Lääkeaineiden vaikutuksia AA-rottien alkoholin juomiseen

Väitöstutkimuksessa tutkittiin erilaisten lääkehoitojen vaikutuksia runsaan alkoholin juomisen eläinmallina käytettävien AA-rottien (Alko, Alcohol) alkoholin juomiseen. Tutkimuksissa käytettiin Suomessa yli 40 vuotta sitten alkoholin juomisen tutkimiseen kehitettyä AA-rottakantaa. AA-rottien ajatellaan mallintavan perinnöllistä taipumusta runsaaseen alkoholin juomiseen. Tutkimuksessa AA-rotat joivat alkoholia ajallisesti rajoitetun juomisen tutkimusasetelman mukaisesti. Tämän tutkimusasetelman ajatellaan tarjoavan mahdollisuuden tutkia lääkeaineiden vaikutuksia ehdollistuneeseen alkoholin juomiseen.

Kimmo Ingman

Lonkan tekonivelleikkaukseen liittyvät infektiot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta on keskeinen osa niiden ehkäisyä. Suomessa sairaalat ovat voineet osallistua vapaaehtoiseen Kansanterveyslaitoksen valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) vuodesta 1999 lähtien. Tässä väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin SIRO-seurannassa todettuja leikkausalueen infektioita ja niiden riskitekijöitä lonkan ja polven tekonivelleikkauksien ja reisiluun murtumien leikkauksien jälkeen. Lisäksi arvioitiin seurantatietojen laatua ja leikkauksen jälkeisten tekonivelinfektioiden kokonaismäärää Suomessa.

Kaisa Huotari

Refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitauti on aikuisväestössä erittäin yleinen; arvioiden mukaan 11-25 %:lla aikuisväestöstä länsimaissa on viikoittaisia oireita. Taudin oireet uusiutuvat herkästi ja potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista lääkitystä oireiden hoitoon. Kohtalaisen tai vaikean refluksitaudin leikkaushoidoksi on nykyään vakiintunut laparoskooppisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatioleikkaus. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin kirurgian osuutta refluksitaudin hoidossa sekä arvioitiin refluksitaudin leikkaushoidon tuloksia useasta näkökulmasta. Väitöskirjatyössä suoritettiin 1990-luvun alkupuolella avoimeen ja laparoskooppiseen fundoplikaatioleikkaukseen satunnaistettujen potilaiden kontrollitutkimus eri leikkaustekniikoiden myöhäisvaiheen tulosten selvittämiseksi. Lisäksi tutkittiin leikkaushoidon osuutta kurkunpääoireisten potilaiden hoidossa sekä arvioitiin kirurgin laparoskooppisen fundoplikaatioleikkauskokemuksen vaikutusta leikkaustuloksiin.

Paulina Salminen

Paksu- ja peräsuolisyövän molekyyligeneettinen tausta

Monien paksu- ja peräsuolen syöpäoireyhtymien taustalla olevat geenivirheet on jo tunnistettu; esimerkkejä näistä harvinaisista oireyhtymistä ja alttiusgeeneistä ovat periytyvä ei-polypoottinen oireyhtymä (MLH1, MSH2, MSH6, PMS2), familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (APC), MYH-polypoosi (MYH), Peutz-Jeghersin oireyhtymä (LKB1), juveniili polypoosi (SMAD4, BMPR1A) ja Cowdenin oireyhtymä (PTEN). Alttiusgeenien löytäminen on johtanut oireyhtymien tarkempaan luokitteluun ja avannut mahdollisuudet ennakoivalle geenitestaukselle ja syövän seulonnalle, minkä on todettu vähentävän merkitsevästi syöpäkuolleisuutta. Periytyvien syöpämuotojen tutkimus on myös tuonut keskeistä uutta tietoa yleiseen syöpätutkimukseen. Osa suvuista jää kuitenkin edelleen ilman diagnoosia geenitestauksen jälkeen. Onkin mahdollista, että taustalta löytyy vielä uusia suuren tai pienen riskin alttiusgeenejä, ja niitä pyrittiin tunnistamaan tässä tutkimuksessa.

Pia Alhopuro

Vasenkätisyydelle altistava geenimuoto tunnistettiin

Väitöskirjassa kuvataan kaksi ennestään tuntematonta geeniperhettä, jotka yhteensä käsittävät kuusi geeniä. Yksi tutkimuksen kiinnostavista tuloksista oli ensimmäisen vasenkätisyyteen liittyvän geenimuutoksen tunnistaminen; tämä tapahtui yhteistyössä Oxfordin yliopistossa työskentelevän tohtori Clyde Francksin kanssa. LRRTM1-geeni toimii aktiivisesti niin hiiren kuin ihmisenkin aivoissa jo sikiökaudella. Oletus on, että LRRTM1-geeni ohjaa osaltaan vasemman ja oikean aivopuoliskon kehittymistä toisistaan eroaviksi.

Juha Laurén

Hormonikorvaushoito lisää myös munasarjasyöpää

Vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa on tutkittu laajoissa naisryhmissä eri menetelmin. Eräs näistä tutkimuksista on Brittein saarilla toteutettu UK Million Woman Study. Tämä käsitti lähes miljoonalle naiselle määrävälein lähetetyt kyselyt ja heitä koskevien kansallisen terveysrekisterin tietojen analysoinnin. Mikäli nainen käytti hormonikorvaushoitoa, hänellä ilmeni noin 5 vuoden seurannan aikana munasarjasyöpä 1,2 kertaa useammin (95 %:n lv 1,09-1,32) kuin naisella, joka ei käyttänyt hormonikorvaushoitoa. Mitä kauemmin korvaushoito kesti, sitä yleisempi munasarjasyöpä oli. Erityisesti seröösin munasarjasyövän riski kasvoi. Mikäli hormonikorvaushoito oli jo lopetettu ennen tutkimukseen liittymistä, ei syöpäriski eronnut hoitoa käyttämättömästä ryhmästä.

