Pääkirjoitus, tiede Suom Lääkäril 2023;78:e35377, www.laakarilehti.fi/e35377

Perinataaliajan mielenterveysongelmien hoitopolut kuntoon

Tiina Riekki

Perinataalipsykiatria on uudehko integratiivinen tieteenala, joka paneutuu erityisesti vanhempien odotus- ja vauva-ajan eli perinataaliajan psyykkisiin prosesseihin ja syntyvän lapsen mielenterveyteen (1). Psykiatristen sairauksien lisäksi se kattaa myös synnytyspelon, perinataaliajan traumaperäiset oireet, päihdeongelmat ja menetykset, varhaisen vuorovaikutuksen haasteet sekä lapsettomuuteen ja sen hoitoihin liittyvät mielenterveyden ongelmat (2).

Perinataaliajan mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja niillä on kauaskantoisia vaikutuksia koko perheen hyvinvointiin (1). Lapsen varhaiskehityksen aikana esiintyneet vanhempien mielenterveysongelmat, varhaisen vuorovaikutuksen haasteet ja lapsuuden haitalliset kokemukset lisäävät lasten psykiatrisen sairastavuuden riskiä (1,3,4).

Perinataaliajan depressiota tutkiva konsortio on katsauksessaan selvittänyt eurooppalaisia raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen masennuksen kliinisiä hoitosuosituksia (5). Kirjallisuuskatsauksen lisäksi tutkijat ottivat yhteyttä alan asiantuntijoihin ja ammattilaisjärjestöihin löytääkseen suosituksia, joita ei ole julkaistu kansainvälisissä tietokannoissa.

Katsauksessa löydettiin 14 hoitosuositusta 11 maasta 10 kielellä. Viisi suositusta saavutti riittävän laatutason (AGREE-II-menetelmä). Kaikissa suosituksissa käsiteltiin perinataaliajan depression lääkehoitoa, mutta parhaan laatutason suosituksissa ohjeistettiin myös esimerkiksi perinataalidepression ehkäisystä, seulonnasta, diagnosoinnista, lääkkeettömistä hoitomuodoista ja psykoedukaatiosta.

Suomalainen depression Käypä hoito -suositus (6) ylsi viiden parhaaksi arvioidun suosituksen joukkoon. Siinä ohjeistetaan raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen masennuksen ehkäisystä, seulonnasta, lääkehoidosta ja psykoterapiasta. Eurooppalaisessa vertailussa sen voidaan katsoa huomioivan esimerkillisesti perinataaliajan masennuksen erityispiirteet.

Lue myös

Perinataaliajan depression seulontaa suositellaan (5), mutta seulonnan on myös johdettava hoitoonohjaukseen ja tehokkaisiin interventioihin, jotta siltä voidaan odottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suomessa Käypä hoito -suositusten lisäksi neuvolatyöntekijöille suunnattu Neuko-tietokanta ohjeistaa perinataaliajan depression ja ahdistuneisuuden seulonnasta, tunnistamisesta ja hoidosta (7).

Perinataaliajan erityisyyden huomioiminen suomalaisissa hoitosuosituksissa on erinomainen kehityssuunta. Hyvinkään kirjoitetut suositukset eivät silti takaa näyttöön perustuvien hoitomenetelmien siirtymistä käytännön työhön, elleivät ne tule työntekijöiden tietoisuuteen ja käyttöön.

Tarvitsemme siis informatiivisia hoitosuosituksia, moniammatillista yhteistyötä rakentavia hoitopolkuja, vahvaa johtamista ja ammatillista koulutusta. Siten voimme tunnistaa ja hoitaa perinataaliajan mielenterveyden ongelmat sekä ehkäistä niiden vaikutuksia seuraavaan sukupolveen. Tällainen hoitojärjestelmä tuottaa yhteiskunnalle säästöjä (8).

WHO on hiljattain antanut perinataaliajan mielenterveyden hoitopolkujen rakentamisesta (2) ja lapsuuden haitallisten kokemusten torjumisesta suosituksensa (9), ja niitä voidaan hyödyntää myös suomalaisten hoitomallien suunnittelemisessa. Lääkärien käytännön osaamista voisi vahvistaa myös suunnitteilla oleva perinataalimielenterveyden erityispätevyyskoulutus.

Kirjoittaja

Tiina Riekki LT, tutkijatohtori, Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö psykiatriaan erikoistuva lääkäri, Hyvinvointialue Pohde


Sidonnaisuudet

Tiina Riekki: Apurahat (MRC Oulu, Iso-Mällisen säätiö), Suomen Perinataalimielenterveys ry hall pj, Nordic Marcé Society hall, Suomen Psykiatriyhdistys tutkijajaos.


Kirjallisuutta
1
Howard LM, Khalifeh H. Perinatal mental health: a review of progress and challenges. World Psychiatry 2020;19(3):313–27. doi: 10.1002/wps.20769
2
Guide for integration of perinatal mental health in maternal and child health services. Geneva: World Health Organization 2022. https://www.who.int/publications/i/item/9789240057142
3
Stein A, Pearson RM, Goodman SH ym. Effects of perinatal mental disorders on the fetus and child. Lancet 2014;384:1800–19. doi: 10.1016/S0140-6736(14)61277-0
4
Suarez A. Associations between prenatal and early life stress and physical and mental health outcomes in prospective pregnancy and birth cohorts of children, adolescents and older adults: the role of epigenetics and genetics. Helsingin yliopisto 2022. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/323354.
5
Motrico E, Moreno-Peral P, Uriko K ym. Clinical practice guidelines with recommendations for peripartum depression: A European systematic review. Acta Psychiatr Scand 2022;146(4):325–39. doi: 10.1111/acps.13478
6
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus 29.6.2022. www.kaypahoito.fi
7
Hyytinen P, Saisto T, Riekki T. Raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuksen hoito. NEUKO-tietokanta 20.1.2022. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00085?db=188533&toc=1112236_bc.
8
Bauer A, Knapp M, Parsonage M. Lifetime costs of perinatal anxiety and depression. J Affect Disord 2016;192:83–90. doi: 10.1016/j.jad.2015.12.005
9
Bellis M, Wood S, Hughes K ym. Tackling adverse childhood experiences (ACEs) - State of the Art and Options for Action. Public Health Wales NHS Trust 2023.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat