Kurkunpääputkesta ja kurkunpäänaamarista apua ensihoitoon

Kurkunpääputki ja kurkunpäänaamari ovat nopeasti ensihoitohenkilöstön omaksuttavissa ja luotettavammin laitettavissa oikein kuin hengitysputken laitto henkitorveen. Väitöstutkimuksen mukaan kurkunpäänaamari ja kurkunpääputki soveltuvat hyvin niin pelastajien kuin ensihoitajien käyttöön. Tähystintä ei tarvita paikalleen asetettaessa, eivätkä välineet voi joutua väärään paikkaan. Hengitystien hoito on merkittävä tekijä mahdollisesti myös potilaan myöhemmälle selviämiselle.

Jouni Kurola

Huonoksi koettu terveys, raskas työ, masentuneisuus ja huono kunto vievät työelämästä

Tutkimuksessa aineistona oli 42-60-vuotiaita itäsuomalaisia miehiä, joita seurattiin vuodesta 1984 vuoteen 2000. Hapenottokyky mitattiin polkupyörätestin aikana. Kattavat eläketiedot saatiin Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta.

Minna Karpansalo

Odottaville äideille suositetaan D-vitamiinilisää

Englantilaisessa 198 lapsen seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskauden aikainen ravitsemus- ja D-vitamiinitilanne vaikuttavat lapsen kehon koostumukseen ja luiden tiheyteen yhdeksän vuoden kuluttua. Raskauden loppuajan 25-OH-D-vitamiinipitoisuus oli 31 %:lla äideistä epätyydyttävällä ja 18 %:lla puutostasolla. Vitamiinipitoisuus oli suurempi äideillä, jotka ottivat D-vitamiinia tai olivat käyneet UV-hoidossa. Äidin alhainen D-vitamiinipitoisuus raskauden aikana oli yhteydessä yhdeksänvuotiaan lapsen alhaiseen luumineraalipitoisuuteen sekä koko kehossa että lantiorangassa. Napalaskimon alentunut kalsiumpitoisuus oli samoin yhteydessä lapsen heikompaan luumassaan. Tulosten pohjalta tutkijaryhmä suosittaa D-vitamiinilisää odottaville äideille varsinkin talvikuukausina.

Aulikki Nissinen

Masennus edeltää sydäninfarktia useammin kuin päinvastoin

Sydäninfarktin aikaan ilmenevän masennuksen on todettu lisäävän sydänkuolemien vaaraa. Aiemmin oletettiin, että pääosa masennuksista oli reaktiota sydäninfarktiin. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että 53 % sydäninfarktiin sairastuneista oli kärsinyt masennuksesta jo ennen infarktin vuoksi sairaalaan tuloa, valtaosa jo kuukauden ajan. Ennen infarktia masennukseen sairastuneista 63 % toipui masennuksestaan paroksetiinin avulla, lume auttoi 46 %:a. Puolessa tapauksista sydäninfarktin yhteydessä ilmenevä masennus on todettavissa infarktin hoidon aikaan. Juuri näiden masennusten, varsinkin jos ne ovat vaikea-asteisia, hoito näyttää myöskin olevan tuloksellisinta ja vähentävän merkittävästi sydänkuolleisuutta. Infarktin jälkeen puhkeavilla masennuksilla näyttää sen sijaan olevan suhteellisen hyvä spontaani paraneminen.

Raimo Kr Salokangas

Autologinen virtsarakon korvike saatiin toimimaan meningomyeloseelepotilailla

Synnynnäiset epämuodostumat, kasvaimet ja neurologiset sairaudet voivat tuhota virtsarakon tai tehdä sen toimintakelvottomaksi. Kun konservatiivinen hoito menettää tehonsa, tulee ajankohtaiseksi kystoplastia, jossa rakko tai sen osa poistetaan ja korvataan kudossiirteellä. Tähän asti ihanteellisimpana korvikemateriaalina on käytetty potilaan omasta suolesta saatua segmenttiä. Näihin toimenpiteisiin voi liittyä merkittäviä haittoja.

Ossi Lindell

Paikallisen melanooman levinneisyyden selvittämiseen ei tarvita PET-tutkimusta

Melanooman ensilinjan hoito on kirurgista. Jos tauti on laajasti levinnyt, kirurgiset toimenpiteet ovat yleensä tarpeettomia, ellei yksittäisten metastaattisten etäpesäkkeiden radikaalileikkaus tule kyseeseen. PET-tutkimuksesta on odotettu välinettä, jolla voitaisiin havaita mahdollinen laajempi levinneisyys ajoissa. Retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaiden (n = 64) melanooma oli luokitukseltaan T2-4, eikä kliinistä epäilyä laajemmasta levinneisyydestä ollut. PET ei paljastanut kenenkään kohdalla piilevää metastasointia. Kahdella potilaalla oli väärä positiivinen löydös. Potilaista 19:llä oli imusolmukkeessa metastaasi. PET löysi näistä vain 2. Tässä potilassarjassa PET-tulos ei muuttanut hoitosuunnitelmaa. Varhaisen vaiheen melanooman diagnostiikassa PET-tutkimuksesta ei näytä olevan hyötyä. PET-tutkimuksesta on käytettävissä olevan tiedon mukaan apua vasta silloin, kun on kliinisesti epäiltävissä metastasointi, joka ei tule muilla menetelmillä esille.

