Ihon T-solulymfooman geenitausta

Ihon T-solulymfoomat (cutaneous T-cell lymphoma, CTCL) ovat ryhmä imukudossyöpiä, joiden esiintyvyys on kasvussa erityisesti länsimaissa. Taudin syntymekanismit ovat suurelta osin tuntemattomat, diagnostiikka on vaikeaa ja siksi usein viivästynyttä eikä parantavaa hoitoa ole. Ihon T-solulymfooma ilmenee iho-oirein, vaikka syöpäsolut eivät ole iholla normaalisti esiintyviä soluja, vaan elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka ovat tuntemattomasta syystä vaeltaneet iholle. Syöpäsolut ovat kypsiä T-auttajasoluja (Th-soluja) ja ilmentävät tyypin 2 immuunivasteelle ominaisia sytokiineja. Kromosomaalinen epästabiilius on tautiryhmän keskeinen piirre. Potilailla on lisääntynyt riski sairastua myös muihin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään ja non-Hodgkin-lymfoomiin.

Sonja Hahtola

Silmänpohjan ikärappeuman taustalla muutama suuren riskin geeni

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Suomessa sitä esiintyy noin 40 prosentilla yli 70-vuotiaista. Se on silmän verkkokalvon tarkan näkemisen alueen sairaus, joka voi aiheuttaa näkökentän keskeiseen osaan laajan puutosalueen ja siten heikentää näkökykyä oleellisesti. Silmänpohjan ikärappeuman kiistattomia riskitekijöitä ovat ikä, perintötekijät ja tupakointi.

Sanna Seitsonen

Dyslipidemian esiintyvyys ja mahdolliset syyt elinsiirteen saaneilla lapsilla

Vuosittain keskimäärin 10-15 suomalaista lasta saa munuaissiirteen, 5 maksa- ja 5 sydänsiirteen edenneen munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Elinsiirteen saaneita lapsia on ollut Suomessa vuoden 2007 alkuun mennessä yli 300. Elintensiirtojen lyhytaikainen ennuste on erinomainen: yli 90 % lapsista selviytyy toimivan siirteen kanssa yli vuoden. Elinsiirteen saaneiden aikuisten pitkän ajan ennustetta huonontavat sydän- ja verisuonisairaudet. Veren rasva-arvojen poikkeavuudet (erityisesti korkea LDL-kolesterolitaso) on yksi keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

Arja Siirtola

Lumelääke vaikuttaa suoraan aivoihin

Lumelääke vaikuttaa suoraan potilaan aivoihin. Samat neurologiset järjestelmät regoivat silloin, kun potilas saa apua muista ei-farmakologisista interventioista, kuten lääkärin persoonasta, hänen tarjoamastaan tuesta tai tavasta kertoa lääkkeen vaikutuksista.

Raimo K. R. Salokangas

Rasvattomasta maidosta aknea?

Yhdysvaltalaistutkimus päästää pannasta pizzan kaltaiset rasvaiset ruoat aknen ainoina aiheuttajina. Sen sijaan tutkijat löysivät yhteyden rasvattoman maidon juomisen ja aknen väliltä. Vaikutus oli kuitenkin niin lievä, että maidon välttäminen ei varmasti riitä aknen hoidoksi, eikä aknen kanssa kamppaileville teineille voi tämän tutkimuksen perusteella suositella rasvattoman maidon välttämistä.

Sirkku Peltonen

Rintasyövän esiaste ahdistaa naista

Mammografiaseulonnat ovat vähentäneet rintasyöpäkuolleisuutta, mutta niiden avulla löytyvät rintasyövän esiasteet (DCIS) aiheuttavat potilaille merkittävää ahdistusta. Jopa joka kolmas nainen ajattelee DCIS:n kuuluvan korkean riskin tautiryhmään. Turhia pelkoja ja huolestuneisuutta voidaan toivottavasti hälventää asiallisella informaatiolla.

Sirkku Jyrkkiö

Kuukautisiin liittyviä vaivoja on noin joka kolmannella suomalaisnaisella

Tutkimuksessa selvitettiin 25-64-vuotiaiden suomalaisten naisten kuukautisvaivojen ja niihin liittyvän hoidon sekä hoidon tarpeen yleisyyttä.

Hanna Sareila, Sirkku Vuorma, Jani Raitanen, Riitta Luoto

Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen

Munasarjojen vajaatoiminta, POF (premature ovarian failure), tarkoittaa kuukautisten loppumista alle 40-vuotiaana. Näin tapahtuu noin yhdelle prosentille naisista.

Tarja Myntti, Aila Tiitinen

EKG:n iskemia-aste uhkaavan ST-nousuinfarktin yksilöllisessä vaaran arvioinnissa

Uhkaavan infarktivaurion laajuuden arvioiminen EKG:lla tautikohtauksen alkuvaiheessa on tärkeää, sillä juuri tässä vaiheessa voidaan hoidolla vielä vaikuttaa ratkaisevasti vaurion lopulliseen kokoon.

