Miesten migreeni lisää sydäntapahtumariskiä

Aurallisen migreenin on havaittu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksia naisilla. Miehistä ei vastaavia löydöksiä ole aiemmin tehty. Itse ilmoitetun migreenin yhteyttä sydäntapahtumiin 15 vuoden seuranta-aikana tutkittiin lähtötilanteessa verisuoniltaan terveiden yhdysvaltalaisten mieslääkärien joukossa (n = 20 084, ikä 40-84 v). Migreeniä sairastavilla (7,2 %) oli sairastamattomiin verrattuna lisääntynyt riski sydän- ja verisuonitapahtumille (OR 1,24; 95 %:n lv 1,06-1,46), etenkin sydäninfarktille (1,42; 1,15-1,77). Tunnetut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät oli vakioitu. Syyksi tutkijat arvelevat mm. endoteelidysfunktiota tai sen ja muiden riskitekijöiden keskinäistä synergiaa.

Katariina Korkeila

Gastroesofageaalisen refluksin hoidolla yhteys MAC-infektioon?

Mycobacterium avium -kompleksin (MAC) aiheuttamat keuhkoinfektiot saavat usein ensin aikaan epäilyn tavanomaisesta tuberkuloosista. MAC elää maaperässä ja vedessä. Vaikka se sietääkin happoa hyvin, haponeritystä estävä lääkitys voisi silti edesauttaa sen kasvamista ja toisaalta gastroesofageaalinen refluksi (GER) infektion basillin pääsyä keuhkoihin, mikäli MAC on päässyt vatsalaukkuun.

Hannu Puolijoki

Metotreksaatti voi auttaa suun punajäkälän hoidossa

Punajäkälä on T-soluvälitteinen autoimmuunitauti, mutta T-solujen kohdeantigeenia ei tunneta. Punajäkälän puhkeamista voi edesauttaa hepatiitin tai helikobakteerigastriitin kaltainen krooninen infektio. Oireita aiheuttavaa suun punajäkälää esiintyy noin 1-4 %:lla väestöstä. Sitä tavataan poskien limakalvoilla, ikenissä ja kielessä. Suun punajäkälä voi parantua itsestään, mutta krooniseen tulehdukseen liittyy myös syöpäriski. Suun punajäkälä on usein vaikeahoitoinen.

Sirkku Peltonen

Lisäävätkö haponestäjät keuhkokuumeita?

Mahan suolahapon ajatellaan toimivan tehokkaana etulinjana mikrobipuolustuksessa. Sabotoivatko sitten haponeritystä estävät lääkkeet tätä jaloa puolustustehtävää? Joissain tutkimuksissa haponestäjiä syövillä on todettu enemmän suolistopatogeenien aiheuttamia infektioita ja yhdessä väitetään jopa keuhkokuumeiden lisääntyneen. Nyt tanskalaistutkijat varmistivat, vaikuttavatko haponestäjät todella keuhkokuumeen esiintymiseen.

