Ruokatottumusten muutokset vanhuuseläkkeelle siirryttäessä

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen vaikutuksista elintapoihin on vain vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveellisten ruokatottumusten muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen naisilla ja miehillä.

Anni Helldán, Tea Lallukka, Ossi Rahkonen, Eero Lahelma

Alzheimerin taudin kliinisen tutkimuksen uudistetut kriteerit

- Alzheimerin tauti on yleisin yksittäinen etenevä muistisairaus.

Merja Hallikainen, Jaana Suhonen, Tuula Pirttilä ‡, Timo Erkinjuntti

Haavan kestopuudutus leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa

HALO-suositus: SLL112011-927.pdf

Jukka Lempinen, Vesa K. Kontinen, Mika Paavola, Jaana Isojärvi, Risto P. Roine, Tuija S. Ikonen

Joka kolmas kaihileikkausta odottavista ei täytä kiireettömän leikkaushoidon kriteerejä

Kaihin kiireettömän leikkaushoidon kriteereinä maassamme on vuodesta 2005 alkaen ollut näöntarkkuuden heikkeneminen tasolle

Aura Falck, Tuuli Rintala, Pekka Virtanen, Anja Tuulonen

Sytokromi c:n sitoutuminen fosfolipideihin

Sytokromi c on mitokondrioiden elektroninsiirtoketjuun kuuluva proteiini, joka toimii sitoutuneena mitokondrion sisäkalvon fosfolipideihin. Sytokromi c:lle tunnetaan soluissa myös toinen keskeinen tehtävä ohjelmoituneen solukuoleman välittäjänä. Tärkeiden biologisten tehtäviensä vuoksi sytokromi c on kiinnostava tutkimuskohde ja sen toiminnan molekyylitason mekanismien selvittäminen tarpeellista.

Esa Tuominen

Mekanismer bakom mitokondriella sjukdomar

De mitokondriella sjukdomarna beror på fel i mitokondrierna, som har eget mitokondriellt DNA (mtDNA). I denna studie hittades ett nytt genfel, som påvisade ett viktigt samband mellan syntesen av DNAs byggstenar och uppehället av mtDNA. Som ett potentiellt botemedel för mitokondriella sjukdomar undersökte vi möjligheten att manipulera mängden mtDNA. Överraskande nog fann vi att mitokondrierna inte tycks kunna fungera normalt om de innehåller för mycket DNA. Studiens resultat ökar vår förståelse av de mekanismer som ligger till grund för mitokondriernas normala funktion, en förutsättning för ett normalt liv.

Emil Ylikallio

Liikunta vähentää keski-iän lihomista

Lihomisen riski on suurin, kun nuori aikuinen ikääntyy keski-ikäiseksi. Keski-iän lihomista voi vähentää liikkumalla säännöllisesti ja riittävästi läpi nuoren aikuisiän. Tämä pätee etenkin naisiin.

Anne Juuti

Dieetti vaikuttaa laihdutustuloksen pysyvyyteen

Runsasproteiinisen ja pienen glykeemisen indeksin (GI) dieeteillä laihdutuksen tulokset pysyvät muita vaihtoehtoja paremmin yllä. Asiaa selvittäneen Diogenes-tutkimuksen seuranta-aika oli puoli vuotta.

Katariina Korkeila

Keuhkoahtaumatautipotilaalle järkevästi happea

Jos potilaalla on todettu keuhkoahtaumatauti, on viisasta kontrolloida hapen antoa ja pidättäytyä kontrolloimattomasta hapenannosta ennen sairaalaan tuloa. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella on syytä harkita ensihoito-ohjeiden muuttamista Suomessakin.

Heikki Ekroos

Tahdistin parantaa vajaatoiminnan ennustetta

Resynkronisaatiotahdistus parantaa lieväoireisenkin vajaatoimintapotilaan ennustetta pelkkään rytmihäiriötahdistimeen verrattuna silloin, kun sydämen pumppaustoiminta on selvästi alentunut ja potilaalla on EKG:ssa leveä vasen haarakatkos. Tämä ilmenee kanadalaisesta monikeskustutkimuksesta.

Juhani Airaksinen

Clostridium difficile-valikoima on kirjava

Eurooppalainen C. difficile-infektioiden valikoima on hyvin kirjava eikä Kanadasta leviämään lähtenyt äkäinen 027-tyyppi ole täällä kovin yleinen. Tämä ilmenee Euroopan tautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen ECDC:n tutkimuksesta, johon osallistui 106 sairaalalaboratoriota 34:stä Euroopan maasta, Suomestakin. Infektion kriteerit olivat aikaisintaan kolmantena sairaalapäivänä kehittynyt ripuli, ja toksiinia erittävän C. difficilen osoitus ulostenäytteestä.