Sirkku Jyrkkiö

Laparoskooppinen vai avoin fast track -paksusuolikirurgia?

Brittiläisessä monikeskustutkimuksessa haluttiin selvittää saadaanko tehostetulla toipumisohjelmalla (fast track) eroa tähystys- ja avokirurgian välille. Kirjallisuudessa on aiemmin osoitettu, että tehostetulla ohjelmalla potilaat toipuvat nopeammin kuin perinteisesti hoidetut. Näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että tähystysleikatut toipuisivat paremmin kuin avoleikatut fast track -potilaat.

Tom Scheinin

Selittääkö perimä kahvin sydäninfarktiriskin?

Tutkimustulokset kahvin ja sydäninfarktin yhteydestä ovat ristiriitaisia. Epäselviä kysymyksiä on useita, mm. kofeiinin merkitys infarktin vaaratekijänä. Kanadalais-costaricalainen tutkijaryhmä vertasi kahden geneettisesti erilaisen ryhmän riskiä: niiden, joiden kofeiinimetabolia oli nopea (homotsygootti CYP1A2*1A alleeli) ja niiden, jotka omaavat hitaan metabolian (variantti CYP 1A2*1F). Costa Ricassa tehtyyn tutkimukseen tuli vuosina 1994-2004 yhteensä 2 014 ensimmäistä infarktiaan sairastavaa potilasta, joille otettiin väestöstä sama määrä verrokkeja. Tutkimuksessa selvitettiin mm. juodun kahvin määrä vuorokautta kohti. Molemmissa ryhmissä oli reilut 50 % hitaan metabolian omaavia. Sydäninfarktiriski oli lisääntynyt hitaan metabolian ryhmään kuuluvilla; se oli 1,36 kolme ja 1,64 neljä kuppia kahvia päivittäin juovilla. Vastaavasti nopeilla riski ei lisääntynyt ollenkaan, kahvilla oli jopa suojaava vaikutus 2-3:n kahvikupillisen juojilla. Nuoremmilla hitaan metabolian omaavilla henkilöillä riski oli jonkun verran suurempi; se kasvoi nautitun kahvimäärän noustessa yhdestä neljään kuppiin seuraavasti: 1,00, 1,24, 1,27, 2,33. Nuoremmilla nopeilla metaboloijilla suojaava vaikutus oli taas selvä: 1,00, 0,48, 0,57, 0,83. Tulosten mukaan kahvissa oleva kofeiini näyttäisi lisäävän infarktiriskiä hitaan metabolian omaavilla henkilöillä.

Aulikki Nissinen

Viabiliteetin puuttuminen ei aina este revaskularisaatiolle

Revaskularisaatiopäätökset vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa ovat usein ongelmallisia. Toimenpiteisiin liittyy selvästi normaalia suurempi riski, ja toisaalta toimenpiteen hyöty on kyseenalainen, jos revaskularisaatio kohdistuu pääosin arpikudokseen. Kudoksen elinvoiman (viabiliteetin) arvio kuuluukin aina hoitopäätösarvioon ja PET-tutkimus on osoittautunut parhaaksi viabiliteetin tutkimusmenetelmäksi. Valitettavasti viabiliteettiarvion merkityksestä revaskularisaation perusteena on kovin vähän satunnaistettua tutkimustietoa.

Juhani Airaksinen

Suolistosyövän väestöseulonnan käynnistyminen Suomessa

Suolistosyövän väestöseulonta käynnistyi Suomessa 22 kunnassa vuonna 2004. Kansallisen seulonnan tavoitteena on selvittää, voidaanko suolistosyöpäkuolleisuutta pienentää. Tässä artikkelissa esitetään ensimmäiset tiedot osallistumisaktiivisuudesta ja seulontalöydöksistä.

Nea Malila, Tiina Oivanen, Martin Rasmussen, Outi Malminiemi

Miten elinympäristö vaikuttaa atooppisen allergian riskiin?

Atooppisten sairauksien 1960-luvulta lähtien jatkunut yleistyminen on pysähtynyt joissakin länsimaissa, mutta Suomessa astma ja allerginen nuha ovat vielä lisääntymässä.

Arja Viinanen

Kohonnut verenpaine ja aivohalvaus - katsaus viime vuosien tutkimuksiin ja hoitosuosituksiin

Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen merkittävin riskitekijä. Lääkkein hoidetuistakin avoterveydenhuollon potilaista vain 70 % pääsee hoitosuositusten mukaisiin tavoitteisiin.

