Kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavien elämänlaatu ja hoitokäytännöt

Terveydenhuollon tasa-arvoisen toteutumisen tärkeä edellytys on yhtenäinen hoitokäytäntö eri puolilla maata. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu suuria alueellisia vaihteluja joidenkin sairauksien hoitotavoissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden hoitokäytäntöjä eri yliopistosairaanhoitopiireissä ja verrata, miten mahdolliset eroavaisuudet heijastuvat potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Johanna Haapamäki, Risto P Roine, Ulla Turunen, Martti A Färkkilä, Perttu E T Arkkila

Kiniinireseptorien säätely sydämen vajaatoiminnassa

Kiniineillä, erityisesti bradykiniinillä ja kallidiinilla, on osoitettu sydäntä suojaavia vaikutuksia. Kiniinit estävät mm. sydämen vasemman kammion kasvua ja vajaatoiminnan kehittymistä.

Inka Liesmaa

Tyypin 1 diabeteksen riskin tunnistaminen lapsiväestössä

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa insuliinia tuottavat beetasolut vähitellen tuhoutuvat. Kliinistä tautia edeltää esidiabetes, jolle on tyypillistä diabeettisten vasta-aineiden ilmaantuminen verenkiertoon. Tautiriskiä on diabeetikkojen perheenjäsenillä arvioitu vasta-aineiden luonteen ja ilmaantumisajankohdan perusteella, mutta normaaliväestössä, josta suurin osa tyypin 1 diabetekseen sairastuvista ilmenee, näiden riski-indikaattorien luonnetta ei vielä tunneta. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia diabetekseen liittyvien immunologisten ja aineenvaihdunnallisten tekijöiden ennusarvoa normaaliväestössä ja verrata saatuja arvoja diabeetikkojen perheenjäsenillä havaittuihin tuloksiin.

Heli Siljander

Munuaissiirtopotilaan anemian hoito arveluttaa

Erytropoietiinia saavan munuaissiirtopotilaan hemoglobiini on turvallisinta pitää tasolla 125 g/l. Aiemmasta suosituksesta ei siis tarvitse poiketa.

Marko Vesanen

Milloin varfariinia ja ASA:aa yhdessä sepelvaltimopotilaille?

Vakaata sepelvaltimotautia sairastava eteisvärinäpotilas ei näytä hyötyvän varfariinin ja asetyylisalisyylihapon (ASA) yhteiskäytöstä pelkkään antikoagulanttihoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Penisimplantista apu iskeemiseen priapismiin

Penisproteesin aikaisen implantoinnin hyödyistä on nyt näyttöä akuutin iskeemisen priapismin hoidossa. Aikaisella implantoinnilla hoidetaan priapismi, vältytään paisuvaisten arpeutumiselta, peniksen lyhenemiseltä ja säilytetään potilaan erektiovalmius.

Ossi Lindell

Pettymyksiä dementian lääkehoidon kehityksessä

Alzheimerin taudin hoitoa käsitelleen tähän mennessä laajimman satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen tulos osoittautui suureksi pettymykseksi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa käytettiin uutta gamma-sekretaasin moduloijalääkettä tarenflurbiilia.

Kaisu Pitkälä

Omega-3-rasvahapoista apua psykoosiin

Omega-3-rasvahappojen käyttöä psykoosien hoidossa tulisi nyt tehdyn vakuuttavan tutkimuksen perusteella harkita. Samalla tutkimus myös haastaa psykoosin syntyä koskevia teorioita.

Raimo K.R. Salokangas

Masennus ja työssäkäynti
Viiden vuoden seurantatutkimus

Tutkimus on osa Kelan vuonna 1995 käynnistämää tutkimusohjelmaa, joka koskee depressiota ja työkykyä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sosiodemografisten tekijöiden, masennuksen asteen, persoonallisuuden ulottuvuuksien, kognitiivisen kapasiteetin ja elämänhallinnan yhteyttä kokopäivätyön tekemiseen viiden vuoden seurannassa.

Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Simo Saarijärvi, Jouko K. Salminen

Mitä tekisin katkokävelijälle?

- Katkokävely on kroonisen alaraajaiskemian yleisin kliininen ilmenemismuoto: katkokävelyä sairastaa 1-7 % yli 55-vuotiaista. Suomessa ongelmasta kärsii noin 100 000 ihmistä.

