Huonojen uutisten kertominen potilaalle - syöpätautien erikoislääkärien kokemuksia

Sairauksia koskevien huonojen uutisten kertomista on tutkittu Suomessa vähän. Tutkimuksessa kartoitettiin Tyksin syöpätautien klinikan erikoislääkärien käsityksiä syöpäsairauteen liittyvistä huonoista uutisista ja selvitettiin heidän selviytymisstrategioitaan, kokemuksiaan huonojen uutisten kertomisesta, suhtautumistaan totuudenmukaiseen kertomiseen sekä heidän käsityksiään potilaiden toiveista.

Riina Katainen, Florence Schmitt, Jorma Piha

Terveiden ja immuunipuutteisten aikuisten rokotukset

Terveiden aikuisten tulee huolehtia tehosterokotuksista kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan. Poliotehostetta ei tarvita, ellei henkilö matkusta maahan, jossa poliolle altistuminen on mahdollinen.

Jukka Nikoskelainen, Esa Rintala

Stressi, masennus ja avuntarve

Useimmiten stressillä tarkoitetaan haitallista stressiä, jolloin oleellista on sen kesto. Myös stressin sopivuus sopeutumiskeinoihin ja olosuhteisiin on keskeistä.

Jyrki Korkeila

Sosiaalisten tilanteiden pelko: onko sitä mahdollista hoitaa myös kirurgisesti?

Sosiaalinen fobia on ahdistuneisuushäiriö, jossa henkilö pelkää sosiaalisia tilanteita ja kokee niissä tyypillisiä fyysisiä oireita, kuten punastelua, sydämen tykytystä, hikoilua tai vapinaa.

Päivi Pohjavaara

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttö ja kustannukset viidessä Pirkanmaan kunnassa

Vuonna 1991 voimaan tulleen mielenterveyslain tarkoituksena oli uudistaa mielenterveyspotilaiden hoitoa suuntaamalla palveluja laitoshoidon sijasta avohoitoon.

Kirsi Vitikainen, Leena Forma, Juha Ahonen, Pekka Rissanen

Tympanometri hoitajien käytössä - voidaanko työnjakoa uudistaa?

Äkilliset välikorvatulehdukset aiheuttavat vuosittain yli miljoona lääkärissäkäyntiä. Tympanometria on luotettava ja nopea tutkimus välikorvassa olevan nesteen toteamiseksi. Menetelmä voisi soveltua hoitajien tekemäksi osana lääkärien ja hoitajien välisen työnjaon uudistusta.

Johanna Haapkylä, Karin Blomgren, Anne Pitkäranta

T-soluvaste parvovirusta kohtaan

21.10.2005 Helsingin yliopisto

Rauli Franssila

Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä vahvasti perinnöllinen tausta

21.10.2005 Helsingin yliopisto

Tuula Kieseppä

GATA-tekijät ja endodermin kehitys

21.10.2005 Helsingin yliopisto

Susanna Mannisto

Nivelreumapotilaan varhaiseen hoitoon kannattaa panostaa

21.10.2005 Helsingin yliopisto

Kari Puolakka

Raskaudenaikaiset tekijät vaikuttavat hyvin ennenaikaisesti syntyneiden neurologiseen kehitykseen

21.10.2005 Oulun yliopisto

Tuula Kaukola

Uusia menetelmiä aivoinfarktipotilaan ennusteen arviointiin

21.10.2005 Oulun yliopisto

Anne Mäkikallio

Lyhyesti: Virtsarakkosyöpäpotilaan kystektomia erektio säilyttäen

Potilaille joilla on virtsarakon uusiutuva, huonosti erilaistunut pinnallinen tai lihakseen infiltroiva syöpä, voidaan kuratiivisessa mielessä tehdä radikaali kystoprostatektomia. Suolesta konstruoidulla rakon korvikkeella säilytetään normaalia kautta tapahtuva virtsaaminen. Perusmuodossaan leikkaus johtaa miehellä erektio- ja ejakulaatiokyvyttömyyteen. Viime vuosina on kehitelty erilaisia erektiokyvyn säilyttäviä kystektomiavariaatioita ja saavutettu erinomaisia tuloksia, kun potilaat on valittu tarkoin. Erektion säilyttämisen lisäksi uusilla menetelmillä on päästy tehokkaaseen virtsanpidätyskykyyn, osalla potilaista jopa antegraadiseen ejakulaatioon ja fertiliteetin säilyttämiseen samoin onkologisin tuloksin kuin perinteisessä kystoprostatektomiassa.

Ossi Lindell

RDS-profylaksi beetametasonilla vaikuttaa myös loppuraskaudessa

Havainto antenataalin glukokortikoidin vaikutuksesta sikiön keuhkojen kypsyyteen on yli 35 vuotta vanha. Hoito on vakiintunut ennenaikaisen synnytyksen uhatessa ja vakuuttava näyttö hyödystä on kohdistunut alle 35-viikkoisiin raskauksiin. Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa elektiivinen keisarileikkaus tehtiin raskauden 37. viikon jälkeen, havaittiin äidille annetun beetametasonihoidon vähentävän vastasyntyneen hengitysongelmia ja tehohoidon tarvetta myös näin pitkälle edenneissä raskauksissa (RR 0,46, 95 %:n lv 0,23-0,93). Vaikutus oli vastaava, mitä saavutettiin lykkäämällä keisarileikkauksen suoritus raskauden 39. viikon jälkeen tapahtuvaksi. Jälkimmäinen menettely on suomalainen käytäntö, ellei syitä varhaiseen keisarileikkaukseen ole.