Kirsi Rantanen, Olli Häppölä, Timo Strandberg

Insuliiniresistenssi naisilla

Insuliiniresistenssi ja siihen liittyvä metabolinen oireyhtymä ovat lisääntymässä niin naisilla kuin miehilläkin ylipainon yleistyessä.

Risto Kaaja, Seija Korhonen

Terveys ja sairaus islamin maailmassa

Islamin käsityksen mukaan Jumala on luonut ihmisen ja antanut tälle ruumiin sekä järjen eli mielen ja sielun. Mikä tahansa näistä voi sairastua.

Helena Hallenberg

Mielenterveyskuntoutujan palveluketju takkuilee

Mielenterveyssyyt ovat yleistyneet työkyvyttömyyseläkkeen perusteena eivätkä ammatillisen kuntoutuksen toimintamallit näytä estävän eläkkeelle siirtymistä. Osasyynä tilanteeseen on pidetty kuntoutujien palveluketjun puutteita ja nykyisten kuntoutuspalvelujen huonoa soveltuvuutta mielenterveyskuntoutujille.

Jukka Kivekäs, Elina Kinnunen, Yvonne Ahlblad

Minkälainen on huippututkija?

Lääkärin ammattitoiminnan ja hoitokäytäntöjen tulee perustua tutkimustietoon, usein parhaaseen tutkimukseen.

Matti Isohanni

Uusia kudosmerkkiaineita eturauhassyövän diagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin

Eturauhasen syövän etenemisen mekanismien parempi tunteminen täsmentäisi taudin ennusteen arviointia, joka nykyisin pohjautuu syövän erilaistumisasteen ja levinneisyyden määrittämiseen. Tämän väitöskirjan osatutkimukset käsittelivät eturauhassyövän syntyyn, etenemiseen sekä leikkaushoidon jälkeiseen ennusteen arviointiin liittyviä kliinisiä muuttujia ja potentiaalisia uusia kudosmerkkiaineita. Tutkimuksen aineistona olivat TYKS:ssa vuosina 1986-2002 eturauhasen totaalipoistolla hoidetut syöpäpotilaat. Perinteisten kudospatologisten menetelmien lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin solu- ja molekyylibiologisia tutkimusmenetelmiä.

Tuomas Mirtti

Minimiliikunta vaihdevuosi-iässä

Vaihdevuosien aikana elimistön pienenevä estrogeenipitoisuus saattaa edistää naisen verenkierto- ja hengityselimistön kunnon ja lihasvoiman heikkenemistä, luiden haurastumista sekä painon nousua, erityisesti jos nainen ei harrasta liikuntaa. Nämä kaikki lisäävät riskiä sairastua yleisiin kansantauteihin, joten liikunta olisi erityisen tärkeää tässä elämänvaiheessa. Liikuntasuositusten taustatieto on kerätty väestötutkimuksista ja liikuntaharjoittelututkimuksista, joita on tehty valtaosin miehille. Näin ollen niitä ei sellaisenaan voida yleistää koskemaan vaihdevuosi-ikäisiä naisia.

Tuula-Maria Asikainen

Keskushermostoa rappeuttavan JNCL-taudin solutason syntymekanismit

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL, Battenin tauti) on peittyvästi periytyvä keskushermoston rappeumasairaus, jonka tyypillisiä piirteitä ovat etenevä näön heikkeneminen, sokeus, epilepsia sekä henkinen ja fyysinen taantuminen, jotka johtavat ennenaikaiseen kuolemaan varhaisella aikuisiällä. JNCL johtuu virheistä CLN3-geenissä, mutta vastaavan CLN3-proteiinin toiminta ja JNCL-taudin syntymekanismit ovat tuntemattomia. Taudin oireet keskittyvät yksinomaan keskushermostoon ja siksi on tärkeää tutkia tautia aivokudoksessa ja hermosoluissa.

Kaisu Luiro

Ampuma- ja räjähdysvammat Suomessa 1985-2004

Sairaalahoitoa vaativat ampumavammat ovat Suomessa vähentyneet vuodesta 1980-luvun lopun 5,1 tapauksesta 100 000 henkilövuotta kohden (254 kpl) vuoden 2003 enää vain 2,6 tapaukseen 100 000 henkilövuotta kohden (133 kpl). Tämä väheneminen perustui ensi sijassa tapaturmaisten vammojen vähenemiseen, kun sen sijaan väkivaltaisissa ampumavammautumisissa ei selvää pysyvämpää muutosta havaittu. Kuolemaan johtaneissa ampumavammoissa havaittiin pieni väheneminen viimevuosina. Ylivoimaisesti merkittävin riskitekijä ampumiselle on itsemurhayritys.

Ilkka Mäkitie