Varmista näytteiden otto elintarvikevälitteistä norovirusepidemiaa epäiltäessä

- Norovirus on yleisin elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Tartunnan saanut erittää virusta jopa useiden viikkojen ajan, vaikka oireita ei ilmenisi tai ne olisivat hävinneet.

Emmi Sarvikivi, Teija Korhonen, Taina Niskanen, Leena Maunula, Maija Lappalainen, Markku Kuusi, Merja Roivainen

Myönteiset kokemukset rohkaisevat osasairaus-päivärahan käyttöön

Osasairauspäiväraha otettiin käyttöön Suomessa vuoden 2007 alussa. Toistaiseksi etuutta on käytetty selvästi ennakoitua vähemmän. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa yleiskuva osasairauspäivärahaa vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla saaneista henkilöistä, selvittää järjestelmän toimivuutta heidän näkökulmastaan ja kartoittaa sitä, missä määrin he ovat kyenneet palaamaan kokoaikaiseen ansiotyöhön osasairauspäivärahakauden jälkeen.

Johanna Kausto, Lauri Virta, Kari-Pekka Martimo, Eira Viikari-Juntura

Herkät troponiinitestit nopeuttavat infarktin diagnostiikkaa

Uusien, aikaisempaa herkempien sydänlihasvauriota osoittavien troponiini I -testien käyttö nopeuttaa ja tarkentaa sydäninfarktin diagnostiikkaa. Herkkien troponiinitestien tarkkuus oli väitöstutkimuksen mukaan parempi kuin ensimmäisen sukupolven troponiini I -testin ja muiden merkkiaineiden, kuten myoglobiinin ja H-FABP:n. Tulokset perustuivat sairaalan ensiapuun hakeutuneiden 531 rintakipupotilaan aineistoon.

Tuomo Ilva

Tavallisimmat tulehduskipulääkkeet tehokkaita lapsille

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten tavallisimmin käytetyt tulehduskipulääkkeet kulkeutuvat lasten keskushermostoon.

Elina Kumpulainen

Lonkan tekonivelleikkaukset Suomessa

Väitöstutkimuksessa arvioitiin lonkan tekonivelten pysyvyyttä 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla suomalaisilla väestöpohjaisesti Suomen Endoproteesirekisterin perusteella sekä lonkan tekonivelleikkausten määrää suhteessa väestöön eri alueilla Suomessa ja sairaalakohtaisten leikkausmäärien vaikutusta hoitoaikaan, kustannuksiin ja komplikaatioihin.

Keijo Mäkelä

D-vitamiinilisä tärkeä liikunta- ja kehitysvammaisille

Väitöstutkimuksen mukaan 60 % liikuntavammaisista lapsista ja 77 % kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsi D-vitamiinivajeesta. D-vitamiinitasoa voidaan turvallisesti nostaa antamalla suun kautta vähintään 800 KY (20 µg) D3-vitamiinia päivässä. Liikuntavammaisilla lapsilla luita kuormittavan liikunnan vähäisyys tai puute on riskitekijä osteoporoosille. Osasyynä luiden haurastumiselle voidaan pitää myös liian vähäistä D-vitamiinin saantia.

Päivi Kilpinen-Loisa

Kroonisen alaraajaiskemian kajoava hoito

Krooninen alaraajaiskemia on vahva viite yleisestä valtimonkovettumistaudista, ja potilailla on suurentunut sydänperäisen kuoleman riski, joka heijastuu myös komplikaatioalttiuteen hoidettaessa jalkojen valtimoverenkiertohäiriöitä. Väestön vanhenemisen myötä hoidon tarve lisääntyy, ja siksi on tärkeää arvioida alaraajaiskemian kajoavien hoitojen (kirurgia ja suonensisäinen hoito) etuja, hoitotuloksia ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jyrki Virkkunen

Niska- ja selkäkivut vaivaavat jo nuorena

Niska-, hartia- tai alaselkäkipu on yleinen vaiva, mutta sen tarkka syy jää kuitenkin usein epäselväksi. Nämä kivut ovat harvinaisia lapsuudessa, mutta ne yleistyvät teini-iässä ja aiheuttavat aikuisuudessa paljon työkyvyttömyyttä. Kipujen riskitekijöitä tulisikin tutkia nuoruudessa, jotta niihin päästäisiin vaikuttamaan ajoissa.

Juha Auvinen

Oraaliset MS-lääkkeet tulevat

Ensimmäiset suun kautta annosteltavat immunomodulatiiviset MS-lääkkeet ovat nyt tulossa kliiniseen käyttöön.

