Lääkärien ja hoitajien välisen työnjaon kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä lääkärien ja hoitajien välisiä työnjakokysymyksiä kehitettiin neljässä moniammatillisessa työryhmässä, joiden tarkoituksena oli selkeyttää tehtävien jakoa sekä edistää potilaiden hoidon sujuvuutta ja jatkuvuutta.

Oili Kärkkäinen, Juha A Tuominen, Anja Seppälä, Jaakko Karvonen

Mitä vastaanotolla tapahtuu? Lääkärin vastaanoton rakenne, arviointi ja opettaminen

Vastaanotto ja vuorovaikutus potilaan kanssa ovat lääkärintyön ydinasioita. Tärkeyteensä nähden niitä tutkitaan ja opetetaan suomalaisille lääkäreille yllättävän vähän.

Klaus Witt, Minna Kaila

Lisää tietoa Mondorin taudista

Mondorin taudin nimellä kulkevasta tilasta on julkaistu 25 potilaan materiaaliin perustuva aineisto. Kyseessä on peniksen dorsaalisen subkutaanilaskimon tromboosi, joka ilmenee äkillisenä, lähes kivuttomana, vaihtelevan mittaisena kovana juosteena peniksen dorsaalipinnalla. Aiheesta on aiemmin julkaistu etupäässä yksittäistapauksia. Potilaitten keski-ikä oli 34 vuotta (15-57). Magneetti- ja ultraäänitutkimusten perusteella varmistettiin, että muutos oli paikallinen. Jo muutaman päivän paikallishoito hepariinivoiteella ja suun kautta annetulla indometasiinilla toi avun 23:lle potilaista. Kahdelle, joilla tilanne jatkui vielä 4 viikon hoidon jälkeen, tehtiin trombektomia. Taudin patogeneesi on tuntematon. Hoidon jälkeisestä pitkäaikaisseurannasta ei ole tietoja. Mahdollisen relapsin syyn selvittelyssä kannattaa tutkia proteiini S, vapaa proteiini S, antitrombiini III ja proteiini C.

Ossi Lindell

Tanskassa sädehoitoon liian pitkä jono

Kirjallisuuden mukaan kuukauden viive kurkunpääsyövän hoidon aloituksessa heikentää elonjäämistä 4 %. Jos odotusaika on 56 vrk, tuumorin volyymi kasvaa 70 %. Tanskalaistutkimuksen mukaan vuonna 1992 kurkunpään tai nielun alueen syöpään sairastuneen potilaan odotusaika lääkärin ensi tapaamisesta sädehoidon aloitukseen oli 50 vrk. Vuonna 2002 odotuspäiviä kertyi 70. Aika ensikontaktista diagnoosiin ei muuttunut, mutta aika diagnoosista hoidon aloitukseen oli merkittävästi pidempi. Vuonna 2002 tehtiin enemmän kuvantamistutkimuksia ja hoidon suunnitteluprosessi on monimutkaistunut. Suurin syy hoidon viivästymiseen oli kuitenkin jonotus hoitokoneelle. Kirjoittajat arvioivat, että kolmen viikon ylimääräinen odottelu heikentää potilaan paranemismahdollisuuksia noin 10 %. Pitkä jonotus voi mitätöidä vaativan hoitoprosessin tulokset.

Sirkku Jyrkkiö

Magneettinavigointi ja robottimenetelmät mullistavat eteisvärinän hoidon

Eteisvärinän katetrihoidot kehittyvät nopeasti. Milanolainen alan uranuurtaja Carlo Pappone työtovereineen raportoi ensimmäisiä kokemuksiaan eteisvärinän kauko-ohjatusta ablaatiohoidosta. Nyt käytössä oleva menetelmä perustuu magneettinavigointisysteemiin (Stereotaxis), jossa operatööri voi kauko-ohjata hyvin taipuisaa ablaatiokatetria magneettikentässä tarkasti haluamiinsa kohteisiin "joystickin" avulla joko läheisestä ohjaushuoneesta tai näytösluontoisesti jostakin kongressikeskuksesta käsin. Näyttää siltä, että magneettikentän avulla saatava kudoskontakti on vähintään yhtä hyvä ja turvallinen kuin manuaalisesti jäykillä katetreilla saatava. Menetelmään voidaan yhdistää tavanomainen elektroanatominen kuvantaminen ja perinteistä röntgenläpivalaisua tarvitaan entistä vähemmän. Tavoitteena on, että vasemman eteisen kartoituksen ja ilmeisesti varsinaisen ablaationkin voi toteuttaa eteisväliseinäpunktion jälkeen tietokoneohjatusti puoliautomaattisesti operatöörin valvonnassa.

