Laskimonsisäinen laser suonikohjutaudin hoidossa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Uuden teknologian hallittu käyttöönotto -hankkeen (HALO) puitteissa tehtiin alkuperäisjulkaisuihin perustuva järjestelmällinen katsaus pinnallisten laskimorunkojen vajaatoiminnan hoitoon käytettävän suonensisäisen laserhoidon vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta.

Anders Albäck, Jukka Saarinen, Antti Malmivaara, Pekka Kuukasjärvi

Vauhtiveikot tulevat - uusi behavioraalinen oireyhtymä?

Puheen ja kielenkehityksen häiriöihin liittyy usein motorisia ongelmia, mm. hidasta kävelemään oppimista. Nopean kävelemään oppimisen yhteydessä ei ole toistaiseksi kuvattu puhekielen häiriöitä.

Marja-Leena Haapanen

Simulaattoriopetus on välttämätön lisä videoavusteisen tähystyskirurgian koulutuksessa

Videoavusteista tekniikkaa käytetään useilla lääketieteen erikoisalueilla diagnostisten ja hoidollisten toimenpiteiden apuna.

Hannu Paimela, Tom Scheinin, Caj Haglund, Niku Oksala, Eero Kivilaakso

Mikä ohjaa terveyspalvelujen ja lääkehoitojen järjestämistä Suomessa?

Terveyspalveluihin ja lääkehoitoihin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan valitettavan usein edelleenkin ainoastaan kustannusten näkökulmasta.

Juha Laine, Marco Hautalahti

Levottomat jalat tulisi huomioida myös psykiatriassa

Levottomien jalkojen oireyhtymän patofysiologia on vielä osin tuntematon, mutta dopamiiniaineenvaihdunnan osuus on ilmeinen. Levottomien jalkojen oireyhtymän esiintyvyys aikuisväestössä on 2,5-10 %. Vakavan, hoitoa vaativan oireyhtymän esiintyvyys on noin 3 %. Oireyhtymän on kuvattu johtaneen jopa itsemurhaan, mutta silti sen aiheuttamaa haittaa edelleenkin usein vähätellään ja vain murto-osa tapauksista tulee diagnosoiduksi lääkärin vastaanotolla. Oireyhtymä on potilaalle joskus hyvinkin tuskallinen ja elämänlaatua heikentävä, ja etenkin vaikeammissa tapauksissa unensaanti usein häiriintyy. Univaje puolestaan heikentää toimintakykyä ja altistaa psykiatriselle sairastumiselle, onnettomuuksille, ylipainolle, diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.

Juha Markkula

Lääkityksen teho ja aineenvaihdunta sydänlihassairaudessa

Hypertrofisessa kardiomyopatiassa sydämen verenkierto, hapenkulutus sekä rasvahappojen käyttö korreloivat hypertrofian asteen kanssa siten, että lievässä hypertrofiassa sydämen verenkierto, hapenkulutus ja rasvahappojen käyttö sekä sydämen työtehokkuus olivat lisääntyneet terveisiin verrattuna. Vaikeassa hypertrofiassa verenkierto ja aineenvaihdunta eivät eronneet terveestä sydämestä, mutta työtehokkuus oli heikentynyt. Dilatoivassa kardiomyopatiassa sydämen rasvahappojen käyttö oli vähentynyt terveisiin verrattuna. Toisaalta, vasemman kammion toiminnan edelleen huonontuessa ja insuliiniresistenssin kehittyessä rasvahappojen käyttö lisääntyi.

Helena Tuunanen

Keskosena syntyminen jättää jälkensä sydämeen ja kuuloaivokuoreen

Hyvin ennenaikainen syntymä ja sikiön kasvuhäiriö ovat riskitekijöitä lapsen kehitykselle. Tutkimuksessa selvitettiin pienipainoisten keskosten neurologista suoriutumista, sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä kuuloaivokuoren erottelukyvyn kehitystä 5 vuoden iässä. Suomessa 1996-97 syntyneistä, alle 1 000 g painaneista keskosista 9 %:lla todettiin kehitysvammaisuus, 14 %:lla aivohalvaus, 4 %:lla oli kuulolaite. Vaikka keskosten älykkyys- ja neuropsykologisten testien tulosten keskiarvot asettuivat normaalialueelle, ne olivat merkittävästi viitearvoja pienempiä. Merkittävä toiminnallinen haitta todettiin 20 %:lla, lievä haitta 19 %:lla, ja 61 % lapsista oli toiminnallisesti normaaleja. Sikiökautinen kasvuhäiriö jatkui myöhemmin hitaana kasvuna.

