Geenivariaatiot varhaisessa valtimonkovettumistaudissa

Valtimonkovettumistaudin yleisesti tunnetut riskitekijät ovat korkea LDL-kolesterolipitoisuus, diabetes ja tupakointi. Perintötekijöillä on myös suuri vaikutus valtimonkovettumistaudin riskiin ja sen kulkuun. Geeneillä voi olla itsenäinen vaikutus riskiin tai ne voivat säädellä muiden riskitekijöiden vaikutuksia. Lisäksi riskitekijöillä ja geneettisillä ominaisuuksilla on yhteisvaikutuksia. Yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy geeneissä yleisesti. Yhden emäksen polymorfismi saattaa aiheuttaa muutoksen geenin rakenteessa tai sen toiminnassa, mikä voi ilmetä yksilöiden välisenä vaihteluna myös geenin aiheuttamassa valtimonkovettumistaudin riskissä tai sen ilmenemismuodossa.

Auni Collings

Mahalaukun motorisen toiminnan tutkiminen

Mahalaukun motorisen toiminnan häiriöitä voivat olla hidastunut mahalaukun tyhjeneminen (gastropareesi), heikentynyt aterian jälkeinen mahalaukun yläosan täyttyminen (funduksen relaksaatio) sekä häiriöt tyhjenemistä säätelevässä mahalaukun sähköisessä toiminnassa. Häiriöt voivat liittyä kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen tai munuaisten vajaatoimintaan tai olla toiminnallisten vatsavaivojen taustalla. Gastropareesiin liittyviä oireita voivat olla aterian jälkeiset ylävatsakivut, varhainen täyttymisen tunne, turvotus, pahoinvointi ja oksentelu. Diabeettisen gastropareesin taustalla on autonominen neuropatia.

Jari Punkkinen

Endokardiittiprofylaksian merkitys hammastoimenpiteissä vähenee

Hyvästä suuhygieniasta ja hammasterveydestä huolehtiminen on endokardiitin ehkäisyn kannalta selvästi tärkeämpää kuin hyvin laajamittainen antibioottiprofylaksia.

Juhani Airaksinen

Lieväoireisessa sepelvaltimotaudissa tärkeintä on hyvä lääkehoito

Kunnollinen lääkehoito ja pallolaajennus parantavat lieväoireista stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden elämänlaatua pitkällä tähtäimellä lähes yhtä paljon. Asiaa selvitettiin COURAGE-tutkimuksessa. Aiemmin samainen tutkimus osoitti, ettei pallolaajennus paranna stabiilin sepelvaltimotaudin ennustetta optimaaliseen lääkehoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikainen PPI-hoito voi altistaa hypomagnesemialle ja -kalsemialle

Omepratsolia pitkään käyttäneiden potilaiden magnesium- ja kalsiumtasot on hyvä tarkistaa. Tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että pitkäaikainen protonipumpun estäjälääkitys (PPI) voi tyhjentää magnesiumvarastot ilmeisesti selektiivisen magnesiumin imeytymishäiriön kautta. Vaikea hypomagnesemia estää lisäkilpirauhashormonin eritystä ja voi johtaa hypokalsemiaan.

Camilla Schalin-Jäntti

Hyvä vuorovaikutus tehostaa ajankäyttöä

Yhdysvaltalaistutkijat tarjoavat lääkärin aikapulan avuksi vuorovaikutustaitojen parantamista. Systemoidussa katsauksessa tutkijat löysivät aiheesta 9 alkuperäistutkimusta. Vaikka tutkimukset olivat heterogeenisia ja pääosin havainnoivia, niiden avulla voitiin luoda malli ajankäytön tehokkuuden parantamiseen. Viisi tässä esiteltyä ratkaisua rakennettiin vastaanoton peruselementtien ympärille.

Katariina Korkeila

Solunsalpaajista ei apua mesotelioomaan

Solunsalpaajahoidosta ei osoitettu hyötyä mesotelioomaa sairastavien potilaiden hoidossa. Tutkimuksessa mukana olleet 409 potilasta satunnaistettiin oireenmukaiseen hoitoon tai saamaan solunsalpaajahoitoa. Ensimmäinen hoitoryhmä sai mitomysiiniä, vinblastiinia ja sisplatiinia. Toinen hoitoryhmä sai vinorelbiiniä viikoittain.

Sirkku Jyrkkiö

Kannabis altistaa psykoosioireille

Kannabiksen käyttö voi altistaa psykoosia ennakoiville oireille. Suomalaisessa, runsaat 6 000 nuorta käsittävässä syntymäkohorttitutkimuksessa kartoitettiin 15-16-vuotiaiden kannabiksen käytön ja psykoosin ennakko-oireiden välistä yhteyttä. Nuorista 5,6 % oli käyttänyt kannabista vähintään kerran ja 0,9 % vähintään viisi kertaa. Yllättäen tytöt olivat käyttäneet kannabista useammin kuin pojat. Vähintään kerran kannabista käyttäneet raportoivat ennakko-oireita yli kaksi kertaa niin usein kuin ainetta käyttämättömät. Käyttökertojen ja ennakko-oireiden lukumäärien välillä oli lineaarinen annos-vastesuhde.