Heikki Arvilommi

Pieniannoksinen ASA-hoito estää pre-eklampsiaa

Pre-eklampsian patofysiologiaan sisältyvät mikrotrombit, vasokonstriktio ja verihiutaleiden kasautuminen kapillaaritasolla. Tämä johti tutkimuksiin, joissa pre-eklampsiaa ehkäistiin pieniannoksisella ASA-hoidolla. Lupaavan alun jälkeen koettiin pettymys - hoidolla saatu hyöty osoittautui kiistanalaiseksi. Asiaa on nyt selvitetty meta-analyysillä, johon otettiin mukaan satunnaistetut ja lumekontrolloidut 31 tutkimusta (n = 32 000 raskautta). Pieniannoksinen ASA-hoito, muutamissa tutkimuksissa dipyridamoli, vähensi pre-eklampsian riskin 0,90:een verrattuna kontrollipotilaisiin, samoin riskin synnyttää lapsi alle 34. raskausviikon iässä. Kohdunsisäisiin kuolemiin, sikiön kasvun hidastumiseen ja raskauden aikaisiin verenvuotoihin ei profylaksialla ollut vaikutusta. Näistä meta-analyysin osa-aineistoista ei noussut esille selkeitä alaryhmiä, joissa hoito olisi ollut erityisen tehokasta tai erityisen tehotonta. ASA-profylaksian vaikutus ei ollut kovin voimakas. Lehden toimituksen asiantuntijat kuitenkin kommentoivat tätä tutkimusta ja korostivat aiemman Cochrane-analyysin esilletuomaa mini-ASA:n hyötyä erityisissä riskiryhmissä, joita ovat diabeetikot, verenpainetautia sairastavat, monisikiöiset raskaudet ja naiset, joilla on aiemmin ollut pre-eklampsia. ASA:lla on myös anti-inflammatorinen vaikutus sytokiineihin, jotka vaikuttavat pre-eklampsian puhkeamiseen. Ylipainoiset raskaana olevat naiset voisivat saada profylaksista erityisen hyödyn, koska ylipainoisilla pre-eklampsiaan liittyvä sytokiinituotanto on ilmeisesti lisääntynyt.

Pertti Kirkinen

Vain osa masennusoireista ennakoi ateroskleroosia

Masennus, ahdistuneisuus ja vihamielisyys liittyvät kohonneeseen ateroskleroosin riskiin. Nyt yhdysvaltalaistutkijat seurasivat kolmen vuoden ajan 324 aikuisen ateroskleroosin indikaattorina käytetyn kaulavaltimon intiman paksuuden muutosta ja sen yhteyttä potilaiden raportoimaan masennusoireiluun. Aiempien tutkimusten mukaan depressiivinen oireilu ennakoi intiman paksuuntumista, vaikka sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Ahdistuneisuus, vihamielisyys ja vihan kokemukset tai ilmaukset eivät yhdistyneet intiman muutoksiin. Kun sitten masennusmittarina käytetyn Beck Depression Inventorin oireklustereita tarkasteltiin erikseen, kävi ilmi, että somaattis-vegetatiiviset oireet yhdistyivät intiman muutoksiin, mutta kognitiivis-affektiiviset eivät.

Raimo K. R. Salokangas

Voiko fundoplikaatiotuloksen ennakoida?

Pystyasennossa tapahtuva gastroesofageaalinen refluksi johtuu huonosta vatsalaukun tyhjenemisestä. Aiemmin on arveltu, että laparoskooppinen antirefluksileikkaus ei ole hyvä parannuskeino tässä tilanteessa. Väitteen selvittämiseksi australialainen työryhmä tutki 372 antirefluksileikkaukseen tulevaa potilasta tekemällä ennen leikkausta ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksen sekä vatsalaukun tyhjenemistutkimuksen. Potilaista 31 %:lla oli hidastunut vatsalaukun tyhjeneminen ja 109:llä oli refluksia pystyasennossa, 57:llä makuuasennossa ja 206:lla sekä pystyssä että makuulla ollessa. Leikkauksen tuloksia arvioitiin 3 kk sekä 1, 2 ja 5 vuotta leikkauksen jälkeen.

Tom Scheinin

Syöpä ei leviä verensiirron kautta

Verituotteen siirtoon liittyy harvoin vakavia akuutteja haittoja. Mahdollisia myöhäishaittoja kuitenkin tunnetaan huonosti. Syövän kaltaisen kroonisen sairauden siirtyminen ihmisestä toiseen voisi olla mahdollista. Asiaa selvitettiin pohjoismaisessa rekisteritutkimuksessa, jossa oli mukana 354 094 verituotteen siirron saanutta potilasta. Osa verenluovuttajista oli sairastunut 5 vuoden kuluessa luovuttamisen jälkeen syöpään (n=12 012, 3 % kaikista). Verenluovutuksen jälkeen syöpään sairastuneen ihmisen verituotteen siirto ei lisännyt saajan riskiä sairastua syöpään (riskikerroin 1,00).