Velipekka Suominen, Juha-Pekka Salenius

Silmäkuopan seinämän korjaus pikavalmistetulla istutteella

- Pikavalmistus tarkoittaa prosessia, jossa esineestä suunnitellaan tietokoneella virtuaalinen malli, joka tämän jälkeen valmistetaan konkreettiseksi esineeksi koneellisesti ja täysin automaattisesti ilman käsityövaihetta.

Risto Kontio, Karri Mesimäki, Antti Mäkitie, Markku Paloheimo, Kaija-Stiina Paloheimo, Roy Björkstrand, Jukka Tuomi, Mika Salmi

Uudet protetisointikäytännöt tehostavat amputaatiopotilaiden kuntoutusta

- Amputaatiopotilaan kuntoutusohjeistuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun protetisointiin liittyviä hoitokäytäntöjä uusittiin.

Kirsi Piitulainen, Jari Ylinen

Työpaikkaväkivalta lääkärin työssä

Työterveyslaitoksen pian julkaistavan Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan työpaikkaväkivalta on Suomessa lisääntynyt, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Työpaikkaväkivalta voidaan ilmiönä jakaa fyysiseen väkivaltaan, väkivallan uhkaan ja henkiseen väkivaltaan. Vaikka sanallinen loukkaaminen ei yleensä ole uhka työntekijän fyysiselle terveydelle tai turvallisuudelle, se saattaa aiheuttaa uhriksi joutuneelle mielenterveydellistä haittaa ja vaikuttaa kielteisesti työpaikan ilmapiiriin myös laajemmin (1,2). Työturvallisuuslaissa (738/2002) työnantaja velvoitetaan työntekijää työssä uhkaavan vaaran selvittämiseen ja arviointiin sekä toimenpiteisiin ilmeisen väkivallan uhkan ja työntekijän terveydelle haittaa aiheuttavan häirinnän ehkäisemiseksi.

Kimmo Räsänen

Eläkeikäisten elintavoissa eroja koulutuksen ja kuntatyypin mukaan

Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten tupakoinnin, alkoholinkäytön, ruokatottumusten, liikunnan ja lihavuuden kehitystä koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Vanhuspotilaan sydämen vajaatoiminnan hoidon erityispiirteitä

-Vanhusten sydämen vajaatoiminnan tyypillisin etiologinen sairaus on hypertensio, jonka myötä kehittyy diastolinen dysfunktio.

Veli-Pekka Harjola

Skitsofreniapotilaiden kardiometaboliset riskit ja psykoosilääkitys

-Skitsofreniapotilailla on enemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuin väestöllä yleensä ja siksi lyhyempi elinajanodote.

Tuula Heiskanen, Leo Niskanen, Hannu Koponen

Aivoverenkiertohäiriön alkuvaiheen kuntoutuksessa suuria vaihteluja Selvitys AVH:n sairastaneiden kuntoutuspalveluista Suomessa

Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden edellisestä valtakunnallisesta kuntoutusselvityksestä on kulunut jo yli 20 vuotta. Uusi kartoitus AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista tehtiin vuonna 2006.

Teemu Takala, Sinikka H. Peurala, Terttu Erilä, Tiina Huusko, Tiina Viljanen, Aarne Ylinen, Juhani Sivenius

MARS-hoidon vaikutus ennusteeseen

Vuonna 2001 Suomessa otettiin käyttöön MARS-albumiinidialyysilaite (Molecular Adsorbent Recirculating System), jolla hoidetaan potilaita maksan toiminnan äkillisesti pettäessä. Tässä väitöskirjassa analysoidaan MARS-hoidon vaikutusmekanismeja, hoitotuloksia ja kustannustehokkuutta Suomessa.

Taru Kantola

Skitsofrenian geenitausta

Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on keskushermoston kehityshäiriöstä johtuva monitekijäinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Vaikka lukuisia skitsofrenialle altistavia geenimuotoja on tunnistettu, todennäköisesti vain harvoilla sairastuneilla on taudin taustalla samanlainen altistavien geenimuotojen yhdistelmä.

Juho Wedenoja

Elämänlaatu säilyy peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Peräsuolisyöpäleikkaus tehdään ahtaassa lantiossa, missä kulkee myös ulostamis-, virtsaamis- ja seksuaalitoimintoihin vaikuttavia hermoja. Näiden hermojen vaurioituminen leikkauksessa on mahdollista ja vaurio voi aiheuttaa hankalia ongelmia. Peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen potilaan kannalta on merkityksellistä, voidaanko leikkauksessa säästää peräaukko vai täytyykö tehdä pysyvä suoliavanne.

Pirita Varpe