Raimo K. R. Salokangas

Onkolyyttiset adenovirukset syövän hoidossa - kliininen näkökulma

Levinneiden kiinteiden syöpäkasvaimien hoitoon tarvitaan uusia menetelmiä, sillä useimmiten ne eivät ole parannettavissa nykyisillä keinoilla. Onkolyyttiset virukset saattavat tehota kasvaimiin, jotka ovat vastustuskykyisiä muille hoidoille.

Maria Rajecki, Timo Joensuu, Akseli Hemminki

Astmatesti on yksinkertainen ja nopea apuväline lääkäreille ja hoitajille

Astman hoito on siirtynyt Astmaohjelman myötä yhä enemmän perusterveydenhuoltoon.

Heikki Ekroos, Sirkku Vilkman

Syökö se tarpeeksi?
Vauvan kasvun seuranta neuvolassa

Vauvan kasvun arviointi on haastava ja vaikea tehtävä.

Krista Korhonen

Everolimuusista vähäinen apu munuaissyöpään

Everolimuusi pidensi syövän etenemiseen kulunutta aikaa kahdella kuukaudella potilailla, jotka sairastivat levinnyttä munuaissyöpää. Elinaikaeroa tutkimuksessa ei kuitenkaan menetelmästä johtuen arvioitu.

Sirkku Jyrkkiö

Vulvodynian paikallishoidosta hyötyä

Kipukohtaan paikallisesti annosteltu 2-6-prosenttinen gabapentiinivoide on osoittautunut hyväksi vulvodynian hoidoksi. Voidetta annosteltiin kolmesti päivässä.

Pertti Kirkinen

Kuinka hoitaa miehen ulkogenitaalien elefanttitautia?

Miehen sukupuolielinten elenfantiaasi on länsimaissa harvinainen sairaus, joka on useimmille tuttu lähinnä oppikirjan kuvista. Peniksen ja skrotumin alueella oire on seurausta imuteiden tukoksesta.

Ossi Lindell

Puutteet sydäninfarktin kirjaamis-käytännöissä heikentävät rekisteritietojen luotettavuutta
Infarktipotilaiden hoitoajat, ennuste ja tietojen kirjaaminen

Uudet sydäninfarktin diagnostiikan hoitosuositukset ja DRG-pohjainen kuntalaskutus vaikuttavat sydäninfarktidiagnoosien hoitoilmoitusten kirjauskäytäntöihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millä tavoin ST-nousuinfarktien (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktien (NSTEMI) diagnostiikka ja erityisesti hoitoilmoitusten kirjaukset ovat toteutuneet HYKS:n Meilahden sairaalassa. Samalla tarkasteltiin STEMI- ja NSTEMI-potilaiden erityispiirteitä ja hoidon toteutumista.

Hasan Qadri, Otto Hartman, Markku S. Nieminen

Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut

Neuromuskulaarisairaudet johtuvat hankitusta tai usein perinnöllisestä toimintahäiriöstä lihas- tai hermokudoksessa.

Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari

Radiotaajuushoito nenän tukkoisuuden hoidossa

Limakalvoturvotuksesta johtuva nenän tukkoisuus on yleinen vaiva, jota hoidetaan yleensä lääkityksellä. Jos lääkkeistä ei ole riittävää apua, harkitaan kajoavampaa hoitoa, joka yleensä kohdistuu alakuorikkoon.

Maija Hytönen, Leif Bäck, Antti Malmivaara, Risto P. Roine

Toimipaikkakoulutus terveyskeskuksissa

Toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on parantaa organisaation yhteistä osaamista ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue pyrkii yhdessä terveyskeskusten kanssa parantamaan toimipaikkakoulutuksen laatua ja ohjaamaan koulutusta moniammatilliseen suuntaan. Tutkimuksessa selvitettiin toimipaikkakoulutuksen käytäntöjä.

Doris Holmberg-Marttila, Outi Vilppula, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Keski-ikäisten miesten työkyky ja elämänlaatu ovat yhteydessä toisiinsa

Tämän varhaiskuntoutujista ja poliiseista tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten suomalaisten miesten työkyky ja elämänlaatu näyttävät kulkevan käsi kädessä. Fyysinen kunto on myös yhteydessä työkykyyn ja elämänlaatuun, mutta harvat fyysisen kunnon testausmenetelmät näyttävät soveltuvan työkyvyn ja elämänlaadun mittaamiseen. Pääasiassa raskaassa teollisuudessa ja rakennusalalla työskenteleville varhaiskuntoutujille tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti kahden kilometrin kävelytestin ja yläraajojen 10 kilon painolla tehdyn toistotestin tulokset näyttivät olevan yhteydessä sekä työkykyyn että elämänlaatuun. Lisäksi poliiseille tehty 15-vuotisseurantatutkimus osoitti vatsalihastestin tuloksen ennustavan työkykyä.

Lars Sörensen

Aivojen rakenteen ja toiminnan muutokset voivat ennakoida dementiaa

Tässä väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että dementiaan sairastuvilla, lievistä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä aivojen harmaan aineen määrä oli vähentynyt erityisesti ohimo- ja päälaenlohkon rakenteissa jo keskimäärin 2,5 vuotta ennen kuin heillä voitiin todeta dementia. Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä lisäksi voimisti aivojen surkastumista aivojen otsa- ja päälaen lohkojen rakenteissa.

Anne Jauhiainen