Miten suhtautua kiveksen mikrolitiaasiin

Kives on herkkä elin, ja kaikki hiukankin normaalista poikkeava siinä vaikuttaa epäilyttävältä ja voi aiheuttaa varsinkin nuorille potilaille syövän pelon. Kiveksen mikrolitiaasi on harvinainen, kaikututkimuksella todettava tila. Sille ovat tunnusomaisia 2-3 mm:n kokoiset multippelit runsaskaikuiset, useimmiten tasaisesti kudokseen jakautuneet ja usein molemminpuoliset muutokset, jotka eivät jätä kaikuvarjoa. Ilmiön esiintymistiheydeksi oireisilla potilailla on arvioitu 0,6-2 %, oireettomien luvusta ei ole tietoa. Histologisesti mikrokivet koostuvat siementiehyen sisäisestä solujätekasautumasta, jolla on kalkkeutunut ydin. Tila on yhdistetty sekä kivessyöpään että joukkoon hyvänlaatuisia kivessairauksia. Retrospektiivisessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voidaanko mikrolitiaasia pitää kivessyövän esiasteena.

Ossi Lindell
Lehti 9: Lääketieteen maailmasta 9/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Nasaali-CPAP parantaa keuhkoverenkierron dynamiikkaa

Päiväaikainen keuhkoverenpaineen nousu on tavallista obstruktiivista uniapneaa sairastavilla. Australialaiset tutkivat sydämen kaikututkimuksella 20 apneapotilasta (apneaindeksi tasoa 49) ennen nCPAP-hoitoa sekä yhden ja neljän kuukauden hoidon jälkeen. Potilailla oli normaalit ventilaatiofunktiot, eikä sydänsairauksia tai systeemistä hypertoniaa (!!) esiintynyt. Selvitys tehtiin johtamalla hengitykseen lisähappea joko 11, 21 tai 50 % sekä lisäämällä keuhkoverenkierron virtausta dobutamiinilla (10, 20 tai 30 myyg/kg/min). Hoito johti keuhkovaltimopaineen ja vastuksen laskuun. Vaste oli paras potilailla, joilla oli ennen hoitoa selvästi korkea keuhkoverenpaine. Myös diastolinen systeeminen verenpaine laski. Muutokset eivät johtuneet vasemman kammion diastolisen funktion paranemisesta tai valtimohapetuksen korjaantumisesta. nCPAP-hoidon vaikutus voi johtua endoteelifunktion korjaantumisesta.

Hannu Puolijoki
Lehti 9: Lääketieteen maailmasta 9/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Pakko-oireiset lapset harvoin hoidossa

Pakko-oireinen häiriö on lapsilla ja nuorilla varsin harvinainen. Sen esiintyvyys 5-15-vuotiailla on englantilaisen tutkimuksen mukaan 0,25 %, kuitenkin siten, että häiriö yleis- tyy murrosikää lähestyttäessä 0,6 %:iin. Pakko-oireiseen häiriöön liittyi vaikea-asteisia toimintahäiriöitä, mutta silti vain kolmannes potilaista oli jossain vaiheessa ollut yhteydessä yleislääkäriin ja vain runsas kymmenesosa lastenpsykiatriin. Vaikka pakko-oireiseen häiriöön on vaikuttavia hoitomenetelmiä, niitä käytetään varsin harvoin. Miten mahtaa olla Suomessa?

Raimo Kr Salokangas
Lehti 9: Lääketieteen maailmasta 9/2002 Kommentteja

Mikrobiologiset pikatestit kliinisessä potilastyössä - haittaa vai hyötyä?

Infektiotautien nopea diagnoosi on etu mm. mikrolääkebihoitopäätöksiä tehtäessä. Erityisesti terveyskeskuksissa on painetta pikatestien käyttöön, ja niitä on entistä enemmän tarjolla. Valitettavasti käytännön työssä pikatestien toimivuus ja luotettavuus ovat usein osoittautuneet heikoiksi. Tuloksemme myyräkuumediagnostiikkaan tarkoitetun pikatestin toimivuudesta muistuttavat jälleen siitä, kuinka tärkeitä ovat rutiinidiagnostiikassa tehdyt käyttöönottotutkimukset ennen uuden testin laajamittaista käyttöä, jotta mahdolliset valmistukseen ja säilyvyyteen liittyvät ongelmat paljastuisivat.