Jaana Suhonen

Huomioi eturauhasyöpäpotilaan trombiriski

Eturauhassyövän takia hormonaalista hoitoa saavalla miehellä on kaksinkertainen riski saada laskimoveritulppa tai keuhkoembolia. Arteriapuolen trombiriskiä syöpä tai sen hoito ei lisää.

Sirkku Jyrkkiö

Milloin elektiivinen sigmaresektio divertikkelitaudissa?

Divertikkelitaudin elektiivisen leikkaushoidon kriteereitä on tarkistettu. Uusissa suosituksissa leikkausindikaatioina pidetään sigman striktuuraa, fisteleitä, toistuvia divertikkelivuotoja tai jatkuvaa vaivaa toistuvista divertikuliiteista.

Anne Juuti

Seksi maistuu vanhallekin - terveenä

Huonoksi koettu terveys vähentää edessä olevien seksuaalisesti aktiivisten vuosien määrää, etenkin miehillä. Olisiko tässä uusi kannustin paremman terveyden ylläpitämiseksi?

Katariina Korkeila

Bupropionia myös skitsofreniapotilaille

Bubropioni soveltuu tupakoinnin lopettamisen tukemiseen myös skitsofreniapotilaille. Koska bubropioni voi häiritä psykoosilääkkeiden metaboliaa ja aktivoida dopaminergistä järjestelmää, sitä ei ole hoitosuosituksissa suositeltu käytettäväksi skitsofreniapotilaille.

Raimo K. R. Salokangas

PCA3-geenitesti eturauhassyövän diagnostiikassa

HALO-suositus: SLL402010-3225.pdf

Kimmo Taari, Kristina Hotakainen, Maija Saijonkari, Riitta Grahn, Jaana Leipälä

Maha-suolikanavan tähystyksiin liittyvien vuoto- ja tukosriskien hallinta

- Maha-suolikanavan tähystyksellä selvitetään potilaan suolisto-oireiden syitä.

Markku Peräaho, Martti Färkkilä, Markku Heikkinen, Rauli Leino, Seppo Niemelä, Pekka Collin

Lasten nivus- ja kivesalueen sairaudet

- Nivusalueen ja kivesten ongelmat ovat lapsilla yleisiä. Noin 2 %:lle pojista tehdään leikkaus laskeutumattoman kiveksen takia, ja saman verran nivustyrän tai hydroseelen takia.

Seppo Taskinen, Päivi Salminen

Diagnoosien kirjaamisessa puutteita perusterveydenhuollossa

Jotta perusterveydenhuollon toimintaa voidaan seurata ja kehittää, toiminnan sisältö pitää kuvata. Siksi lääkärien ja hoitajien on kirjattava strukturoidusti jokaisen potilaskäynnin/-kontaktin syy sekä mahdolliset toimenpiteet ja tutkimukset. On tärkeää, että käyntisyyn määrittää terveydenhuollon ammattilainen, ei potilas.

Liisa Klemola, Eeva Ketola, Martti Virtanen, Ilkka Vohlonen

Tiedonkäsittely näköalueiden hierarkian alemmilla tasoilla

Näkötietoa käsitellään aivokuorella usealla toiminnallisesti erilaisella alueella, jotka voidaan järjestää hierarkkisesti hermosolujen välisten yhteyksien mukaan. Näkötiedon osa-alueita käsitellään osittain rinnakkain, osittain tiedon käsittely etenee hierarkkisessa järjestyksessä alempien näköalueiden pelkistetyistä aina ylempien alueiden monimutkaisempiin ärsykkeisiin.

Linda Stenbacka

Migreenillä on yhteyksiä useisiin sairauksiin

Yli kymmenesosan suomalaisista arvioidaan kärsivän migreenistä vähintään jossain vaiheessa elämää. Mittavasta tutkimustyöstä huolimatta migreenin syntymekanismien ja genetiikan keskeiset kysymykset ovat pitkälle ratkaisematta.

Ville Artto

Tehohoitopotilailla on aivolisäkeperäisiä hormonihäiriöitä

Stressihormoni kortisolin eritystä säätelee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vuorovaikutus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sepsis voi muuttaa potilaan kortisolivastetta haitallisesti. Muuntunut kortisolivaste voi heikentää potilaan terveydentilaa tai jopa kasvattaa kuoleman vaaraa. Kortisolin tekniseen mittaukseen tehohoitopotilaalta liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Hormonipitoisuuksien viitearvot on määritelty sellaisille potilaille, jotka eivät ole tehohoidossa ja joilla ei ole useita samanaikaisia hormonitasapainoon liittyviä sairauksia. Lisäksi tehohoidossa käytetään monia lääkeaineita, jotka vaikuttavat veren kortisolipitoisuuksiin.

Stepani Bendel