Alueet hämillään 25 miljoonan järjestöeuron jakamisesta: ”Kyllä se on rahoituksen myöntäjän eli STM:n tehtävä”
– Tavoitteella johtamisen tapa tuottaa parempia tuloksia kuin tiukasti ylhäältä säädelty ohjaus, vastaa STM:n erityisasiantuntija.
Sote-järjestöille jaettavien Stea-avustusten kriteereistä on käyty vilkasta keskustelua koko kesän.
Mutta millä kriteereillä hyvinvointialueet alkavat kohdentaa miljoonia euroja?
Hallitus on nimittäin päättänyt siirtää 25 miljoonaa euroa suorista järjestöavustuksista hyvinvointialueiden kautta jaettavaksi.
– Ei ole mitään yhteisiä kriteerejä, toteaa ykskantaan Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.
Korkiakoski-Västin mukaan tilanne aiheuttaa hyvinvointialueilla enemmän hämmennystä kuin ymmärrystä.
Lähtökohta on nyt, että alueet käyttävät kukin oman alueensa aikaisempia järjestöavustusperiaatteita.
– Ainakin minulle tämä on vielä täysi mysteeri, ja odotamme ohjeistusta. Meillä on nyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Mitkä hankkeet menestyvät valtion avustuspäätöksessä?
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) lyhyen ohjauskirjeen, jossa kerrotaan, että alueet voivat hakea valtionavustusta sote-järjestötoiminnan kehittämiseen.
Alueet voivat pyytää järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja arvioida, mitkä niistä parhaiten vastaavat alueen hyvinvointisuunnitelman tarpeisiin.
– Ohjekirjeessä korostetaan, että rahoitus tulee ohjata kohtaavaan työhön. Mutta mitään kansallisia kriteerejä ei ole, joten on epäselvää, millaisia hanke-ehdotuksia alueet lopulta saavat ja millaisia ne arvostavat, Korkiakoski-Västi pohtii.
– Iso kysymys on etenkin se, mitkä ovat STM:n kriteerit. Mitkä hankkeet menestyvät valtion avustuspäätöksessä?
Hyvinvointialueilta on tullut myös Hyvilille pyyntö, että se laatisi ohjeistusta avustusten jakoon.
– En näe mitään mahdollisuutta, että me lähtisimme niitä tekemään. Kriteerien tulee olla kansalliset, ja kyllä se on rahoituksen myöntäjän eli STM:n tehtävä, Korkiakoski-Västi sanoo.
Haku käynnistyy jo elokuun aikana
Asia myös etenee nopealla aikataululla. Avustusten haku käynnistyy jo elokuussa, ja päätökset pyritään tekemään vuoden 2027 alussa.
Kattojärjestö Soste on vaatinut, että hyvinvointialueille kohdennettua rahoituksen käyttöönottoa lykätään vuodella ja siihen tarkoitetut rahat on maksettava vielä vuonna 2027 Stea-avustuksina.
– Järjestöthän hakevat myös Stea-avustuksia, ja ne päätökset tulevat myöhemmin. Uskoisin, että monet järjestöt hakevat nyt avustusta sekä omalta hyvinvointialueelta että Stealta. Järjestöt ovat hankalassa tilanteessa myös. Leikkausten takia ne joutuvat ajamaan toimintaansa alas, mutta avustuspäätökset tulevat vasta vuodenvaihteessa tai sen jälkeen.
– Kannamme hyvinvointialueilla huolta järjestötoiminnan nopean muutoksen vaikutuksista alueen väestön pärjäämiseen, Korkeakoski-Västi lisää.
Ministeriö ei halua ohjata alueita voimakkaasti
Erityisasiantuntija Samuli Koiso-Kanttila STM:stä sanoo, että ministeriö ei lähde voimakkaasti ohjaamaan hyvinvointialueita järjestöavustusten hakemisessa.
– Tiedämme, että tavoitteella johtamisen tapa tuottaa parempia tuloksia kuin tiukasti ylhäältä säädelty ohjaus. Tärkeää on nyt alueen oma tarve ja halu aidosti kehittää asioita.
Avustuksilla haetaan Koiso-Kanttilan mukaan alueen omaa toimijuutta vahvistavaa yhteisöllisyyttä. Haettavan hankkeen tulee perustua alueen kokoamiin "kumppanuushankeaihioihin”.
– Alueet tietävät itse parhaiten, mitä hankkeita ja asioita ne haluavat viedä eteenpäin. Sen ympärille he voivat rakentaa kumppanuushankeaihion ja hakea avustusta niiden järjestöjen kanssa, jotka ovat heille mielekkäät kumppanit. Alueen funktioksi tulee puhaltaa aidosti kasaan yhteistyöverkosto.
Hankkeissa ei siis korosteta erityisesti kohtaavaa toimintaa?
– Ei mitenkään erityisesti. Paras eli parhaiten perusteltu hakemus ratkaisee, koska hyvinvointialuekenttä ja järjestöt ovat niin moninaisia.
Hallitus kohdentaa järjestöavustusten lisäksi 40 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
– Yksi mahdollisuus hyvinvointialueille on laittaa hankkeet tukemaan toisiaan, Koiso-Kanttila sanoo.
