Laihdutus parantaa ylipainoisen kognitiivista suorituskykyä

Ylipaino heikentää aivojen toimintaa vähentämällä sokeriaineenvaihduntaa, aiheuttamalla tulehdusreaktioita ja lisäämällä oksidatiivista stressiä. Monikansallinen tutkimusryhmä selvitti meta-analyysillä, parantaako laihduttaminen ylipainoisten kognitiivista suorituskykyä.

Tero Taiminen

Kuvantamistutkimukset tulevat umpilisäke-tulehduksen diagnostiikkaan

Umpilisäketulehduksen diagnoosi on perustunut anamneesiin, palpaatiolöydökseen ja veren leukosyyttien sekä CRP-arvon mittaamiseen. Epäilty diagnoosi on varmennettu leikkauksessa, ja samalla on hyväksytty jopa 20–30 %:n huti eli normaalin umpilisäkkeen poisto diagnostisena toimenpiteenä. Tällainen menettely ei enää ole kansainvälisesti hyväksyttävää – leikkaus ei ole diagnoosin apuväline.

Hannu Paajanen

Kenelle lihavuusleikkaus?

Vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta kärsii suomalaisista miehistä 5 % ja naisista 7 %.

Paulina Salminen, Vesa Koivukangas

Suurentunut plasman kreatiniiniarvo päivystyspotilaalla – miten toimin?

Kun potilaalla todetaan akuutti munuaisvaurio, diagnostiikassa ja hoidossa on keskeistä etiologian ­selvittäminen: onko potilaalla heikentynyt munuaisperfuusio (prerenaalinen vika), onko virtsateissä ­virtausestettä (postrenaalinen vika) vai onko kyseessä renaalinen, munuaistason vaurio?

Risto Tertti, Heikki Saha

Ravintolisistä sairaalareissu

Ravintolisien käyttöön voi liittyä vakaviakin haittoja, kuten nämä kolme tapausselostusta osoittavat.

Annikka Kalliokoski, Pekka Saastamoinen, Liisa Hakaste, Elina Armstrong, Ruut Laitio

Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja kuraattorit peruskouluissa 2008–2015

Tutkimuksessa selvitetään peruskoulujen terveydenhoitajien, lääkärien, psykologien ja kuraattorien työpanoksia ja niiden muutoksia kouluissa ja terveyskeskuksissa 2008–15 sekä palvelujen alueellista tasa-arvoa.

Kirsi Wiss, Timo Ståhl, Vesa Saaristo, Hanne Kivimäki, Marjut Frantsi-Lankia, Arja Rimpelä

Kenelle kunnia kuuluu?

Kansainvälisten monikeskustutkimusten yleistyessä tiedeartikkelien kirjoittajalistat pitenevät. Vuonna 1981 suurin Thomson Reutersin indeksoiman tiedeartikkelin tekijämäärä oli 118. Nykyään biolääketieteellisillä tutkimuksilla voi olla jopa yli 2 000 tekijää (1).

Pertti Saloheimo

Sidekalvon kunto vaikuttaa silmänpainetta alentavan leikkaushoidon ennusteeseen

The predictive role of conjunctival histopathological changes in primary open-angle glaucoma and exfoliation glaucoma patients in the prognosis of deep sclerectomy

Minna Helin-Toiviainen

Lihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tuloksia

Patient and operation related factors influencing the outcome of knee arthroplasty

Jaakko Järvenpää

Varusmiespalvelusaika on ikkuna nuoren miehen terveyteen

Health behavior of young adult men and the association with body composition and physical fitness during military service

Maria Hagnäs

Terveysongelmat varhaisessa aikuisiässä ennakoivat työkyvyttömyyseläkettä

Lifestyle and health-related factors in relation to musculoskeletal and mental disability – a life course approach

Heikki Frilander

Lasten virtsatieinfektioiden jälkeisten kuvantamistutkimusten ohjesäännöissä parantamista

Ultrasonography alone is not enough to exclude vesicoureteral reflux in all small children after a urinary tract infection

Marko Ristola

Raskaudenaikainen epilepsia- tai masennuslääkitys voi vaikuttaa vastasyntyneen aivotoimintaan

Infant brain function after fetal exposure to neuroactive drugs

Mari Videman

Uutta tietoa HDL:n sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavasta vaikutuksesta

Oxidized HDL lipids and the risk for atherosclerosis: The cardiovascular risk in young Finns study

Petri Kresanov

Pitkäaikaistyötön vai pysyvästi työkyvytön?

Long-term unemployed or permanently disabled – types and narratives from an industrial town of the 2000s

Virpi Heikkinen

Tiotropium tehoaa myös teini-ikäisten vaikeaan astmaan

Astma on lapsuusiän yleisin krooninen sairaus. Yhdysvalloissa jo 10 %:lla teini-ikäisistä on astma. Noin puolella potilaista pelkkä inhalaatiosteroidi ei riitä, ja lääkkeitä lisätään yksitellen, kunnes hoitotasapaino löytyy. Onneksi uusia hoitovaihtoehtoja on tulossa.

Heikki Ekroos

Komplisoitumattomaan ensimmäiseen divertikuliittiin ei tarvita antibioottia

Hollantilaiset kirurgit ovat saaneet taas valmiiksi hienon kliinisen monikeskustutkimuksen, jossa selvitettiin antibioottihoidon tarvetta paksusuolen divertikkelitulehduksen hoidossa. Tämä on jo toinen satunnaistettu, hyvin tehty tutkimus, joka puoltaa pelkkää kipulääkitystä divertikuliitin ensilinjan hoitona.

Hannu Paajanen

Suojaa ihosi auringolta

Ihon melanooma on yleistynyt viime vuosina merkittävästi. Eniten melanoomaa todetaan Australiassa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tauti on lähes yhtä yleinen. Yli puolet melanoomatapauksista arvioidaan auringon UV-säteilyn aiheuttamiksi. Aurinkovoiteet, joiden suojakerroin on vähintään 15, näyttävät vähentävän riskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Tulehduskipulääkkeisiin liittyvä vajaatoimintariski vaihtelee

Tulehduskipulääkkeet voivat tunnetusti vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa. Vakavat kardiovaskulaariset haittatapahtumat ovat kuitenkin harvinaisia, ja tarvitaan suuria aineistoja, että eroja eri lääkkeiden tai annosten välillä voidaan arvioida. Nyt laaja eurooppalainen selvitys viittaa siihen, että eroja on ja sydänhaitat ovat annosriippuvaisia.

Juhani Airaksinen

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja masennus myöhentävät vaihdevuosia

Luonnollinen menopaussi-ikä määritellään vuoden kestäneeksi kuukautisten poisjäänniksi, jolle ei ole patofysiologista selitystä. Noin 62 000:n mammografiaseulontoihin osallistuneen 40–74-vuotiaan ruotsalaisnaisen aineistossa keskimääräinen luonnollinen menopaussi-ikä oli 52 vuotta. Jos nainen oli sairastanut tai sairasti munasarjojen monirakkulaoireyhtymää, menopaussi myöhentyi 56 vuoden ikään, ja masennus siirsi menopaussi-iän 53 vuoteen. Löydös vahvistui, kun sekoittavina tekijöinä analysoitiin naisen lisääntymisominaisuuksia, kuten menarkeikä ja lasten lukumäärä, kuukautiskierron ominaisuuksia tai tunnettuja riskitekijöitä (tupakointi, alkoholi, koulutus ja fyysinen aktiivisuus).

Pertti Kirkinen