Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö

- Kohtauksittaisesta ahmintahäiriöstä kärsii noin 2-3 % väestöstä. Yleisyydestään huolimatta se tunnetaan vielä huonosti.

Nina Pyökäri, Sinikka Luutonen, Simo Saarijärvi

Paljastavatko rekisteritiedot miten lonkkamurtuman hoitosuositukset toteutuvat?

- Perfect-hankkeessa on luotu rekisteritietoihin perustuvia osoittimia mm. lonkkamurtuman hoidon ja kustannusten seurantaan.

Reijo Sund, Raija Sipilä, Antti Malmivaara, Jari Forsström, Eeva Ketola, Tiina Huusko

Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee
Naiset ja nuoret kriittisempiä

Suurin osa suomalaisista lääkäreistä suorittaa jatkokoulutuksena erikoislääkärin tutkinnon. Terveyspalvelujärjestelmän muutokset ja haasteet heijastuvat koulutukseen. Koulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuosina 1977-2006 perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan.

Tiina Aine, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Oikaisu: Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?

Lääkärilehdessä 18/2011 s. 1487-92 julkaistussa terveydenhuoltoartikkelissa "Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?" on virhe taulukon 2 sarakkeiden otsikoinnissa. Taulukossa esitellään Suupohjan väestön näkemykset siitä, kenelle kuuluu vastuu mielenterveysongelmaisen ihmisen hyvinvoinnista.

Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila

Persoonallisuus vaikuttaa masennukseen

Masennustilojen suhteellinen merkitys elämänlaatua heikentävänä sekä sosiaalisia ja taloudellisia haittoja tuovana sairautena on viime vuosikymmeninä korostunut ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan. Haitallisten seurauksien vähentämiseksi on masennustilojen tehokas hoito tärkeää ja vielä parempi olisi, jos masennusta opittaisiin ennalta ehkäisemään. Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden ja psykoterapioiden keskimääräisessä tehokkuudessa ei ole selviä eroja, mutta on ilmeistä että eri ihmiset hyötyvät eri hoidoista. Jos osattaisiin valita yksilöllisesti kullekin masennuspotilaalle juuri hänelle todennäköisesti tehokkain hoitomuoto, paranisivat keskimääräiset hoitotulokset merkittävästi.

Kim Kronström

Sairaalapotilaiden kandidemiat Suomessa

Kandidahiivat ovat merkittäviä sairaalahoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Kandidemia pidentää sairaalapotilaiden hoidon kestoa ja lisää kuolleisuutta. Erityisesti potilaat, joiden puolustuskyky infektioille on heikentynyt joko perussairauden tai annettujen hoitojen vuoksi, ovat alttiita kandidemioille. Yleisin aiheuttaja on Candida albicans, mutta tärkeimmät hiivapatogeenit vaihtelevat eri aikoina ja eri keskuksissa. Vaikkakin suurimmassa osassa kandidemioita aiheuttaja on peräisin potilaan omasta mikrobistosta, on myös sairaalaympäristöstä peräisin olevia epidemioita kuvattu.

Eira Poikonen

Uutta tietoa merkelinsolukarsinoomasta

Merkelinsolukarsinooma on harvinainen ihosyöpä, jota esiintyy ensisijaisesti auringolle altistuvilla iho-alueilla. Se tunnistettiin omaksi entiteetikseen vasta vuonna 1972. Vuonna 2008 merkelinsolukasvaimista löydettiin uusi polyoomavirus, ja taudin arvellaan olevan ainakin osittain virusperäinen.

Heli Kukko

Verenpaineen hoidon yhteys repolarisaatiomuuttujiin EKG:ssa

Sydämen kammioiden sähköinen palautumisvaihe, repolarisaatio, havaitaan EKG:ssa T-aaltona. Repolarisaation poikkeavuudet altistavat rytmihäiriöille, joista osa voi olla hengenvaarallisia. Väitöstutkimuksessa tutkittiin EKG:n repolarisaation yhteyttä sydämen vasemman kammion massaan, verenpainelääkkeisiin ja vaihteluun sydänlihassolujen ionivirtauksiin liittyvissä geeneissä. Lisäksi selvitettiin EKG:n repolarisaatiomuuttujien yhteyttä kuolemiin.

Kimmo Porthan

Parvorokkovirus riski päiväkotityöntekijöiden raskaudelle

Raskaudenaikainen parvorokkovirusinfektio voi johtaa sikiön anemiaan, vesipöhöön ja kuolemaan. Pienten lasten kanssa työskentelevillä tiedetään olevan lisääntynyt riski saada parvorokkovirusinfektio. Uuden parvoviruksiin kuuluvan viruksen, ihmisen bocaviruksen (HBoV), vaikutusta raskauteen ja sikiöön ei tunneta. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusteellisemmin parvorokkoviruksen vaikutuksia raskauteen etenkin päiväkotityöntekijöillä, sillä tätä tietoa tarvitaan kehitettäessä työsuojelua ja erityisäitiysraha- ja erityisäitiysvapaalainsäädäntöä. Lisäksi haluttiin selvittää HBoV:n mahdollista vaikutusta raskauteen.

Anita Riipinen

Olkahermopunoksen synnytysvaurion kuvantamislöydökset

Hermojuurista C5-C8 ja Th1 koostuvan olkahermopunoksen syntymävaurio on synnytyksen ulosauton yhteydessä olkahermopunoksen venymisestä, katkeamisesta tai irtirepeytymisestä lapselle seuraava vamma. Tärkein altistava tekijä vastasyntyneen olkahermopunoksen vaurioon on hartiadystokia, hartioiden juuttuminen synnytyskanavan ala-aukeamaan.

