Uutta tietoa hedelmättömyyden yleisyydestä

Lapsettomuusongelmien on arveltu Suomessa viime aikoina yleistyneen. Arviot saavat tukea haastattelututkimuksesta, johon vastasi yli 4 000 suomalaisnaista, iältään 22-51-vuotiaita. Pitkittyneitä, yli vuoden kestäneitä raskaudenyrityksiä oli ollut 14 %:lla vastanneista, 9 %:lla ennen ensimmäisen lapsen syntymää. 1950-60-luvulla syntyneet naiset olivat kokeneet primaarista, ennen ensimmäisen lapsen syntymää ilmennyttä hedelmättömyyttä enemmän kuin 1938-49 syntyneet naiset. Lapsenteon siirtyminen myöhemmälle iälle selittää vain osan erosta: tulosten mukaan on ilmeistä, että kaikenikäisillä naisilla on nykyään raskaaksitulovaikeuksia enemmän kuin ennen.

Irma-Leena Notkola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 8/1995 Kommentteja

Kudosten hapensaanti vasoaktiivisten lääkkeiden käytön perusteena

Tavallisimmat tehohoidossa käytettävät vasoaktiiviset lääkkeet ovat sydämen pumppausvoimaa lisäävät ja verenpainetta nostavat sympatomimeettiset amiinit: adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, dobutamiini ja dopaeksamiini. Toinen vasoaktiivisten lääkkeiden ryhmä ovat verisuonia laajentavat lääkkeet, joista yleisimmin tehohoidossa käytetään nitroprussidia ja nitroglyseriiniä. Vasoaktiivisten lääkkeiden tarve ei vastoin perinteistä käsitystä ole suinkaan toivottoman tilanteen merkki. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että kriittisesti sairaiden potilaiden ennustetta kyetään merkittävästi parantamaan sydämen minuuttivirtausta lisäävällä inotrooppisella lääkityksellä. Tämä on todettu laajan kirurgian yhteydessä, septisessä sokissa, traumapotilailla sekä heterogeenisella ryhmällä kriittisesti sairaita potilaita. Parantuneen ennusteen katsotaan johtuvan siitä, että vasoaktiivinen hoito lisää koko elimistölle tarjolla olevan hapen määrää ja estää elinten toiminnalle haitallisen hapenpuutteen kehittymisen.

Esko Ruokonen, Juha Hartikainen, Jukka Takala

Papilloomavirusrokotteiden uudet näkymät

Ihmisen papilloomavirusta (HPV) tunnetaan nykyään yli 70 tyyppiä. Genitaalialueen kasvaimista löytyy lähinnä HPV16- ja HPV18-tyyppejä. Eri tyyppien vertailussa on saatu selville ominaisuuksia, joilla virus aiheuttaa pahanlaatuisen transformaation. Immunisoitumisen kasvainviruksia vastaan on osoitettu suojaavan syövältä. Olisiko siis mahdollista kehittää rokote kohdunkaulan syöpää ja muita papilloomaviruksen aiheuttamiksi epäiltyjä syöpätauteja vastaan?

Matti Lehtinen, Pirkko Heino, Tuula Lehtinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Ihopistokokeet allergian perusdiagnostiikassa Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen suositus

Ihopistokoe on esitietojen jälkeen hyvä tutkimus välittömän allergian selvittämisessä, koska se on turvallinen, teknisesti helppo ja tulokset ovat melko luotettavia. Perussarjan avulla voidaan arvioida atopiataipumusta. Tutkimus on usein lähtökohtana potilaan hoitoon vaikuttaviin selvityksiin ja se auttaa arvioimaan potilaan riskiä sairastua tietyssä ympäristössä, kuten ammatissa tai asepalveluksessa. Yksittäisten allergiatutkimusten kliininen merkitys on kuitenkin rajallinen, ja hoitavan lääkärin on aina arvioitava tulokset suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin.

Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Paula Kuusisto, Timo Reunala

Kriminaalipotilaiden hoito kunnallisessa sairaalassa

Kriminaalipotilaiden hoidosta on perinteisesti huolehtinut valtio omissa mielisairaaloissaan. Maksukäytäntöä on kuitenkin muutettu niin, että nyt kustannuksista vastaa sairaanhoitopiiri, johon potilaan kotikunta kuuluu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä asetti syksyllä 1992 tavoitteeksi, että valtion sairaaloiden käyttö vähennetään puoleen ottamalla kriminaalipotilaita hoidettavaksi TAYS:n psykiatrian klinikkaan perustettavalle osastolle. Kokemukset vuonna 1993 aloitetusta toiminnasta tukevat sosiaali- ja terveysministeriön uusia ohjeita, joiden mukaan kriminaalipotilaiden hoito on syytä keskittää vain harvoihin paikkoihin.

Heikki Suutala, Jukka Kuisma

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatu eräällä terveysasemalla

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatua selvitettiin helsinkiläisellä terveysasemalla. Tutkimusten ja niiden tulosten kirjaamisessa esiintyi puutteita. Myös itse hoitotavoitteiden asettaminen näytti olevan vaikeaa. Erityisesti miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino oli heikko, ja myös verenpaineseulonta näytti kohdistuvan muualle kuin verisuonisairauksien riskiryhmään, keski-ikäisiin miehiin.

