Pääkirjoitus, tiede Suom Lääkäril 2024;79:e42564, www.laakarilehti.fi/e42564

Lyhytinterventioita ja psykoterapiaa ei pidä asettaa vastakkain

Jan-Henry StenbergSampo SarvasmaaHannamari Heino

Terapiatakuu on tärkeä askel kohti hoidon nopeaa saavutettavuutta. Aiheeseen liittyvä keskustelu kuitenkin heijastaa toisinaan mustavalkoisia käsityksiä siitä, mikä on "oikeaa" hoitoa mihinkin.

Vastakkainasettelu on tarpeeton hoitojärjestelmän kehittämisen kannalta. Lyhytinterventiot eli lyhytterapiat sekä psykoterapia eivät ole vastakohtia vaan erilaisiin tarpeisiin soveltuvia hoitomuotoja.

Lyhytinterventiot ovat rajattuihin oirekokonaisuuksiin suunniteltuja täsmähoitoja. Ne perustuvat menetelmäkeskeisiin toimenpiteisiin, joita sovelletaan systemaattisesti tiettyyn häiriöön.

Lyhytinterventio on usein manualisoitu ja etenee rakenteensa mukaisesti melko tasalaatuisesti riippumatta toteuttajasta. Osa niistä voidaan digitalisoida hoidon tehon pysyessä samana (1,2).

Lyhytinterventio voi tuoda nopean helpotuksen rajatuista ahdistus- tai masennusoireista kärsivälle potilaalle. Monimutkaisiin oirekuviin nämä hoidot sopivat heikommin.

Psykoterapia on kokonaisvaltaisempi ja yksilöllisempi hoitomuoto, jossa psykoterapeutti jatkuvasti räätälöi työskentelytapaansa potilaan tarpeiden mukaan. Hoito etenee prosessina, jossa päivittyvä tapausjäsennys lisää ymmärrystä oireista ja taustatekijöistä. Tavoitteiden määrittelyä tarkennetaan yhdessä potilaan kanssa läpi hoidon.

Psykoterapia sopii monimutkaisempiin oirekokonaisuuksiin ja silloin, kun häiriön hoito edellyttää pitkäkestoisten mielen haavoittuvuuksien muutosta tai kun tarvitaan pitkäaikaisempaa mielenterveyden häiriöiden kuntoutusta (3,4).

Yhteistyösuhteen merkitys erottaa keskeisesti hoitoja: lyhytinterventio ei edellytä yhtä syvää yhteistyösuhdetta kuin psykoterapia. Tämä voi olla eduksi potilaille, joille intensiivinen vuorovaikutussuhde ei ole hoidossa tarpeen.

Psykoterapiassa luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutusilmiöiden äärellä työskentely syventävät ja laajentavat hoitoa (5). Tämä tekee psykoterapiasta suositeltavan valinnan silloin, kun vaikeudet liittyvät potilaan tapaan olla suhteessa toisiin.

Eroa on myös hoitojen laajuudessa ja ammattilaisen koulutustarpeessa. Lyhytinterventioita voidaan kouluttaa laajasti ja helpommin kuin psykoterapiaa, joka on syvempää muutosprosessien hallintaa vaativa prosessi. Jälkimmäistä voivatkin Suomessa tuottaa vain koulutetut, Valviran hyväksymät ja valvomat psykoterapeutit.

Hoitojärjestelmän kehittämisessä meidän tulisi välttää mustavalkoista ajattelua, jossa yksi hoitomuoto korvaisi toisen.

Lyhytinterventioille on tarvetta etenkin perusterveydenhuollossa, jossa on tähän asti ollut pulaa toimivista hoidoista lievempiin mielenterveyden pulmiin. Lyhyillä ja pitkillä psykoterapioilla puolestaan on keskeinen tehtävä vaikeahoitoisempiin ongelmiin vastaamisessa (6).

Potilaiden tarpeet vaihtelevat suuresti riippuen valmiuksista, motivaatiosta ja vaikeuksien luonteesta. Lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tunnistaa nämä erot ja ohjata potilaat asianmukaiseen hoitoon yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Terapiatakuu voi parhaimmillaan tarjota potilaille optimaalisen hoitoonpääsyn, kun sen piiriin hyväksytään sekä psykoterapiaa että lyhytinterventioiden kaltaisia täsmähoitoja.

Samalla on varmistettava, että kaikkien hoitojen tehoa seurataan laaturekisterien avulla ja että saadaan lisää hoitojärjestelmässämme tutkittua tietoa niiden vaikuttavuudesta. Selvää on, että annettavien hoitojen tulee perustua tutkimusnäyttöön.

Kirjoittajat

Jan-Henry Stenberg linjajohtaja Hus Psykiatria

Sampo Sarvasmaa psykologi Hus Psykiatria

Hannamari Heino psykologi Hus Psykiatria


Sidonnaisuudet

Jan-Henry Stenberg: Johtokunnan/hallituksen jäsenyys (Brightlife oy: hallitustyö), työsuhde (Hus-yhtymä: linjajohtaja alkaen 2016, psykologin toimi).

Sampo Sarvasmaa: Työsuhde (Hus-yhtymä: psykologin toimi alkaen 2011), luentopalkkiot (Suomen Psykiatriyhdistys, Helsingin yliopisto).

Hannamari Heino: Työsuhde (Hus-yhtymä: psykologin toimi alkaen 2009, johtava psykologi alkaen 2019), luentopalkkiot (Suomen dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys ry, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä / Pohjois-Savon hyvinvointialue, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä).


Kirjallisuutta
1
Lattie EG, Stiles-Shields C, Graham AK. An overview of and recommendations for more accessible digital mental health services. Nat Rev Psychol 2022;1–14.
2
Kambeitz-Ilankovic L, Rzayeva U, Völkel L ym. A systematic review of digital and face-to-face cognitive behavioral therapy for depression. NPJ Digit Med 2022;5:144. doi.org/10.1038/s41746-022-00677-8
3
Leichsenring F, Rabung S. Long-term psychodynamic psychotherapy in complex mental disorders: update of a meta-analysis. Focus 2014;12:336–46. doi.org/10.1176/appi.focus.12.3.336
4
Dimaggio G, Semerari A, Carcione A, Nicolò G, Procacci M. Psychotherapy of personality disorders: metacognition, states of mind and interpersonal cycles. 1. painos. Lontoo & New York: Routledge 2015.
5
Norcross J, Lambert M. Psychotherapy relationships that work III. Psychother 2018;55:303–15.
6
Holmes A, Chang YP. Effect of mental health collaborative care models on primary care provider outcomes: an integrative review. Fam Pract 2022;39:964–70. doi.org/10.1093/fampra/cmac026
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030