Ammatinharjoittajaksi perusterveydenhuoltoon - vai ei?
Lähtökohdat
Terveyskeskuslääkäreiden ja kuntien terveydenhuollon hallintoon osallistuvien henkilöiden käsityksiä ammatinharjoittajamalliin perustuvasta perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden tuottamistavasta ei ole tarkemmin tutkittu.
Aineisto ja menetelmät
2 419 terveyskeskuslääkärin kyselytutkimus sekä 31 terveyskeskuslääkärin ja 19 hallinnon edustajan teemahaastattelu.
Tulokset
Kyselytutkimuksen nuorimmat lääkärit olivat harkinneet yksityislääkäriksi ryhtymistä useimmin. Terveyskeskustoiminnan yksityistämistä kannatti 16 %. Kvalitatiivisen aineiston perusteella sekä terveyskeskuslääkärit että hallinnon edustajat suhtautuivat kielteisesti tai varauksellisesti ammatinharjoittajamalliin. Lääkäreillä kielteisyys liittyi pelkoon hallinnoinnin vaikeudesta, työmäärän kasvamisesta ja nykyisten etujen menettämisestä. Hallinnon edustajien kielteisyys liittyi aatteellisiin tekijöihin sekä pelkoon kansanterveystyön rapautumisesta, kustannusten kasvusta ja kontrollin menettämisestä.
Päätelmät
Perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden toteuttaminen yrittäjyyteen perustuvan mallin mukaisesti saattaa kohdata merkittävää vastustusta paitsi kuntien luottamuselimissä ja hallinnossa myös lääkäreiden joukossa.
Yrittäjällä tarkoitetaan yleensä omaa liikeyritystä hoitavaa tai ammattia harjoittavaa henkilöä. Kielitoimiston mukaan "yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa vastuunalaisena yhtiömiehenä tai osakeyhtiössä (pääosakkaana)" (1). Yrittäjien eläkelain (468/1969) mukaan "yrittäjällä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