Kaija Mikkola

Selittämättömät ruumiilliset oireet yleisempiä naisilla

Lääketieteellisesti selittämättömät oireet, joita kutsutaan somatisaatio-oireiksi tai somatisoinniksi, ovat yleinen ilmiö. Somatisoinnista aiheutuu subjektiivista kärsimystä ja henkilöiden toimintakyvyn heikkenemistä. Tässä väitöstutkimuksessa arvioitiin 1 600 oululaisen 30-vuotiaan henkilön somatisaatiohäiriön ja somatisaatio-oireilun yleisyyttä.

Juha T. Karvonen

Vaihtoehtoja sepelvaltimoiden pallolaajennushoidossa

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelmana on hoidetun ahtauman uudelleen ahtautuminen. Metalliverkkoputkea käytettäessä restenoosia esiintyy 15-30 %:lla potilaista. Solunsalpaajaa vapauttavia lääkestenttejä käytettäessä uudelleenahtautumista tapahtuu 5-10 %:lle potilaista. Toisaalta lääkestenttien käyttöön saattaa liittyä lisääntynyt riski stentin myöhäiselle trombosoitumiselle eli verihyytymän muodostumiselle stentin sisälle. Tämä tapahtuma johtaa uusintainfarktiin 40-50 %:lla potilaista ja kuolemaan 20 %:lla potilaista.

Pasi Karjalainen

Apolipoproteiini A-1 vähentää dementiariskiä

Aikaisempi tutkimus on osoittanut matalan apolipoproteiini-A-1:n (ApoA-1) yhteyden sydän- ja verisuonitautiriskiin. Viime vuosina useissa tutkimuksissa on todettu, että keski-iän korkea kolesterolitaso lisää dementiariskiä. ApoA-1:n suhteen on aiemmin tiedetty, että dementiaa sairastavilla apolipoproteiinitasot ovat matalampia kuin terveillä. Näissä tutkimuksissa mittaukset oli kuitenkin tehty vasta dementian toteamisen jälkeen, jolloin dementoituminen on voinut vaikuttaa asiaan. Japanilais-amerikkalaisessa tutkimuksessa (Honolulu-Asia Aging Study) seurattiin tuhatta miestä apolipoproteiini-A-1:n ja dementiariskin yhteyden selvittämiseksi.

Tiina Laatikainen

Lihapitoinen ruokavalio raskauden aikana voi vaikuttaa poikalapsen hedelmällisyyteen

Miesten siemennesteen laadun heikkeneminen on useissa maissa havaittu ilmiö. Yhdysvalloissa 1940-luvulta lähtien karjan rehuun lisätty dietylsilbestroli aiheutti tyttölapsille vaginakarsinoomia, mikäli äiti oli saanut tätä ainetta runsaasti suun kautta, ja aineen käyttö rehussa kiellettiin. Sittemmin on kuitenkin kehitetty runsaasti anabolisia steroideja sekä androgeeni- ja estrogeenivalmisteita, joilla Yhdysvalloissa edistetään lihakarjan kasvua.

Pertti Kirkinen

Aorttatekoläppä katetrin kautta - siis paikallispuudutuksessa!