Juhani Airaksinen

Migreenihuimaus jää usein diagnosoimatta

Migreenin yhdistetään päänsäryn lisäksi joukko mitä erilaisempia neurologisia oireita. Viime aikoina on julkaistu useita tutkimuksia migreeniin liittyvästä huimauksesta. Tuoreet tutkimustulokset on ansiokkaasti koottu yhteen tuoreessa katsausartikkelissa.

Jaana Suhonen

Monilääkitys lisää skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta

Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on 2-3-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Syiksi tähän on esitetty skitsofreniapotilaiden muita epäterveellisempää elämäntyyliä, kuten runsasta tupakointia, vähäistä liikkumista ja epäterveellistä dieettiä. Myös somaattisia sairauksia skitsofreniapotilailla on keskimääräistä enemmän. Mikä sitten on psyykenlääkityksen, erityisesti neuroleptien osuus, on jäänyt useimmissa tutkimuksissa epäselväksi.

Raimo K.R. Salokangas

Tomaatit torjuvat astmaa?

Ranskassa etupäässä opettajien joukossa tehdyssä terveystutkimuksessa (E3N) selvitettiin, vaikuttaako vihannesten ja hedelmien käyttö astman esiintymiseen. Mukana oli 68 535 naista, joille lähetettiin kolme asiaa koskevaa kyselyä vuosina 1990-1993. Kun tulokset suhteutettiin ikään, BMI:hin, menopaussiin, tupakointiin, kalorien kulutukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja lisäravinteiden käyttöön, havaittiin, että tomaattien, porkkanoiden ja lehtiä sisältävien vihannesten käyttö vähensi astman esiintyvyyttä (riskisuhteet tasoa 0,81-0,85). Muilla hedelmillä ei ollut vaikutusta. Tulokset antavat siis ymmärtää, että tietyt vihannekset ja hedelmät vaikuttaisivat myönteisesti myös astman estämisessä. Muilta sektoreiltahan - diabetes, maligniteetit - dataa on jo paljonkin.

Hannu Puolijoki

Pneumokokkirokote hyödyksi COPD:ssa

Pneumokokkipneumonia on keskeinen ongelma etenkin iäkkäillä ja pikkulapsilla. Keuhkoahtaumatautia sairastavat ovat myös riskiryhmässä. Espanjalaiset tutkivat 596 COPD-potilaan (keski-ikä 66 vuotta) kohdalla, olisiko pneumokokkirokotteesta (PPV) hyötyä (annettiin 298:lle). Noin kolmen vuoden seurannassa todettiin koko ryhmässä 58 keuhkokuumetta, joista 25 rokotetuilla. Koko ryhmässä PPV:n teho oli 24 % (p = 0,333) , mutta alle 65-vuotiailla 76 % (p = 0,013) ja vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavilla 48 % (p = 0,076). Nuorehkoilla vaikeaa ahtaumaa sairastavilla teho oli 91 %. Tutkimuksen ongelmana on pieni koko ja tästä johtuva voiman puute. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että riskiryhmien rokottamista ainakin kannattaisi harkita, koska rokotteella ei sinänsä ole merkittäviä sivuvaikutuksia.Terveystaloustieteellinen analyysi ei liene ongelman osalta kovin vaikea. Suomalaisissa suosituksissa ehdotetaan harkitsemaan COPD-potilaan rokottamista.

Hannu Puolijoki

Temotsolomidin aiheuttama aplastinen anemia

Glioblastooman sädehoitoon liitetty solunsalpaaja temotsolomidi lisää hoitovasteita. Temotsolomidi aiheuttaa 10 %:lle potilaista merkittävää sytopeniaa. Julkaistussa potilastapauksessa potilas oli saanut kemosädehoidon. Sen jälkeen annettiin vielä temotsolomidia. Neljännen kuurin jälkeen potilaalla todettiin aplastinen anemia. Tilannetta yritettiin korjata allogeenisella kantasolusiirrolla, mutta valitettavasti potilas kuoli infektiokomplikaatioon. Temotsolomidiin liittyvä aplastinen anemia on harvinainen mutta vakava hoidon komplikaatio.

Sirkku Jyrkkiö

Potilastyytyväisyys välittömän rinnankorjausleikkauksen jälkeen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävän välittömän rinnan korjausleikkauksen läpikäyneiden rintasyöpäpotilaiden tyytyväisyys käytettyyn leikkausmenetelmään 3 vuoden seurantajakson jälkeen.

Kaisa Herttuainen, Paula Mustonen, Leena Setälä, Markku Härmä

Alkoholi ja hedelmättömyys

Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa, sukupuolierot ovat kaventumassa ja etenkin nuorten naisten alkoholinkäyttö on nousussa.