Pirkko Kekki-Karppinen, Pertti Kekki

Kaupunkiterveyskeskuksen lähetekäytäntö

Terveyden- ja sairaanhoidon kustannusten kasvun syitä on etsitty mm. lähetekäytännöstä. Kuopiossa tarkasteltiin terveyskeskuslääkäreiden lähetekäytäntöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kahden viikon tutkimusjakson aikana yleislääkäreiden vastaanotoilla käyneistä noin 3 500 potilaasta 6,8 % ohjattiin lähetteillä erikoislääkärikonsultaatioihin. Noin puolet lähetteistä tehtiin sisätautien ja kirurgian erikoisaloille. Tavallisimmat lähettämisen syyt liittyvät maha- ja suolikanavan, verenkiertoelinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Yleislääkärikohtaisesti lähetefrekvenssi vaihteli välillä 0-17 %.

Pertti Lipponen, Lassi Siltavuori

Perhesuunnittelua vuoteen 2000 Kehittämishankkeen tavoitteet ja sisältö

STAKESissa toimivassa Perhesuunnittelu 2000 -kehittämishankkeessa arvioidaan perhesuunnittelupalvelujen tavoitteita ja sisältöjä ja perhesuunnittelukoulutuksen kehittämistarpeita. Keski-Suomen läänissä on lääninhallituksen johdolla kehitetty seksuaaliopetusta kouluissa ja perhesuunnittelupalveluja sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Perhesuunnittelupalvelujen tehtävänä on tukea ihmisten yksityisiä valintoja siten, että raskauden alkaminen on toivottua, suunniteltua, ja että se edistää perheen ja tulevan lapsen hyvinvointia. Terveydenhuollon kaikki ammatinharjoittajat tarvitsevat hoitosuhteissaan seksuaalineuvonnan ammattitaitoa, johon yhdistyy riittävä lääketieteellinen osaaminen hedelmällisyyden edistämisessä, raskauden ehkäisyssä ja keskeyttämishoidossa sekä seksitautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Matti Rimpelä, Maija Ritamo

Kuka saa haasteen?

Yhdysvalloissa vain 3 % lääkäreistä joutuu maksamaan peräti 85 % kaikista niistä korvausrahoista, jotka maksetaan potilaille heidän haastettuaan lääkärinsä oikeuteen. Mutta millä tavoin nämä valitusten kohteeksi joutuvat lääkärit eroavat kollegoistaan? Ovatko heidän lääkärintaitonsa muita huonommat, vai vetääkö heidän persoonallisuutensa kenties puoleensa rahanhimoisia valittajia? Asiaan on nyt saatu valaistusta.

Vähäelastinen pitkäaikaissidonta - säärihaavan tehohoitoa vähennetyllä henkilökuntapanoksella

Turvotusta estävä sidonta on laskimoperäisen säärihaavan keskeinen hoito, mutta sen toteutumisessa on usein toivomisen varaa. Kun kolmella turkulaisella terveysasemalla korvattiin runsaselastiset, yöksi poistettavat sidokset yötä päivää pidettävillä vähäelastisilla sidoksilla, hoitokäynnit vähenivät puoleen ja sääriturvotus väheni. Kahdenkymmenen potilaan keskimäärin vuoden kestäneistä säärihaavoista yhdeksän potilaan haavat paranivat pitkäaikaissidonnassa kolmen kuukauden kuluessa.

Kaisa Nissinen-Paatsamala, Christer Jansén

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1995 Kommentteja

Äkillinen hengenahdistus - haaste kliinikolle

Hengenahdistuskohtausta hoidettaessa on tärkeää tunnistaa oireen syy ja taustalla oleva sairaus, koska oikein suunnatuilla välittömillä toimenpiteillä voidaan usein vaikuttaa ratkaisevasti potilaan ennusteeseen. Hengenahdistuksen ja rintakivun samankaltaisuus sekä näitä oireita aiheuttavien syiden limittäisyys tulee myös tiedostaa. Tavallisimmat akuutin hengenahdistuksen aiheet ovat hengitysteihin joutuneen vierasesineen lisäksi astma, keuhkoödeema, keuhkoembolia, hyperventilaatio ja ilmarinta. Myös pitkään lievänä jatkunut dyspnea voi pahentua äkillisesti jonkin lisätekijän vaikutuksesta, joten sitäkin aiheuttavat sairaudet on näissä tilanteissa tarpeen tuntea.

Matti Rekiaro, Hannu Puolijoki

Masennuslääkkeet seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina

Seksuaalisten toimintojen häiriöt ovat tavallisia masennuslääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia. Niiden esiintymisestä ei ole tarkkoja tutkimuksia, mutta ne ovat ilmeisesti paljon yleisempiä kuin tähän asti on arveltu. Seksuaalisten toimintojen häiriintyminen vaikuttaa huomattavasti hoitomyöntyvyyteen ja elämänlaatuun. Näiden sivuvaikutusten tunnistaminen ja niistä keskusteleminen mahdollistaa kuitenkin usein tuloksellisen hoidon jatkumisen.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030