BCG-rokotus

Tuberkuloosirokotus on 1950-luvulta alkaen kuulunut suomalaislasten rokotusohjelmaan. Yleensä se annetaan muutaman päivän iässä, tavallisimmin jo synnytyssairaalassa. Tuberkuloosin esiintyvyys on laskenut Suomessa vuosi vuodelta, ja lapsilla se on äärimmäisen harvinainen. Toisaalta maailmanlaajuisesti epidemiologinen tilanne on erittäin huolestuttava. Suomessa koululaisten uusintarokotuksista luovuttiin muutama vuosi sitten. Mikäli tuberkuloosin esiintyminen edelleen vähenee, jouduttaneen myös primaarirokotuksen merkitystä arvioimaan uudelleen.

Liisa Kröger

Epidemiology of stroke in Finland in the finnish adult population: the FINMONICA stroke register

The present study aimed at assessing incidence, mortality, and case-fatality of stroke in the adult and elderly population of Finland during 1983-1989, by means of a population-based stroke register set up in the eastern (Kuopio and North Karelia) and southwest- ern (Turku/Loimaa) part of the country.

Cinzia Sarti

Vanhusten EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin ennustearvo

Vuonna 1982 tehtiin Turussa perusteellinen kardiaalisen terveydentilan tutkimus 347:lle yli 64-vuotiaalle satunnaisesti valitulle henkilölle. Tutkimukseen kuului kliinisen perusselvityksen lisäksi mm. 24 tunnin EKG-rekisteröinti. Nyt kun tuosta ajasta on kulunut toistakymmentä vuotta, on sama kohortti otettu uudelleen tarkastelun kohteeksi, ja nyt on selvitetty, onko Holter-nauhassa terveyden muutoksia ennustavia seikkoja.

Helikobakteeri-infektio endoskoopin välityksellä

Helikobakteereita on pystytty osoittamaan bakteeriviljelyllä käsin desinfektoiduista endoskoopeista. Ilmeisesti osoittaakseen endoskooppien infektiivisyyden aikaisemmin täysin terve japanilainen 28-vuotias "harakiri-kollega" altisti itsensä endoskooppiselle tutkimukselle heti sen jälkeen, kun skoopilla oli tehty tutkimus helikobakteeri-infektoituneelle potilaalle.

Pieni tyreotropiiniarvo ennustaa eteisvärinää

Seerumin pieni tyreotropiinipitoisuus liittyy tyypillisesti hypertyreoosiin, joskin TSH-arvo voi olla pieni myös eutyreoottisilla henkilöillä. Hypertyreoosi puolestaan altistaa etesivärinälle. Framinghamin tutkimuksesta on poikinut tähänkin aiheeseen liittyvää, kliinisesti mielenkiintoista tietoa.

Injektiot ja oraalinen poliorokote

Romanialais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi romanialaisilla on 5-17 kertaa enemmän oraaliseen poliorokotteeseen liittyviä paralyysejä kuin muissa maissa. Oraalinen rokote sisältää eläviä heikennettyjä polioviruksia.

Mikä kalvo akuuttiin dialyysiin?

Munuaisten äkillistä vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennuste on huono: kuoleman todennäköisyys vaihtelee 42 %:n ja 75 %:n välillä. Syynä on akuuttiin tilanteeseen liittyvät monet seikat, kuten sokki ja respiraattorihoidon tarve. Jos potilaat tarvitsevat vielä lisäksi hemodialyysiä, on kuoleman vaara erityisen huomattava.

Geenitekniikan menetelmät klamydiainfektion toteamisessa - onko viisasten kivi löytynyt?

Osasyynä klamydiainfektion jatkuvasti laajaan levinneisyyteen saattaa olla sen toteamisessa käytettyjen laboratoriokokeiden puutteellinen herkkyys. Ongelmaan odotetaan parannusta geenitekniikkaan perustuvista määritysmenetelmistä. Geenimonistukseen perustuvaa klamydiakoetta ja bakteerin suoraa osoittamista DNA-koettimella verrattiin immunofluoresenssikokeella varmistettuun EIA-antigeeninosoitukseen tutkimuksessa, jonka aineistona oli sukupuolitautien poliklinikassa otettuja klamydianäytteitä. Kumpikin geenitekniikan menetelmä osoittautui herkemmäksi kuin EIA. Geenimonistusmenetelmistä saattaa lähitulevaisuudessa tulla vakavasti harkittavia vaihtoehtoja asiantuntijalaboratorioiden klamydiadiagnostiikkaan.