Susanna J. Apter

Lasten helikobakteeri-infektion diagnostiset testit ja niiden käyttö

Lasten helikobakteeri-infektio on useimmiten oireeton.

Kaija-Leena Kolho

Perintötekijöiden osuus diabeettisen retinopatian synnyssä: onko sairastumisalttius geenien määräämää?

Verensokeritaso, diabeteksen kesto ja kohonnut verenpaine ovat tärkeimmät diabeettisen retinopatian ilmaantumista ennustavat tekijät.

Johanna Liinamaa, Sakari Kakko

Terveyskeskuspäivystys keskittyy ja vähenee

Perusterveydenhuollon päivystysjärjestelyt ovat viime vuosina olleet murroksen kourissa. Palvelutuotannon tehostamiseksi kunnat ovat tiivistäneet yhteistyötä muiden kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Mikko Kangas, Jukka Vänskä

Ammatinharjoittajaksi perusterveydenhuoltoon - vai ei?

Terveyskeskuslääkäreiden ja kuntien terveydenhuollon hallintoon osallistuvien henkilöiden käsityksiä ammatinharjoittajamalliin perustuvasta perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden tuottamistavasta ei ole tarkemmin tutkittu.

Pekka Mäntyselkä, Marja Aira, Markku Myllykangas, Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo

Lonkka- ja sydänpotilaiden hoitoketjujen toimivuus ja niiden kehittäminen henkilökunnan näkökulmasta

Hoitoketju tarkoittaa hoitokokonaisuutta, joka ylittää terveydenhuollon organisaatiorajat. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tulee muodostaa toimiva hoitoketju.

Liisa Klemola, Kaija Saranto, Anneli Ensio, Eija Kivekäs

Vesijärjestelmän mikrobit sairaalainfektioiden aiheuttajana

Suurten rakennusten, kuten sairaaloiden, monimutkaisissa vesijärjestelmissä saattaa olla osia, joissa veden virtaus on hidasta ja veden lämpötila on mikrobien kasvulle suosiollinen. Putkiston seinämissä oleva biofilmi tarjoaa kasvualustan myös taudinaiheuttajille, kuten legionelloille, ei-tuberkuloottisille mykobakteereille ja gramnegatiivisille sauvabakteereille.

Outi Perola

Useat geenit säätelevät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin

Suomessa on 120 000 dementiaa sairastavaa henkilöä, ja heistä yli puolet sairastaa Alzheimerin tautia. Tauti on taustaltaan monitekijäinen: sairastumisriskiin vaikuttavat geenit, mutta myös elämäntavat. Tunnetaan kolme geeniä, joiden mutaatiot aiheuttavat harvinaisen alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Lisäksi ApoE e4 on selvä Alzheimerin taudin riskiä lisäävä geeni. Nämä geenit selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin geenitaustasta. Tämä väitöstutkimus on osa laajempaa Kuopion yliopiston neurologian yksikön tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään Alzheimerin tautiin vaikuttavia tekijöitä ikääntyneessä itäsuomalaisessa väestössä. Tässä tutkimuksessa on keskitytty etsimään uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä. Nyt analysoitujen geenien koodaamat valkuaisaineet ovat osallisena mm. elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa ja myös tulehduksellisissa reaktioissa. Nämä tekijät ovat tällä hetkellä keskeisessä asemassa Alzheimerin taudin riskitekijätutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ApoE:n merkitystä jo ilmaantuneen Alzheimerin taudin etenemiselle sekä vaikutusta kuolleisuuteen. Osa tutkimuksesta on tehty yhteistyössä Kuopion yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sisätautiklinikan kanssa.

Anne Koivisto

Skitsofrenian esiintyvyys, oirekuva ja geneettinen epidemiologia

Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä sekä Kansaneläkelaitoksen ilmaislääke- ja eläkerekistereistä muodostettiin tutkimusaineisto, yhteensä 33 731 vuosina 1940-76 syntynyttä potilasta, joilla oli skitsofreniaan viittaava diagnoosi. Heistä muodostettiin kaksi tutkimusryhmää: Kuusamosta (ns. isolaatista) lähtöisin olevat 658 potilasta sekä koko Suomesta 4 904 potilasta perheistä, joissa oli vähintään kaksi sairasta sisarusta. Vertailuryhmä saatiin Terveys 2000 -tutkimuksesta. Potilaille määriteltiin sairauskertomukseen perustuva konsensusdiagnoosi, ja heille tehtiin myös strukturoidut diagnostiset sekä oirekuvaa kartoittavat haastattelut. Jokaista potilasta kohden tutkittiin vähintään yksi rekisteritietojen mukaan terve sisarus.

Ritva Arajärvi