Sirkku Jyrkkiö

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavia seurattava tarkasti korjaustoimenpiteen jälkeen

Suomessa syntyvistä lapsista 0,75 %:lla on synnynnäinen sydänvika. Yleisin on kammioväliseinäreikä (20 %) ja seuraavaksi tavallisimmat avoin valtimotiehyt (14 %), eteisväliseinäaukko (10 %), eteis-kammioväliseinäaukko (7 %) sekä aortan koarktaatio (4 %). Osa sydänvioista ei vaadi hoitoa, osa voidaan hoitaa sydänkatetroinnissa tehtävällä toimenpiteellä ja osa joudutaan korjaamaan sydänleikkauksella. Joihinkin sydänvikoihin on edelleen tarjolla vain palliatiivista hoitoa.

Anneli Eerola

Tehohoitoalkuinen infektio lisää hoidon kustannuksia ja potilaan kuoleman riskiä

Hoidon aikana kehittyvät infektiot ovat tehohoitopotilailla yleisempiä kuin muilla sairaalahoidossa olevilla potilailla. Infektioiden esiintyvyyttä ja merkitystä ei ole Suomessa aikaisemmin selvitetty. OYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 14 kuukauden aikana tehohoidossa vähintään 48 tuntia olleen 335 potilaan yksityiskohtaiset tiedot aikaisemmista sairauksista, tulovaiheen sairauden vaikeusasteesta sekä potilaille tehohoitoon tullessa että sen aikana kehittyneistä infektioista. Samalla kartoitettiin resurssien käyttöä, sairaalahoidon tuloksia, pitkäaikaiskuolleisuutta ja potilaiden hoidon jälkeistä elämänlaatua.

Pekka Ylipalosaari

Kasvainmerkkiaineet rintasyövän ennusteellisina tekijöinä

Klassiset ennustetekijät, kuten kasvaimen koko ja kainalon imusolmukemetastaasien löytyminen, kuvastavat rintasyövän uusiutumisriskiä ja lääkkeellisten liitännäishoitojen tarvetta paikallishoitojen jälkeen. Nykyisin useimmat kasvaimet havaitaan taudin alkuvaiheessa, jolloin näiden klassisten ennustetekijöiden käyttöarvo on rajallinen. Kliinisessä työssä olisi lisäksi tarpeen löytää uusia tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin ennakoida käytettävissä olevien hoitojen tehokkuutta.

Eeva Rahko

Vasemman kammion toiminta vastasyntyneillä lapsilla

Syntymähetkellä sikiön verenkierto muotoutuu täysin uudelleen. Tämä prosessi muuttaa merkittävästi sydämen vasemman kammion esi- ja jälkikuormaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin vastasyntyneen vasemman kammion systolista ja diastolista toimintaa toistetuilla sydämen kaikukuvauksilla prospektiivisesti 3-5 päivän iästä 6 kk:n ikään. Tutkimusaineistona oli 25 tervettä täysiaikaista ja 27 ennenaikaista vastasyntynyttä, 18 hyvässä tasapainossa olevan diabeetikkoäidin lasta sekä 28 sellaista vastasyntynyttä, joilla oli fysiologisesti tai patologisesti avoin valtimotiehyt.

Andrea Kozák-Bárány

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä tulisi seuloa erityisesti vakavasti masentuneilta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli erittäin huonosti tunnistettu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa: niistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista, jotka tarvitsivat akuutisti hoitoa, 39 % ei ollut koskaan saanut oikeaa kliinistä diagnoosia. Erityisesti tyypin II häiriötä sairastavat potilaat ja naiset olivat huonommin tunnistettuja. Tunnistaminen näytti tapahtuvan perustuen ajankohtaisesti ilmeneviin ns. klassisiin eli maanisiin tai psykoottisiin oireisiin erityisesti sairaalahoitoa vaativissa jaksoissa. Näyttää että mielialahäiriö diagnosoitiin perustuen ajankohtaiseen oirekuvaan, unohtaen pitkittäisanamneesin merkitys.

Outi Mantere

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030