Klinefelterin oireyhtymään liittyvä hypogonadismi

Klinefelterin oireyhtymä (KS) on tavallisin, mutta huomattavasti alidiagnostisoitu sukukromosomipoikkeavuus (1:600 mieheen).

Anne Wikström, Leo Dunkel

Asfyksiatapausten vähentäminen synnytysklinikan kehittämiskohteena

Vuosina 1987-2002 synnytysasfyksiasta johtuvien potilasvahinkokorvausten määrä ylitti TAYS:ssa merkitsevästi valtakunnallisen keskiarvon. Kuvaamme, miten tämä tieto hyödynnettiin klinikan toimintaa kehitettäessä.

Pertti Kirkinen, Jukka Uotila, Outi Palomäki, Eija Tomás

Pitkäänkin sairastaneet skitsofreniapotilaat hyötyvät ryhmäkuntoutuksesta

Ryhmissä toteutettava avohoitokuntoutus ja psykoedukaatio parantavat skitsofreniapotilaiden koettua toimintakykyä ja elämänlaatua. Ne soveltuvat erityisesti pitkään sairastaneille potilaille, joiden toipuminen on jäänyt vajaaksi.

Jorma Posio, Irene Keskihannu, Juha Veijola, Hannu Koponen

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja testien viitearvot iäkkäillä

Pätevätkö yleensä nuorten ja terveiden näytteistä määritetyt laboratoriotutkimusten viitevälit myös vanhemmissa ikäryhmissä? Jos iäkkään ihmisen tulos poikkeaa viitearvoista, pitääkö ryhtyä toimenpiteisiin? Mitä siitä seuraisi? Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kilpirauhasfunktiota iäkkäillä ihmisillä ja sukupuolihormoneja iäkkäillä miehillä.

Seija Eskelinen

Uutta tieto ihon rakkulataudeista

Kollageeni XVII on rakenneproteiini tyvikalvossa, joka liittää toisiinsa ihon kaksi kerrosta, orvaskeden ja verinahan. Väitöstutkimuksessa tutkittiin kollageeni XVII -proteiinia eräässä perinnöllisessä ihon rakkulataudissa, junktionaalisessa epidermolysis bullosassa sekä raskauden aikana esiintyvässä pemfigoidiryhmän ihosairaudessa raskauspemfigoidissa.

Laura Huilaja

Astmaa sairastavien ja terveiden varusmiesten hengitystieinfektiot ja kylmäaltistus

Tässä väitöstutkimuksessa kerättiin tietoa terveiden ja astmaa sairastavien nuorten miesten hengitystieinfektioista varusmiespalveluksen aikana. Tutkimukseen osallistui 892 varusmiestä kahdesta Kainuun Prikaatin saapumiserästä heinäkuussa 2004 ja tammikuussa 2005. Lääkärin toteama astma oli 224:llä osallistuneista.

Raija Juvonen

Miksi vain osa alkoholisteista saa maksakirroosin?

Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän tehokkuus vaikuttaa alttiuteen saada maksavaurio alkoholinkäytön seurauksena. Alkoholin aiheuttama maksavaurio alkaa maksan rasvoittumisesta ja etenee kirroosiin.

Igor Bykov

Tulehdusreaktion voimakkuuden säätelyyn osallistuvat mekanismit vaikeassa sepsiksessä

Vakavan yleisinfektion yhteydessä elimistössä käynnistyy yleistynyt tulehdusreaktio, jonka tehtävänä on ylläpitää immuunijärjestelmän tehokasta toimintaa. Tietyissä olosuhteissa tulehdusreaktio saattaa kuitenkin muodostua epätarkoituksellisen voimakkaaksi, ja liiallisen voimakas tulehdusvaste voi pitkittyessään johtaa elinjärjestelmien toiminnan heikkenemiseen sekä käynnistää monielinvaurion kehittymisen.

Pekka Loisa

Diabeteslääkkeillä eroa sepelvaltimotaudin etenemisen kannalta?

Tuoreen meta-analyysin perusteella pioglitatsoni vähentää sydäntapahtumia lähes viidenneksen, tosin vastapainoksi sydämen vajaatoiminta lisääntyy merkittävästi. Pienten tutkimusten perusteella pioglitatsoni näyttäisi vaikuttavan edullisesti kaulavaltimon seinämään ja sepelvaltimostenttien endotelisoitumiseen.

Juhani Airaksinen

Imikimodista ehkä apua vulvan syövän esiasteen hoitoon

Imikimodihoitoa esitetään ensisijaiseksi menetelmäksi vulvan intraepiteliaalisten kasvainmuutosten hoitamisessa. Tutkimuksesta tehty johtopäätös on kuitenkin rohkea, koska tutkimusjoukko oli pieni. Lisäksi tilanne kehittyi invasiiviseksi taudiksi lähes yhtä monella hoitoa saaneella kuin hoitamattomallakin potilaalla. Lisätutkimuksia tarvitaan ja tätä odottaessa paikallishoitoa saavia potilaita on seurattava huolellisesti.

Pertti Kirkinen

Virtsarakon T1G3-karsinooma - mitä tehdä?