Ari Miettinen, Pauli Vuorinen, Tiina Varis, Olavi Hällström, Kyllikki Kuutti, Timo Pitkäjärvi

Fluoresenssivärjäykset EIA-tuloksen varmentajina klamydiadiagnostiikassa

Yksi perinteinen määritysmenetelmä ei riitä klamydian toteamiseen näytteestä, vaan positiiviset ja epävarmat negatiiviset tulokset on varmistettava toisella kokeella. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratoriossa entsyymi-immunologisen testin tulokset varmistetaan sekä immunofluoresenssikokeella että akridiinioranssivärjäyksellä. Jälkimmäinen koe antaa usein lisädiagnoosin tai ainakin selvityksen niihin tapauksiin, joissa EIA- ja IF-kokeen tulokset poikkeavat toisistaan.

Simo Räisänen, Inkeri Tuominen, Lars-Eric Stenfors

Kudosten hapensaannin turvaaminen sydämen vajaatoiminnan ja sydänlihasiskemian hoidossa

Sydämen vajaatoiminnassa ja sydänlihasiskemiassa on kyse kudosten hapensaannin häiriöstä, hapen tarjonnan ja kulutuksen välisestä epäsuhdasta. Sydämen vajaatoiminnassa kudosten hapensaannin häiriö kohdistuu koko elimistöön, ja sydänlihasiskemiassa häiriintyy ensisijaisesti sydämen hapensaanti. Hapetushäiriön korjaaminen, hapen tarjonnan lisääminen ja ylimääräisen hapenkulutuksen rajoittaminen ovat näiden sairaustilojen hoidon kulmakivi.

Juha Hartikainen, Mikko Katila, Esko Ruokonen, Jukka Takala

Oikean kammion vajaatoiminta

Sydämen oikean kammion vajaatoiminta voi johtua monista syistä. Yleisimmin se liittyy sydämen vasemman puolen tai keuhkojen sairauteen. Oikean kammion vajaatoiminta ja sen syyt saattavat aiheuttaa erilaisia oireita ja löydöksiä, ja niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa varsinkin, jos sydän on muuten hyvässä kunnossa. Asianmukainen diagnoosi on kuitenkin hyvän hoidon edellytys.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Reumapotilaan seuranta perusterveydenhuollossa Koulutetun reumahoitajan, omalääkärin ja reumatologin yhteistyötä

Vaikka reumapotilaille voidaan nykyisin järjestää tehokasta hoitoa ja kuntoutusta, eivät läheskään kaikki pääse niistä osallisiksi. Ongelmana on etenkin puutteellinen seuranta. Erikoissairaanhoidon pitää huolehtia etenevää reumatautia sairastavan hoidosta, mutta hyvään tulokseen päästään vain perusterveydenhuollon tuella. Muissa maissa on koulutettujen reumahoitajien avulla pystytty tehostamaan seurantaa. Myös Suomeen on mahdollista luoda uuden tyyppinen, potilasystävällinen sekä taloudellisestikin edullinen seurantayhteistyön muoto.

Jukka Martio, Maria Sarkio, Rauni Junikka

Kokemuksia tilaaja-tuottajamallista eri maiden terveydenhuollossa

Palvelujen tilaajan ja tuottajan eriyttäminen sekä kilpailun lisääminen ovat keskeisiä periaatteita useiden maiden terveydenhuollon uudistuksissa. Eriyttäminen on viety pisimmälle Englannissa ja Uudessa-Seelannissa, joista jälkimmäisessä ministeriötasolle saakka. Suomessa roolit ovat edelleen osin päällekkäisiä, eikä aitoa kilpailua ole päässyt syntymään. Tilaaja-tuottajamallin antamiin mahdollisuuksiin uskotaan kunnissa kuitenkin vahvasti, ja siihen perustuvia kokeiluja on aloitettu. Uudistusten vaikutuksista on saatu vasta alustavia tuloksia. Isossa-Britanniassa, jossa kokemuksia on eniten, viiden vuoden ajalta, tehokkuus näyttää kasvaneen ja potilasjonot lyhentyneen. Hallintokustannukset ovat kasvaneet selvästi sekä Englannissa että Uudessa-Seelannissa.