Heikki Arvilommi

Miten suomalaisten geeniperintö yhdistyy tautiperintöön?

- Modernit väestögeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisten eroavan perimältään muista eurooppalaisista väestöistä ja eroja on myös maan sisällä.

Markus Perola

Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hyötyä potilastyössä?

- Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes johtuvat useiden geenipolymorfioiden vaikutuksesta ja niiden interaktiosta elintapojen ja ympäristön kanssa. Geenidiagnostiikasta ei ole käytännön hyötyä potilashoidossa tällä hetkellä.

Markku Laakso

Miten lääkäri kertoo potilaalleen geenitutkimuksesta?

- Geenitestejä käytetään sekä diagnostisiin että ennustaviin tarkoituksiin, ja niihin liittyvä etukäteisneuvonta ja tulosten selittäminen on rakennettava kulloisenkin tilanteen mukaisesti.

Helena Kääriäinen

Eurooppalainen suositus diabeteksen ehkäisystä IMAGE-hankkeen tulokset hyötykäyttöön myös Suomessa

- Tutkimusnäyttö elämäntapaintervention hyödystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä on vakuuttavaa, mutta diabeteksen ehkäisyohjelmia varten ei ole ollut kansainvälisiä suosituksia.

Jaana Lindström, Pia Pajunen, Aila Rissanen, Auli Pölönen, Timo Saaristo, Markku Peltonen, Jaakko Tuomilehto

Raskaudenaikainen ravitsemus vaikuttaa varhaisiin sydäntaudin riskitekijöihin

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten ylipaino, kohonnut verenpaine ja heikentynyt sokerinsieto, yleistyvät jatkuvasti jopa suomalaisessa lapsiväestössä. Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lapsen varhaiseen ravitsemusympäristöön vaikuttamalla voitaisiin ehkäistä näiden riskitekijöiden kehitystä ja näin mahdollisesti vähentää tautien ilmenemistä aikuisiässä.

Jonna Aaltonen

Onkolyyttinen adenovirus ja sädehoito eturauhassyöpään

Paikallista eturauhassyöpää voidaan hoitaa ja parantaa monin menetelmin, mutta paikallisessa vaiheessa todetuista eturauhassyövistä osa uusiutuu tai todetaan etäpesäkkeitä lähettäneessä vaiheessa. Tällöin hoitona on testosteronin vaikutuksia estävä hormonaalinen hoito, mutta merkittävä osa näin hoidetuista syövistä muuttuu kastraatioresistenteiksi. Nykyisin käytössä olevien hoitomuotojen teho kastraatioresistentissä eturauhassyövässä on rajallinen ja parhaimmillaankin hoito pidentää elossaoloaikaa vain hieman.

Maria Rajecki

Seksuaaliterveyspalvelut terveyskeskuksissa

Keskeiset seksuaaliterveyspalvelut - ehkäisyneuvonta, raskaudenkeskeytyshoidon järjestäminen, sukupuolitautien tutkimus ja hoito sekä seksuaalineuvonta - ovat monin osin kuuluneet julkisen perusterveydenhuollon palvelutarjontaan jo kauan. Terveyskeskuksissa toteutetun ehkäisyneuvonnan tulokset olivat hyviä 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen erityisesti nuorten raskaudenkeskeytykset alkoivat lisääntyä ja ilmoitettujen klamydiainfektioiden määrä kääntyi nousuun. Yhtenä mahdollisena syynä on pidetty terveyskeskusten palvelujen tarjonnan heikentymistä mm. väestövastuujärjestelmän yleistymisen ja 1990-luvun alun talouslaman takia.

Tuire Sannisto

Onko uusi A(H1N1) -muunnos tuloillaan?

Influenssa A(H1N1)-viruksen keskeisissä pintaproteiineissa havaitut muutokset antavat aiheen olla varuillaan. Eteläisen pallonpuoliskon talvessa, sekä Singaporessa, Australiassa että Uudessa Seelannissa, on riehunut uusi muunnos, jossa molemmat viruksen pintaproteiinit, hemagglutiniini ja neuraminidaasi, olivat muuntuneet.

Heikki Arvilommi

Defibrillaattorin vaikuttavuus sairaalassa vaakalaudalla

Puoliautomaattisen defibrillaattorin (AED) tehoa on vaikea osoittaa sairaalassa tapahtuvan sydämenpysähdyspotilaan hoidossa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Laitteen on osoitettu kiistatta parantaneen sydämenpysähdyspotilaan ennustetta. Se on vakiintunut osaksi peruselvytystä ja Käypä hoito -suosituskin ohjaa sen käyttöä rutiiniksi myös terveydenhuollon toimipisteissä.

Sanna Hoppu