EVO-pisteiden ja Julkaisufoorumin tasoluokituksen vertailu terveystutkimuksen arvioinnissa

Valtion rahoitus terveydenhuollon erityisvastuualueiden yliopistotasoiselle terveyden tutkimukselle perustuu niiden julkaisemien tutkimusten tuottamiin EVO-pisteisiin, jotka pohjautuvat julkaisu- kanavien impaktilukuihin. Tieteellisten seurain valtuuskunta on laatinut julkaisutuotannon laadun indikaattoriksi uuden luokituksen, Julkaisufoorumin (JUFO), jota opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus soveltaa yliopistojen valtionrahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Tässä tutkimuksessa vertaillaan EVO-pisteisiin ja Julkaisufoorumin tasoluokitukseen perustuvia arviointimenetelmiä.

Helena Tähtinen, Päivi Rautava, Risto-Pekka Happonen

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta.

Marja-Leena Mattila

Alkoholi vaikuttaa päähän vammautuneen potilaan ennusteeseen

Aivovammoista jopa puolet tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin suurkulutus on yleistä aivovammapotilailla. Aivovamma lisää riskiä saada epileptinen kohtaus, ja toisaalta alkoholi usein laukaisee epileptisen kohtauksen. Aivovamma voi johtaa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan potilaalle.

Kalle Vaaramo

Elämänlaatu ja hoidon kustannusvaikuttavuus vaikean neurokirurgisen sairauden jälkeen

Tutkimuksen potilaat hoidettiin HYKS:n Neurokirurgian klinikalla 1998-2006. Potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta.

Kirsi Malmivaara

Toiminnanhäiriöt endorfiinijärjestelmässä voivat altistaa masennukselle

Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja.

Lauri Tuominen

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta.

Marja-Leena Mattila

Alkoholi vaikuttaa päähän vammautuneen potilaan ennusteeseen

Aivovammoista jopa puolet tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin suurkulutus on yleistä aivovammapotilailla. Aivovamma lisää riskiä saada epileptinen kohtaus, ja toisaalta alkoholi usein laukaisee epileptisen kohtauksen. Aivovamma voi johtaa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan potilaalle.

Kalle Vaaramo

Elämänlaatu ja hoidon kustannusvaikuttavuus vaikean neurokirurgisen sairauden jälkeen

Tutkimuksen potilaat hoidettiin HYKS:n Neurokirurgian klinikalla 1998-2006. Potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta.

Kirsi Malmivaara

Toiminnanhäiriöt endorfiinijärjestelmässä voivat altistaa masennukselle

Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja.

Lauri Tuominen

Sikiötutkimuksen uusi vaihe on käynnistynyt

Kymmeniä vuosia paikallaan polkenut tutkimus sikiön sairauksien diagnosoinnista äidin verinäytteestä on muutaman viime vuoden aikana oleellisesti harpannut eteenpäin. Uusilla laboratoriomenetelmillä on opittu nopeasti ja laajasti määrittämään plasman DNA-fragmenttien koostumusta ja määrää jopa niin, että saadaan kuva yksilön koko perimästä. Varsinkin digitaalisen PCR:n MPS-menetelmän (massively parallel sequencing) ja eräiden muiden uusien tekniikoiden mukaantulo on tehnyt mahdolliseksi määrittää, onko näytteessä yliedustettuna sikiön jonkin tietyn kromosomin DNA-palasia tai tietyn geenin aktiivista toimintaa osoittavaa vapaata RNA:ta. Erityistä kliinistä merkitystä on kromosomien 21, 18 ja 13 tilanteen selvittämisellä.

Pertti Kirkinen

Kaikki sepelvaltimokalkki ei ole haitallista

Tietokonekerroskuvauksessa mitattu sepelvaltimokalkin määrä on ollut tarkin ei-kajoava mittari tulevien sepelvaltimotautitapahtumien ennakoinnissa. Kokonaan puuttuva kalkki on hyvän ennusteen merkki, mutta uuden tutkimuksen valossa näyttää siltä, ettei pelkkä kalkin kokonaismäärä ole ratkaiseva, koska toisaalta plakkien kalkkipitoisuuden kasvu näyttää suojaavan tulevilta sydäntapahtumilta.

Juhani Airaksinen

Meta-analyysi ei puolla D-vitamiinilisiä terveille aikuisille

Veren pienen D-vitamiinipitoisuuden on havaittu liittyvän osteoporoottisiin murtumiin, syöpään, valtimosairauksiin, diabetekseen ja lisääntyneeseen kuolemanriskiin. Tämä on johtanut päätelmiin D-vitamiinilisien tarpeesta. Toisaalta kuolleisuudessa D-vitamiini noudattaa U-käyrää: kuolleisuus kasvaa sekä pienissä että suurissa veren D-vitamiinipitoisuuksissa.

Helena Liira

MODY2-diabetes voidaan jättää hoitamatta pitkään

Nuoruusiällä alkavassa aikuistyyppisessä diabeteksessa (MODY2) tarvitaan glukokinaasigeenin inaktivoivan mutaation vuoksi normaalia korkeampi glukoositaso, jotta haimasta alkaa vapautua insuliinia. Tämän vuoksi potilailla on lievästi kohonnut paastoglukoosiarvo, mikä johtaa lievään HbA1C-tason nousuun (korkeimmillaan 7,5 %). Diabeteslääkkeet eivät tunnetusti vaikuta glukoosiarvoihin, ja hoitoa ei sen vuoksi suositellakaan muutoin kuin raskauden aikana (insuliinihoito).

Satu Vehkavaara

Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet

Reseptilääkkeiden päihdekäyttö ja laiton kauppa on noussut kehittyneissä maissa vähintään yhtä suureksi ongelmaksi kuin perinteisten laittomien huumeiden käyttö.

Solja Niemelä, Antti Mikkonen

Munuaisten vajaatoiminta vaikuttaa lääkeannosteluun

Monet lääkkeet poistuvat elimistöstä pääosin tai osittain munuaisten kautta.

Heikki Saha, Satu Mäkelä

Vanhuspotilaan lääkehoidon purkaminen

Vanhuksen käyttämää säännöllistä lääkitystä tulisi arvioida vähintään vuosittain. Turhan lääkityksen purkaminen perustuu potilaan kliiniseen tutkimukseen ja sen perusteella havaittuihin lääkityksen vähentämistarpeisiin.

Sirpa Hartikainen, Jouni Ahonen

Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa

Allergiaohjelman 2008-2018 seurannan yhteydessä selvitettiin astman ja allergisten sairauksien kustannuksia vuonna 2011 sekä niiden muutoksia 2000-luvulla.

Juha Jantunen, Paula Kauppi, Miika Linna, Jaana Martikainen, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Tari Haahtela

Leikkaussalikuolemien syitä analysoitu

Eri alojen kirurgit ja tehohoitolääkäri arvioivat moni-ammatillisesti suomalaisen Potilasvakuutuskeskuksen (VAKES) aineistosta kaikki kuolemaan johtaneet leikkaus- ja toimenpidekomplikaatiot vuosilta 2006-2010 (Hakala ym. 2013). Tutkimusaikana suoritettiin Suomessa noin 1 425 000 kirurgista toimenpidettä ja 295 000 synnytystä.

Hannu Paajanen