Kjell Nikus, Markku Eskola, Pekka Porela, Juhani Airaksinen

Kliinisen pienyksikön kehittäminen voi johtaa työhyvinvoinnin lisääntymiseen

Kehittämistyötä tekevissä ryhmissä opitaan toiminnan kehittämisestä samalla kun työtä tehdään. Tämä edellyttää kuitenkin reflektointia ja oppimisen tekemistä näkyväksi.

Tuuli Nikkarinen

Hätäkutsumenettely on toimiva vaihtoehto jatkuvalle neurologipäivystykselle

Aivoinfarktin liuotushoidon toteuttamiseksi myös virka-ajan ulkopuolella Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä on otettu käyttöön neurologien hätäkutsumenettely. Ensi kokemukset osoittavat käytännön toimivaksi.

Laura Kupila, Liisa Luostarinen

Sikiön kasvun hidastuminen ennakoi nuoruusiän masennusta

Sikiön kasvun viivästyminen altistaa aikuisiän masennukselle. Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että syntymäpainoa olennaisempaa on syntymäpainon ja raskauden keston välinen epäsuhta. Tutkijat päättelevät, että aikuisiän mielenterveyttä voivat heikentää samat tekijät, jotka heikentävät sikiön kehittymistä raskauden aikana.

Raimo K. R. Salokangas

Uusi menetelmä nopeuttaa aktiivisen B₁₂-vitamiinin määrittämistä

Aktiivisen B12-vitamiinin määrittämiseksi luotu uusi menetelmä tuo vitamiinipuutoksen määrityksen käytännön lääkärintyöhön. Menetelmä perustuu seerumi- tai plasmanäytteen holotranskobalamiinin tunnistukseen kahta monoklonaalista vasta-ainetta käyttäen. Toisin kuin edeltäjänsä, tämä menetelmä on automatisoituna nopea, se mahdollistaa suurienkin näytemäärien analysoimisen kerralla ja siten sen hinta on edullinen. Menetelmän herkkyys, spesifisyys ja toistettavuus ovat hyvät.

Annukka Pajupiia Aarnisalo

Moniulotteiset interventiot tukevat vanhuksen toimintakykyä

Moniulotteisilla vanhuksen toimintakykyä tukevilla interventioilla on myönteistä vaikutusta toimintakykyyn. Ne vähentävät laitos- ja sairaalahoidon riskiä sekä kaatumisia, mutta eivät kuolemanvaaraa. Laitoshoidon vähentämisen mahdollisuuksia on tutkittu jo useiden vuosikymmenten ajan.

Kaisu Pitkälä

Miten märkänäppylä syntyy?

Vaikka akne on yleinen ihotauti, sen ilmentymien luonnollista taudinkulkua ei ole selvitetty. Digikuvausta hyödyntäneessä tutkimuksessa todettiin nyt, että tavallinen mustapää eli komedo edelsi tulehduksellisia muutoksia noin puolessa tapauksista.

Sirkku Peltonen

Bevasitsumabista ei merkittävää lisähyötyä levinneen rintasyövän hoidossa

Verisuonikasvutekijän vasta-aine bevasitsumabi ei valitettavasti näytä tuovan merkittävää lisähyötyä rintasyövän hoitoon. Asiaa selvitettiin tutkimuksessa, jossa 722 levinnyttä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin saamaan joko paklitakselia tai paklitakselia ja bevasitsumabia ensilinjan hoitona. Bevasitsumabia saaneilla potilailla aika taudin etenemiseen oli pidempi (11,8 kk vs. 5,9 kk), mutta elossaolossa ei ollut eroa (26,7 kk vs. 25,2 kk). Bevasitsumabi aiheuttaa osalle potilaista päänsärkyä, verenpaineen nousua, proteinuriaa ja aivoverenkierron häiriöitä, mutta elämänlaadussa ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä.

Sirkku Jyrkkiö

Laparoskopian simulaattoriharjoittelu on tehokasta

Simulaattorien käyttö kirurgien kouluttamisessa on kannattavaa. Jo aiemmin simulaatioharjoittelun on osoitettu parantavan teknistä suoriutumista laparoskooppisissa toimenpiteissä, mutta simulaation vaikutusta oppimiskäyrän kestoon ei ole tutkittu.

Tom Scheinin

FINRISKI-tutkimus:
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan riskitekijöiden muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2007 ja riskitekijöiden laskun merkitys sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemiseen.

Erkki Vartiainen, Markku Peltonen, Tiina Laatikainen, Jouko Sundvall, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Pekka Puska

Suun limakalvomuutosten tutkiminen ja hoito

Suun limakalvojen tutkiminen on tärkeä osa suun tarkastusta. Suun limakalvot tulisi tutkia säännöllisesti ja systemaattisesti kaikilta potilailta, vaikka heillä ei olisi enää omia hampaita jäljellä.

Jaana Willberg, Lilli Wideman, Stina Syrjänen

Aiheuttaako lasten univaje psyykkisiä oireita?

Lasten keskimääräinen yöunen pituus on lyhenemässä, mikä on merkittävä kansanterveydellinenkin ongelma.

E. Juulia Paavonen, Tarja Stenberg, Taina Nieminen-von Wendt, Lennart von Wendt, Fredrik Almqvist, Eeva T. Aronen