Marja-Leena Katila, Aino Laatikainen, Juha Kauppinen, Ulla Kärkkäinen, Tarja Ojanen
Lehti 9: Katsausartikkeli 9/2002 Kommentteja

Syövän vasta-ainehoidot

Monoklonaalisia vasta-aineita opittiin tuottamaan 1970-luvulla, ja jo silloin ne nähtiin syövän hoidon täsmälääkkeinä, jotka tuhoa-vat syöpäsolun vaikuttamatta terveisiin soluihin. Kliiniseen käyttöön monoklonaaliset vasta-aineet ovat kuitenkin tulleet vasta viime vuosien aikana, sillä riittävän spesifisiä antigeeneja on ollut vaikea löytää ja lisäksi ensimmäisten vasta-aineiden teho immunologisen reaktion käynnistäjänä oli huono. Nyt ensimmäiset käytössä olevat vasta-aineet parantavat sekä lymfoomien että rintasyövän hoitotuloksia. Niiden optimaalinen käyttö on kuitenkin toistaiseksi selvittämättä. Käyttöä rajoittaa myös korkea hinta.

Tom Wiklund
Lehti 9: Katsausartikkeli 9/2002 Kommentteja

Hoidoille saatavuuskriteerit ja hoitotoimenpiteet tärkeysjärjestykseen FinOHTA:lle lisäpotkua, sähköiset potilaskertomukset käyttöön

Kansallisen terveysprojektin viidennen työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä ja hoidon saatavuuden parantamisesta sekä uusien tutkimusten ja hoitomenetelmien käyttöönoton arvioinnista. Työryhmän asettamispäätöksen taustalla on se hyvin tunnettu tosiasia, että tarjolla olevien terveydenhuoltopalvelujen määrissä on huomattavia alueellisia ja kuntien välisiä eroja. Osa näistä eroista selittyy hyväksyttävillä syillä, eli esim. väestön koulutusrakenteen ja sosiaalisten tekijöiden eroilla. Erojen taustalla on kuitenkin myös lääkärien määräämistä erilaisista hoitokäytännöistä syntyviä alueellisia eroja, jotka räikeimmin dokumentoituvat lääkkeiden käyttötilastoissa. Vaikka Suomessa on viime vuosina laadittu monille suurille kansansairauksille hoitosuosituksia ja alueellisia hoito-ohjelmia, on näiden ohjelmien käytäntöön soveltamisessa vielä runsaasti kehitettävää. Työryhmän asettaneet uskovat, että hoitoindikaatioiden yhtenäistämisellä, palvelujen nykyistä tehokkaammalla kohdentamisella sekä monipuolistamalla välimuotoisia palveluita voitaisiin hoidon saatavuutta parantaa huomattavasti.

Taito Pekkarinen
Lehti 9: Terveydenhuolto 9/2002 Kommentteja

Alueellinen yleiskirurginen yksikkö - Tampereen malli yleiskirurgiasta

Yleiskirurgian asema on jäänyt epäselväksi: mikä on sen sisältö, missä ja miten sitä tehdään ja miten koulutus tulee järjestää. Lähes kaikki yleiskirurginen toiminta voitaisiin sisällyttää muihin kirurgian erikoisaloihin, mutta se ei ole järkevää, koska potilasmäärät ovat suuret ja koska monissa sairaaloissa näiden reuna-alueiden osaajia on vähän. Ryhdyimme järjestämään yleiskirurgiaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella siten, että suunnittelimme alueellisen yleiskirurgian yksikön huolehtimaan potilashoidosta, tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Rauni Saaristo, Markku Järvinen, Isto Nordback
Lehti 9: Terveydenhuolto 9/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Viagra auttaa myös masennukseen

Masentuneilla miehillä esiintyy usein impotenssia ja impotenteilla miehillä masennusta. Näiden kahden häiriön vaikutussuuntaa ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Kiintoisa kysymys on, johtaako impotenssi masennukseen ja sen paraneminen masennuksesta toipumiseen. Erektioimpotenssin vuoksi hoitoon tulleille miehille, joilla lisäksi todettiin kliininen masennus, annettiin hoidoksi joko sildenafiilia tai lumelääkettä. Sildenafiilia saaneiden erektiohäiriö parani merkitsevästi useammin kuin lumetta saaneilla, ja niillä miehillä, joiden erektiohäiriö korjaantui, myös masennus parani ja elämän laatu koheni.

Raimo Kr Salokangas
Lehti 8: Lääketieteen maailmasta 8/2002 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030