen tapausta. Hoitoturvallisuuden varmistamiseksi kuumeinen varusmies on otettava yleensä aina varuskuntasairaalaan tai tarvittaessa perustettavaan tilapäiseen sairaalaan. Kasarmin majoitustuvissa kuumeisia varusmiehiä ei pidä hoitaa.

Kimmo Koskenvuo

Vaikeasti liikuntavammaisten lasten kuntoutus ei siirtynyt KELA:lle ongelmitta

Vastuu vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen järjestämisestä siirtyi vuonna 1991 julkiselta sairaanhoidolta Kansaneläkelaitokselle. Siirto muutti kuntoutuskäytäntöä oleellisesti. Aikaisemmin lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laati lapsen kuntoutussuunnitelman, valitsi kuntoutuksesta huolehtivat terapeutit pätevyysvaatimustensa periaatteella, seurasi kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta sekä vastasi suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Nykyään lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laatii kuntoutussuunnitelman, mutta KELA päättää suunnitelman toteutumisesta, voi määrätä niin halutessaan terapeutit, vastaa kustannuksista ja kontrolloi kuntoutuksen tuloksellisuutta vanhempien ja terapiapalautteiden välityksellä.

Ilona Autti-Rämö

Kohti tietämykseen perustuvaa terveydenhuoltoa - Iso-Britannia edelläkävijänä

Terveydenhuollon toiminnan laatu ja tehokkuus ovat joutuneet kriittisen tarkastelun kohteeksi useimmissa teollisuusmaissa. Hoitokäytännöissä on toistuvasti todettu suuria eroja. Nyt ratkaisua etsitään tietämykseen perustuvan terveydenhuollon (evidence based health care) ihanteesta. Käytäntöön soveltamisessa on päästy Euroopassa pisimmälle Isossa-Britanniassa. Artikkeli perustuu Lontoossa keväällä 1995 tehtyihin haastatteluihin.

Juha Teperi

Tarkka glukoositasapaino estää polyneuropatian

Kolmasosa insuliinidiabeetikoista sairastaa polyneuropatiaa jossakin tautinsa vaiheessa. Neuropatia on tyypillisimmin distaalista sensorimotorista tyyppiä, mutta kuvassa voi olla mukana myös autonomista neuropatiaa tai fokaalisia muutoksia, kuten hermopinteitä. Diabetes Control and Complications Trial (DCCT) on yhdysvaltalais-kanadalainen 29 keskuksen tutkimus, jossa seurattiin 1 441:n I tyypin diabeetikon komplikaatioiden kehittymistä. Potilaat jaettiin sovinnaisen insuliinihoidon ryhmään ja intensiivisen insuliinihoidon ryhmään, jossa päämääränä oli tiukka glukoositasapaino, mikä mm. edellytti monipistos- tai insuliinipumppuhoitoa sekä neljää glukoosimittausta päivässä. Seuranta kesti 3-9 vuotta, keskimäärin 6,5 vuotta. Seurantatiedot saatiin upeasti 99 %:lta potilaista.

Hydroksiurea on hyvä lääke essentielliin trombosytoosiin

Essentielli trombosytoosi kuuluu myeloproliferatiivisten verisairauksien ryhmään. Tautiin liittyy suurentunut aivoverisuonten, sepelvaltimoiden ja ääreisvaltimoiden tukosriski, vaikka valtaosa potilaista onkin oireettomia, trombosyyttiluvusta riippumatta. Pari tromboosille altistavaa riskitekijää on todettu: yli 60 vuoden ikä ja kerran sairastettu tromboosi.

Hyödyttääkö rintasyövän hoidon keskittäminen?

Lasten leukemioiden hoidon, ruokatorvisyövän hoidon, paksusuolisyövän leikkaushoidon ja mahalaukun syövän kemoterapian tulosten on raportoitu olevan paremmat, kun hoitava lääkäri hoitaa vuosittain paljon näitä sairauksia potevia potilaita, kuin jos lääkärille osuu näitä potilaita vain harvoin. Mutta päteekö sama myös kaikkein tavallisimpaan syövistä eli rintasyöpään? Asiaan on nyt saatu ensi kertaa valaistusta.

Poistetun nielurisan bakteriologia 1977-93

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti poistettujen nielurisojen sisältämiä bakteereita vuosina 1977-78 (jakso 1), 1984-85 (jakso 2) ja 1992-93 (jakso 3). Kunakin jaksona tutkittiin 50 nielurisaa. Risat poistettiin lapsilta (keski-ikä 7 v 10 kk), jotka asuivat samalla alueella. Lisäksi samat tutkijat tekivät työn jokaisena ajanjaksona.

Kampylobakteeri ja linnut

Kampylobakteeri on Britanniassa, niin kuin meilläkin, yleisin ulostenäytteistä eristetty patogeeni. Sen tartuntareittejä ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin.

Hammastuki ja uusiutuva A-streptokokki-infektio

A-streptokokki-infektioista kohtalaisen suuri osa uusiutuu. Uusiutumisen on katsottu ainakin osassa tapauksista johtuvan bakteerin eradikaation epäonnistumisesta.

Onko irtisanominen psyykkinen kriisi?

Irtisanomisen ja sitä seuraavan työttömyyden psyykkisiä vaikutuksia selvitettiin suomalaisen puunjalostustehtaan henkilöstöstä. Vertailuryhmänä oli samanlaista työtä tekeviä puunjalostustehtaan työntekijöitä. Puolen vuoden kuluttua irtisanomisesta työttömien miesten psyykkinen hyvinvointi oli heikompi kuin työssäkäyvien. Huono sosiaalinen tuki ja niukka taloudellinen toimeentulo heikensivät irtisanottujen psyykkistä hyvinvointia. Työttömyyden pitkittyessä vielä vuoden irtisanottujen psyykkinen hyvinvointi heikkeni edelleen eikä työttömyyteen sopeutumista ollut tapahtunut. Erityisesti vaikeasti masentuneiden määrä lisääntyi. Irtisanotuista puolella todettiin kliinisessä haastattelussa psykiatriset diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden heikkeneminen puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Psykiatrinen diagnoosi ja epäkypsä persoonallisuus ennustivat myös seurannassa huonoa psyykkistä selviytymistä.

Heimo Viinamäki, Leo Niskanen, Kaj Koskela