Aorttaläpän ahtauma on yleisin ikäihmisten vaikea läppävika. Avosydänleikkaus ei ole aina mahdollinen vaikeaoireisillekaan potilaille leikkaukseen liittyvän suuren riskin takia, minkä vuoksi tilan hoitoon on kehitetty vähemmän kajoavia tekniikoita. Pelkkä läpän pallolaajennus auttaa usein vain väliaikaisesti, mutta katetrien avulla asennettavista läpistä on saatu jo lupaavia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Trastutsumabihoitojen käytännön toteutuksessa paljon ongelmia Australiassa

Australiassa viranomaiset arvioivat, että trastutsumabin käyttö metastaattisen rintasyövän hoitoon ei ole kustannustehokasta. Koska painostus saada trastutsumabi käyttöön oli kova, viranomaiset perustivat verorahoitteisen ohjelman metastaattisen rintasyövän trastutsumabihoidon kulujen kattamiseksi. Hoitoa ei arvioitu kustannustehokkaaksi, joten rahoitus ohjattiin lääkekorvausjärjestelmän ohi.

Sirkku Jyrkkiö

Pitkittyneen sekavuustilan riskitekijöistä lisää tietoa

Pitkittynyt sekavuustila, delirium, lisää myöhempien kognitiivisten häiriöiden riskiä. Aiemmin on havaittu, että sekavuusoireiden jatkuminen sairaalasta kotiutusvaiheeseen asti lisää myöhempien vakavien komplikaatioiden, myös kuoleman, riskiä. Sinänsä positiiviseen kotiutusvaiheeseen liittyy riskejä mm. vähemmän valvonnan takia; niinpä tehokkaat kotiutusvaiheen interventiot voisivat vähentää komplikaatioita.

Katariina Korkeila

Ylipaino on vanhoilla ihmisillä terveyden merkki

Ylipaino on keski-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin selkeä riskitekijä monille rappeuttaville sairauksille ja toiminnanvajeille. 70-80 vuoden iässä tilanne kuitenkin muuttuu, ja aliravitsemuksesta tulee ylipainoa suurempi väestöterveyden ongelma. Useissa tutkimuksissa ylipaino on saattanut olla suojaava tekijä esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavien tai sepelvaltimoleikkauspotilaiden ennusteelle. Japanissa tutkittiin painoindeksin vaikutusta 80-vuotiaiden (n = 1 282) kotona asuvien vanhusten ennusteeseen neljän vuoden seurannassa. Ylipainoisten (BMI > 25) ennuste oli parempi kuin normaalipainoisten (BMI 18,5-24,9) tai alipainoisten (BMI < 18,5) ennuste, vaikka mallissa otettiin huomioon mm. sukupuoli, tupakointi, alkoholin käyttö, sairaudet, liikunnallinen aktiivisuus, systolinen verenpaine ja toimintakyky. Erityisen suuret ja samansuuntaiset erot eri BMI-ryhmien välillä olivat kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kaisu Pitkälä

Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna

Selvitimme koettujen terveysongelmien ja sairauspoissalojen välistä yhteyttä ja sen mahdollisina selittävinä tekijöinä ikää, sukupuolta ja työstatusta.

Astman ja ahdistuneisuushäiriöiden välillä merkittäviä yhteyksiä

Astmaa pidettiin 1900-luvun alkupuolella psykiatriassa klassisena psykosomaattisena, psykogeenisenä sairautena. Tästä oletuksesta luovuttiin lääketieteellisen tiedon lisäännyttyä.

Jyrki Korkeila

Tehokas hoito pudotti painoa 104 kg ja korjasi sydämen vajaatoiminnan

Runsas ylipaino aiheutti 25-vuotiaalle miehelle sydämen vaikean vajaatoiminnan, kun vasemman kammion systolinen toiminta petti.

Leila Partanen, Timo Kuusi

Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät

h Tapaturmien säännöllinen tilastointi ja seuranta ovat tarpeen riskiryhmien tunnistamiseksi ja interventioiden kohdistamiseksi oikein. Kuusankosken aluesairaalassa tapaturmaensikäynneillä joka neljäs ja viikonloppuisin lähes joka toinen potilas oli alkoholin vaikutuksen alainen.

Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje

Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden asiakastietolain tavoitteena on edistää potilaan tiedonsaantimahdollisuuksia

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, myöhemmin asiakastietolaki) tuli voimaan 1.7.2007.

Irma Pahlman, Tuija Takala