Tiina Pöyhiä

Elämänlaadun mittaaminen osaksi nivelreumapotilaiden hoidon arviointia

Nykyisin nivelreumapotilaille tehdyissä lääketutkimuksissa arvioidaan tutkimuslääkkeen tehokkuutta myös potilaan näkökulmasta, mittaamalla elämänlaadun muutoksia taudin aktiviteetin muutosten ohella. Käytännön potilastyössä elämänlaatua ei vielä rutiininomaisesti mitata.

Toini Uutela

Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu
- kritiikkiä, mutta kiitostakin

Sähköisistä potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt kritiikkiä. Tutkimuksessa selvitettiin yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien näkemyksiä käyttämiensä tietojärjestelmien hyvin toimivista ominaisuuksista ja keskeisistä ongelmista.

Tinja Lääveri, Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Kari J. Antila

Lääkärit tietojärjestelmäkoulutuksessa
Kokemuksia sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotosta

Lääkärien asenteet sähköisiin potilastietojärjestelmiin vaihtelevat paljon. Koulutus on myös koettu riittämättömäksi. Kyselytutkimuksessa selvitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkärien mielipiteitä sähköisestä potilastietojärjestelmästä, sen käytöstä sekä käyttöönottokoulutuksen sisällöstä ja hyödystä. Aiemmin ei lääkärien tietojärjestelmäkoulutuksesta ole maassamme julkaistu tutkimustietoa.

Lauri Lammi

Potilastietojärjestelmät eivät tue systemaattista ennaltaehkäisyä
Tuloksia EPA Cardio -tutkimuksesta

Sepelvaltimotaudin päätetapahtumia voidaan vähentää hoitamalla riskitekijöitä. Keskeistä on tunnistaa suuren riskin potilaat, arvioida heidän kokonaisriskinsä ja kohdentaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet heille. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka potilasasiakirjojen riskitekijämerkinnät ovat toteutuneet ja voidaanko niitä käyttää hyväksi sydän- ja verisuonisairauksien systemaattisessa ennaltaehkäisyssä.

Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

Poissaolokohtaukset vaikuttavat näönvaraiseen muistiin

Lapsuuden poissolokohtausepilepsia ilmenee hyvin lyhyinä, usein vaikeasti havaittavina, muutamien sekuntien kestoisina poissaoloina. Poissaolokohtausten aikana lapsen toiminta pysähtyy, eikä hän reagoi näkemäänsä tai kuulemaansa.

Auli Sirén

PAP-potilaiden aivolisäkeadenoomat ilmenivät nuorempana kuin kontrollipotilaiden

Aivolisäkkeen hyvänlaatuiset kasvaimet eli adenoomat ovat väestössä hyvin yleisiä kallonsisäisiä kasvaimia. Valtaosa niistä ilmaantuu sattumanvaraisesti, mutta pieni osa adenoomista esiintyy suvuittain. Äskettäin tunnistettiin pohjoissuomalaisissa suvuissa uusi ituradan geenivirhe, AIP-geenin mutaatio, joka aiheutti perinnöllistä alttiutta aivolisäkekasvaimiin (pituitary adenoma predisposition, PAP). Valtaosa PAP-potilaista on nuoria, ja heillä todetaan erityisesti kasvuhormonia erittäviä aivolisäkeadenoomia.

Elina Heliövaara

Lihasrelaksantit ja niiden vasta-aineet anestesiassa

Lihasrelaksantteja käytetään yleisesti yleisanestesian induktiossa ja ylläpidossa sekä ensihoidossa esimerkiksi helpottamaan hengitysputken asettamista. Lihasrelaksaation avulla voidaan leikkauksen aikana estää potilaan unenaikainen liikkuminen, mikä osaltaan voi altistaa komplikaatioille. Vähentämällä lihasjännitystä yleensä helpotetaan myös kirurgian läpiviemistä.

Hanna Illman

Solunsalpaajien yhdistelmähoidosta hyötyä levinnyttä rintasyöpää sairastaville

Rinta- ja eturauhassyöpä leviävät usein luustoon, ja etäpesäkkeet aiheuttavat runsaasti potilaiden elämänlaatua heikentäviä komplikaatioita. Luustoetäpesäkkeiden diagnostiikka perustuu pääasiassa luuston kuvantamistutkimuksiin, joiden herkkyys ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole optimaalisia. Tämän vuoksi luustoetäpesäkkeiden diagnosoimiseen ja seuraamiseen tarvitaan uusia menetelmiä.

Jaana Korpela

Munuaisvaltimoahtauman pallolaajentamisesta ei selvää hyötyä

Munuaisvaltimoahtauma on lähes aina valtimokovettumataudin aiheuttama. Ahtauman todennäköisyys kasvaa ikääntymisen ja muun valtimotaudin kuten sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitaudin ja alaraajan valtimotaudin esiintymisen myötä.

Niina Koivuviita

Aivojen epätasapaino liittyy persoonallisuuteen

Brittiläinen tutkimus tuo uutta tietoa persoonallisuuspiirteiden yhteydestä aivojen rakenteisiin. Aiheesta tiedetään toistaiseksi niukalti.

Tero Taiminen