Mika Punkari, Risto Ihalainen, Markku Pekurinen, Tapio Uutela, Ilkka Vohlonen

Ympäristöterveydenhuollon toimenpiteiden priorisointi paikallistason näkökulmasta

Suomeen ollaan laatimassa ensi kertaa laaja-alaista kansallista ympäristöterveydenhuollon toimintasuunnitelmaa. Tässä katsauksessa esitetään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat paikallistason näkökulmasta eri toimialojen priorisointiin.

Antti Pönkä

Neutraalin endopeptidaasin esto kokeellisessa sydämen vajaatoiminnassa

Neutraali endopeptidaasi (NEP) on laajalti eri elimissä esiintyvä solukalvoentsyymi, jolla on useita erilaisia substraatteja. NEP:n estäjät hidastavat sydämen natriureettisen hormonin (atrial natriuretic peptide, ANP) hajoamista elimistössä. Koska ANP on voimakas diureetti ja vasodilataattori, ja lisäksi se estää reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän sekä sympaattisen hermoston aktivaatiota, on ajateltu että NEP:n esto voisi toimia uutena sydäninsuffisienssin ja hypertension hoitomuotona. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin NEP:n eston munuais-, verenkierto- ja hormonivaikutuksia kokeellisessa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa rotta koe-eläimenä. Lääkeaineina käytettiin kahta NEP:n estäjää (SCH 39370 ja SCH 34826) sekä kaptopriilia.

Karri Helin

Naisten keuhkosyövän epidemiologinen ja kliininen kuva

Naisten keuhkosyöpä on lisääntymässä. Yhdysvaltalaisissa tilastoissa keuhkosyöpä on nykyisin yksi kolmesta yleisimmästä syöpämuodosta naisilla.

Kirsti Mäkipaja

Sepelvaltimotautikuolleisuuden alue-erojen syyt

Sepelvaltimotauti on pitkään ollut suomalaisten tärkein kansantauti. Erityisen huono tilanne on Itä-Suomessa. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty lukuisia olettamuksia alue-erojen syistä, mutta mitään yleisesti hyväksyttyä selitystä ei ole kyetty antamaan.

Seppo Koskinen

Pallolaajennus vai ohitusleikkaus sepelvaltimotautiin?

Oireisen sepelvaltimotautipotilaan ensisijaishoito on tietenkin konservatiivinen, mutta usein joudutaan tilanteeseen, jossa on harkittava operatiivisia toimia. Tietyissä tilanteissa ohitusleikkaus on selvästi ensisijainen vaihtoehto, koska se parantaa eloonjäämistä; näitä ovat vasemman päärungon stenoosi, proksimaalisen vasemman laskevan haaran monisuonitauti sekä kolmen suonen tauti systolisesti vajaatoimintaisessa sydämessä. Vastaavasti yhden suonen tautiin käytetään usein pallolaajennusta.

Ylävartaloa penetroivan vamman nestehoito

Houstonin kaupungissa asuu 2 miljoonaa amerikkalaista. Marraskuun 1989 ja joulukuun 1992 välisenä aikana 1 069 houstonilaista ampui tai puukotti toista houstonilaista ylävartaloon niin, että uhrin systolinen verenpaine oli alle 90 mmHg tämän saapuessa kaupungin ainoaan tämän alan vammoja hoitavaan keskussairaalaan.

Pienten keskosten koulumenestys

1980-luvun loppupuolelta alkaen on yhä pienempiä keskosia osattu hoitaa ja yhä suurempi osa näistä lapsista on päässyt kouluikään. Clevelandista peräisin olevassa tutkimuksessa on selvitetty, miten alle 750 g:n syntymäpainoiset keskoset ovat kouluikään päästyään selvinneet opintiellä, ja tätä on verrattu hieman suurempiin keksosiin (syntymäpaino 750-1 499 g) ja täysaikaisiin vastasyntyneisiin. Ryhmissä oli 61-68 lasta ja heidän neuropsykomotorisia taitojaan mitattiin lukuisilla asteikoilla (kaikkiaan yli 20 asteikkoa), joiden perusteella voitiin arvioida lasten kognitiivinen kyky, kielen omaksuminen, motorinen valmius, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, käyttäytyminen ja sosiaalinen valmius. Lapset olivat noin 7-vuotiaita, kun tutkimus tehtiin.