Pertti Kirkinen

Masennus ja sykkeen vaihtelu sydänsairauden stabiilissa vaiheessa

Lukuisten tutkimusten mukaan masennus heikentää sekä akuutin sydäninfarktin että stabiilissa vaiheessa olevan sydänsairauden ennustetta sekä uusien sydänkohtausten että kohonneen kuolleisuuden muodossa. Akuutissa sydäninfarktissa masennukseen liittyy alentunut sykkeen vaihtelu, minkä on oletettu olevan merkki autonomisen hermoston toimintahäiriöstä ja selittävän depressioon liittyvän huonomman ennusteen. On epäselvää, onko sama mekanismi myös stabiilissa vaiheessa olevan sydänsairauden kohdalla.

Raimo K.R. Salokangas

Aivoinfarktin tunnistaminen on helppoa - vai onko?

Aivoverenkiertohäiriön oireet riippuvat tunnetusti siitä, kumpaan aivopuoliskoon vaurio kohdentuu. Raajaoireiden ohella tyypillisinä oireina voidaan pitää vasemmalta aivopuoliskolta tulevaa afasiaa ja oikealta hemisfääriltä johtuvaa neglectiä. Oireiden tunnistamisen pitäisi siis olla helppoa - mutta onko näin? Saksalaiset tutkijat analysoivat prospektiivisesti vuosina 1997-2002 saksalaiseen stroke-rekisteriin 20 097 aivoverenkiertohäiriöpotilaasta (keski-ikä 69,9 vuotta) kerättyjä tietoja. Potilasta 597 hoidettiin liuotushoidolla ja liuotetuista 58 %:lla oli vasemman aivopuoliskon infarkti. Vasemman aivopuoliskon tapahtumia oli rekisteröity useimmin TIA-potilailla (2 166 vs. 1 336, p < 0,0001) ja aivoinfarktipotilailla (8 248 vs. 6 590, p < 0,0001), mutta ei aivoverenvuotopotilailla (912 vs. 845, p = 0,110).

Jaana Suhonen

Muistuta elinsiirtopotilastasi aurinkovoiteen käytöstä

Munuaisensiirtopotilaiden riski saada ihon okasolusyöpiä ja tyvisolusyöpiä on selvästi kohonnut immunosuppressiivisen lääkityksen vuoksi. Kumulatiivisen aurinkoaltistuksen merkityksestä kertoo se, että Irlannissa 40 %:lle munuaisensiirtopotilaista kehittyy ihosyöpä 20 vuoden kuluessa, kun taas Australiassa samassa ajassa syövän saa yli 80 % potilaista. Dublinissa tehtiin lähes 300 potilasta käsittävä tutkimus, jossa munuaisensiirtopotilaita kehoitettiin suojautumaan UV-valolta käyttämällä aurinkovoiteita. Tutkimus osoitti, että auringolta parhaiten suojautuvien potilaiden ryhmässä oli vähiten ihosyöpiä. Huolimatta valistuksesta aurinkovoiteiden käyttötavat eivät juurikaan muuttuneet. Vähiten suojautuivat ne, joiden ihosyöpäriski oli suurin.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Psykostimulanttien käyttö lisää gastroskiisi-riskiä

Gastroskiisi, synnynnäinen vatsanpeitteiden sulkeutumishäiriö, näyttää monin paikoin tulevan entistä yleisemmäksi. Riskiä lisää äidin nuori ikä, tupakointi, alkoholin käyttö ja matala sosioekonominen asema. Myös konseptiohetkellä ja alkuraskaudessa tapahtunut psykostimulanttien käyttö lisää tämän epämuodostuman esiintyvyyttä. Lontoossa tutkittiin gastroskiisi-lasta odottavien äitien hiusnäytteistä psykostimuloivien aineiden esiintymistä. Heistä 18 %:lla tavattiin amfetamiinijohdannaisia, kokaiinia, metadonia, bentsodiatsepiinia tai opiaatteja. Kontrolliryhmässä aineita ei havaittu. Havainto saattaa selittää gastroskiisin yleistymistä nuorten äitien raskauksissa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Uusi myelooman itsenäinen ennustetekijä

Jo ennestään tiedetään, että myeloomaan sairastuneen potilaan elinennuste riippuu mm. taudin asteesta diagnoosihetkellä sekä seerumin beeta-2-mikroglobuliini- ja albumiinipitoisuudesta. Mayon klinikasta raportoidaan nyt uusi, myeloomapotilaiden elinajan itsenäinen ennustetekijä. Tutkijat mittasivat virtaussytometrisesti kiertävien plasmasolujen määrän potilaiden veressä diagnoosin aikaan - myeloomassahan juuri plasmasolujen määrä luuytimessä räjähtää. Ilmeni, että jos plasmasolujen määrä oli alle 10 jokaista 50 000:ta mononukleaarista verisolua kohti, oli potilaiden keskimääräinen elinaika 59 kuukautta, mutta jos niitä oli tätä enemmän, elinaika oli 37 kuukautta (p = 0,001). Kiertävien plasmasolujen määrä oli itsenäinen ennustekijä.

Robert Paul

Nuorten lihavuuden kehityssuunnat Tuloksia Pohjois-Suomessa vuonna 1966 ja 1986 syntyneiden tutkimuksesta

Suomalaisten nuorten painoindeksitason on tutkimuksissa raportoitu nousseen ja lihavuuden yleistyneen. Tässä tutkimuksessa kuvataan pohjoissuomalaisten nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden sekä keskivartalolihavuuden yleisyyttä ja kehitystä.

Jaana Laitinen, Ulla Sovio