Mielenterveyskuntoutujan palveluketju takkuilee
Lähtökohdat
Mielenterveyssyyt ovat yleistyneet työkyvyttömyyseläkkeen perusteena eivätkä ammatillisen kuntoutuksen toimintamallit näytä estävän eläkkeelle siirtymistä. Osasyynä tilanteeseen on pidetty kuntoutujien palveluketjun puutteita ja nykyisten kuntoutuspalvelujen huonoa soveltuvuutta mielenterveyskuntoutujille.
Menetelmät
Mielenterveyskuntoutujan työhönpaluu -nimisen työpajan aikana selvitettiin kuntoutujien palveluketjua, toimijoiden roolia ja tarvittavia palveluja.
Tulokset
Toimijoiden yhteistyö on heikkoa eikä työhönpaluuta pidetä tavoitteena. Julkisten mielenterveyspalvelujen kuntoutustoimet eivät muiden toimijoiden arvion mukaan jatku työhön tähtäävinä työkokeiluina.
Päätelmät
Kuntoutujat voidaan jakaa työhönpaluutavoitteen perusteella kolmeen ryhmään, joista jokainen tarvitsee erilaiset palvelut. Palvelut on rakennettava alueellisesti toimiviksi palveluketjuiksi.
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa vuonna 2004 yhteensä noin 210 000 henkilöä, eli yli 28 000 henkeä vähemmän kuin vuonna 1996. Mielenterveyssyistä alkaneella eläkkeellä olevien määrä sen sijaan kasvoi. Mielenterveyssyistä alkaneella eläkkeellä oli vuonna 2004 noin 77 000…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