Virtsarakon T1G3 -karsinoomapotilaista kolmasosalle ei primääridiagnoosin ja hoidon jälkeen kehity residiivejä. Toisella kolmanneksella taudin eteneminen johtaa radikaaliin kystektomiaan ja kolmas kolmannes kuolee tautiin hoitomuodosta riippumatta. Menestyksellisen konservatiivisen hoidon kulmakiviä ovat tuumorin täsmällinen primääriluokitus ja progression varhainen tunnistaminen.

Ossi Lindell

Selkäkipu, tarttuva tauti?

Saksassa tehty luonnollinen vaikute-altistuskoe osoittaa, että länsimainen tapa sairastaa selkää todellakin "tarttuu". Tutkijat toteavat, että medialla ja sen välittämällä kuvalla sairauskäyttäytymisestä, selkäkipujen yleisyydestä ja sosiaalisista normeista on todennäköisesti merkittävä rooli selkäkipujen leviämisessä alueille, joilla niitä ei aiemmin ole yleisesti sairastettu.

Katariina Korkeila

KRAS ennakoi suolistosyövässä lääkehoidon tehoa

Kalliin ja toksisen syövän hoidon ohjaamiseksi kaivataan kipeästi testejä, jotka olisivat prediktiivisiä eli hoidon tehoa ennakoivia. Yksi tällainen testi voisi olla kasvaimen KRAS-mutaatiostatuksen määrittäminen.

Sirkku Jyrkkiö

Syvät kaulainfektiot ja niiden hoito

Syvät kaulainfektiot ovat ryhmä harvinaisia, potentiaalisesti henkeä uhkaavia tiloja, joissa pään tai kaulan alueen paikalliset infektiot leviävät välikarsinaan tai ylöspäin kallon sisälle.

Kalle Aitasalo

Diabeettisten alaraajahaavaumien ylipainehappihoito Transkutaaninen happipaineen mittaus kliinisen päätöksenteon apuna

Alaraajahaavaumat ovat diabeteksen tavallisimpia ja vakavimpia komplikaatioita. Tällaisten haavaumien tärkeimmät syyt ovat neuropatia, iskemia ja pehmytkudosinfektio.

Juha Niinikoski, Tapani Rönnemaa, Minna Soinio, Hanna Laine, Matti Kaunisto, Erkki Kentala, Juha Perttilä

Pitkittyvän kivun tunnistaminen ja kuntouttava hoito ehkäisevät selkäkivun kroonistumista

Krooninen selkäkipu rajoittaa yksilön toiminta- ja työkykyä, kuormittaa terveyspalvelujärjestelmää ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Nora Hagelberg, Anna Valjakka

Palveluohjaus on käyttökelpoinen työmenetelmä psykiatriassa

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujärjestelmä on toimiva. Silti palvelujen ja tukien koordinoimisessa on todettu olevan puutteita eri ammattilaisten ja organisaatioiden kommunikointi- ja yhteistyövaikeuksien vuoksi. Näissä kohdissa palveluohjaus työmenetelmänä voi auttaa.

Aila Seppänen, Arja Mainio, Petteri Mankila, Jaakko Saloranta

Tapaturmatilastointi terveyskeskuksissa: tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta

Terveyskeskuksissa hoidetaan enemmän työtapaturmia sekä päiväkodeissa ja kouluissa sattuneita tapaturmia kuin erikoissairaanhoidossa. Kouvolan seudun tapaturmatilastointihankkeessa kerätään kansallista viitetietoa.

Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen

Ympäristö, atopia ja astma lapsuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin ympäristötekijöiden, ravitsemuksen ja infektioiden yhteyttä atopiaoireisiin. Ravinnon rasvojen vaikutusta atopiaan tutkittiin tapaus-verrokkiasetelmassa vertaamalla astmaatikkojen sekä heille valittujen verrokkien ruokavaliotietoja ja seerumin rasvahappoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kartoittavassa lasertutkimusaineistossa. Sairastettujen hengitystieinfektioiden yhteyttä allergioiden ja astman kehittymiseen (ns. hygieniahypoteesi) selvitettiin kyselytutkimuksella. Seurantakysely lähetettiin satunnaistettuun ja kontrolloituun infektioiden ehkäisytutkimukseen päiväkodissa vuosina 1991-92 osallistuneiden perheiden nuorille. Ekologisen väestöpohjaisen tutkimuksen avulla selvitettiin imeväisiän merkittävimmän hengitystiepatogeenin, RS-viruksen, vaikutusta myöhempään astmalääkkeiden ostoon. Astmalääkkeiden ostoa verrattiin RS-virukselle alle 6 kuukauden iässä altistuneiden ja altistumattomien lapsiryhmien välillä. Astman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten määriä verrattiin Oulun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden vastuualueella vuosina 1995-99. Näissä kahdessa sairaanhoitopiirissä tasapainossa olevan astman ylläpitohoidon hoitokäytännöt poikkesivat toisistaan.

Teija Dunder

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien vasteet rokoteantigeeneille

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin pahanlaatuinen verisairaus. Sitä sairastavat potilaat saavat herkästi infektioita. Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolemansyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.

Marjatta Sinisalo