Pertti Kirkinen

Säännöllinen ASA:n käyttö vähentää paksu- ja peräsuolisyövän riskiä

Asetyylisalisyylihapon (ASA) säännöllinen käyttö vähentää perä- ja paksusuolisyövän riskiä, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tunneta täysin. ASA ehkäisee syklo-oksigenaasi entsyymin toimintaa. Syklo-oksigenaasi-2-isoentsyymi (COX-2) lisää inflammaatiota ja solujen jakautumista. Perä- ja paksusuolisyövissä havaitaan usein suuria määriä COX-2-entsyymiä.

Tiina Laatikainen

Tumma suklaa laskee verenpainetta

Sekä teellä että kaakaolla on havainnoivissa tutkimuksissa havaittu olevan sydäntapahtumilta suojaavia vaikutuksia. Suojaavaksi tekijäksi on uumoiltu kumpaisenkin sisältämiä polyfenoleja (flavonoideja), jotka vaikuttavat endoteelifunktioon ja verihiutaleinhibitioon typpioksidien välityksellä. Kuinka asia mahtaa olla satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten ja niistä tehdyn meta-analyysin valossa?

Katariina Korkeila

Tippuriongelma näkyy Suomessakin

Tippurin aiheuttaja, gonokokki, voi hyvin ja lisääntyy. Se on sopeutuvainen ja näyttää kehittyvän nopeasti vastustuskykyiseksi uusille antibiooteille. Fluorokinilonitkin, jotka tarjosivat kätevän ja tehokkaan hoitovaihtoehdon, ovat yhä tehottomampia. Yhdysvaltojen viranomaiset ovatkin joutuneet luopumaan suosituksestaan, jonka mukaan fluorokinolonit, kuten siprofloksasiini ja levofloksasiini, ovat tippurin hoidon ensisijainen lääkeryhmä. Lähinnä Aasiasta levinnyt resistentti gonokokki on yleistynyt Atlantin takana tällä vuosituhannella 1-2 %:sta noin 15 %:iin. CDC suosittelee nyt tippuriin 3. polven kefalosporiinia, kuten keftriaksonia tai kefiksiimiä ja penisilliiniallergisille atsitromysiinia. Huoli tulevaisuudesta on syvä, koska resistenssin sekä kefalosporiineille että makrolideille voidaan odottaa kehittyvän nopeasti.

Heikki Arvilommi

Rasituksen laji näkyy COPD:n hoidon mittauksissa

Kanadassa selvitettiin COPD-potilaiden bronkodilatoivan lääkityksen vaikutusta eri rasitustesteillä saataviin tuloksiin. Mukana oli 14 COPD-potilasta ja lääkityksenä joko ipratropium 500 µg tai lumelääke. Vaikka lääkityksellä saatiinkin bronkodilataatiota FEV1-arvoon 0,18 litraa, kuuden minuutin kävelytestin tulokset eivät muuttuneet. Jos vauhti pyrittiin optimoimaan etukäteen määritellyksi, tulos nousi ipratropiumilla selvästi lumelääkkeeseen nähden. Pääkirjoituksessakin pohditaan asiaa: kuuden minuutin kävelytesti ilman nopeussäätöä ei liene optimaalinen lääkehoidon vasteen mittari, eikä polkupyörätestikään.

Hannu Puolijoki

Pallolaajennus onnistuu myös polikliinisesti

Hollantilaiset kardiologit selvittelivät satunnaistetussa tutkimusasetelmassa polikliinisen pallolaajennuksen turvallisuutta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 800 elektiiviseen pallolaajennukseen ohjautunutta sepelvaltimopotilasta, ja kaikki toimenpiteet tehtiin reisivaltimon kautta ilman erityisiä valtimosulkulaitteita. Neljän tunnin seurannan perusteella katsottiin, ettei noin viidennestä potilaista voida kotiuttaa turvallisesti samana päivänä. Heti tämän jälkeen kotiutetuista vain yksi potilas joutui palaamaan sairaalaan nivustaipeen vuodon takia, eikä vasta seuraavana aamuna kotiutetuillakaan ollut punktiopaikan vuotoja kuin kahdella potilaalla. Vuoden seurannassa ryhmät menestyivät myös yhtä hyvin. Tämä hyvin tehty tutkimus osoittaa, että valikoidut pallolaajennuspotilaat voidaan kotiuttaa turvallisesti jo hyvin lyhyen seurannan jälkeen. Nopeasti kotiutetut potilaat olivat hoitoonsa vähintään yhtä tyytyväisiä kuin perinteisestä pidemmästä seurannasta nauttineet.

Juhani Airaksinen

Huono sosioekonominen tilanne yhdessä stessin kanssa pahentaa astmaa

Negatiivisten elämänkokemusten merkitystä astman ongelmallisuudelle tutkittiin 189 astmaatikon kohdalla Yhdysvalloissa. Osoittautui, että perheen alle 60 000 dollarin vuositulot olivat yhteydessä suurempaan negatiivisten elämäntapahtumien kokemiseen ja edelleen monimuuttujamallissa yhteydessä astmaan yhdistyvän elämänlaadun heikkenemisen kanssa. Negatiivisten elämänkokemusten yhteys astmaan liittyvään huonompaan elämänlaatuun oli selvä. Tutkijat pohtivat sitä, suojaako parempi tulotaso negatiivisilta elämäntapahtumien vaikutuksilta, vaikka ei niitä estäkään. Erityisesti huonompiosaisten astmaa tulisi siis hoitaa ponnekkaasti.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030